Uudistus vie yhteistoimintalakia oikeaan suuntaan korostamalla vuoropuhelua
Hallituksen lakiesityksessä työnantajalle tulee velvoite käydä säännöllistä vuoropuhelua henkilöstön edustajien kanssa yhteistoimintalaissa määrätyistä asioista. Henkilöstön aloiteoikeus myös paranee, kun työnantajilla on jatkossa velvollisuus reagoida henkilöstön esiin nostamiin asioihin.
– Uudistuksella haetaan aitoa vuorovaikutusta, ja tässä tavoitteessa on päästy eteenpäin, johtaja Heli Puura sanoo.
Uudella vuoropuhelun mallilla edistetään henkilöstön tiedonsaantia ja vaikutusmahdollisuuksia sekä painotetaan luottamukseen ja osallisuuteen perustuvaa tasavertaista asioiden käsittelyä työpaikoilla. Tämä tavoite on nykyisessä työelämän murroksessa tarpeen ja parantaa työntekijöiden hyvinvointia ja yritysten taloudellista menestystä, painottaa Heli Puura.
– Uudistus antaa mahdollisuuden käydä aitoa keskustelua yrityksen tilasta ja tulevaisuudesta ja mahdollisuuden reagoida haasteisiin muutenkin kuin henkilöstöä vähentämällä. Jatkossa uudistuksen toteutuminen on kiinni työpaikkojen toimista ja aktiivisuudesta ja on tärkeää seurata, toimiiko vuoropuhelua korostava malli tarkoitetulla tavalla.
Yhteistoimintalain keskeinen osa on työvoiman käytön vähentämistä koskevat muutosneuvottelut. SAK pitää hyvänä, että uudistuksessa ei puututa työvoiman vähentämistä koskevaan neuvotteluvelvoitteeseen. Muun muassa neuvotteluajat ja neuvotteluosapuolet eivät muutu.
– Vaikka SAK:n tavoitteet eivät ole kaikilta osin toteutumassa, pidämme uudistusta merkittävänä, Heli Puura sanoo.
Uudistetun yhteistoimintalain on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2022 alussa.
