EU:ssa on vireillä useita palkansaajille tärkeitä direktiivejä – FinUnionsin Susanna Salovaara toivoo niille ripeää käsittelyä

EU-maissa on viime vuodet eletty kriisitunnelmissa, mutta samalla komissio on edistänyt palkansaajille parempaa työelämää varmistavia direktiivejä. SAK:n ja STTK:n Brysselin edustuston FinUnionsin johtaja Susanna Salovaara toivoo, että palkansaajamyönteinen linja jatkuu.
16.08. 10:35
SAK
Alustataloutta säätelevä direktiiviehdotus parantaisi toteutuessaan muun muassa ruokalähettien asemaa.

Susanna Salovaara arvioi, että tulevaa syksyä hallitsee EU-pöydissä Ukrainan sodan ohella ihmisten ostovoiman kutistuminen ja sen mukanaan tuomat haasteet. 

– Nykyinen komissio on ollut varsin palkansaajamyönteinen ja monia palkansaajille tärkeitä asioita on viety eteenpäin. Pelkona on, että trendi kääntyy. Toisaalta ei ole poissuljettua, että luvassa on erilaisia tukitoimia, joilla korkean inflaation ja kallistuvan energian vaikutuksia pyritään hillitsemään.

EU-puheenjohtajamaana aloitti heinäkuun alussa Tšekki, joka Susanna Salovaaran mukaan on työllisyyteen ja sosiaalikysymyksiin liittyvissä asioissa toistaiseksi kysymysmerkki.

– Heille työllisyys- ja sosiaaliasiat eivät ole korkealla prioriteettilistalla. Tšekin jälkeen puheenjohtajan nuijaan tarttuu vuoden 2023 alussa Ruotsi, jolta voidaan tällä saralla odottaa enemmän.

EU:n vihreän siirtymän -ohjelman (Fit for 55) toteuttaminen jatkuu Tšekin puheenjohtajakaudella.

Kolme tärkeää direktiiviesitystä

Susanna Salovaara mainitsee kolme palkansaajien asemaan vaikuttavaa direktiiviesitystä, joita olisi tärkeää saada syksyllä eteenpäin. 

Susanna Salovaara

Tärkeimmäksi hän nostaa työn tekemistä alustataloudessa säätelevän direktiiviehdotuksen, joka on käsittelyssä Euroopan parlamentissa. Direktiivi jakaa parlamenttia ja mahdollisimman väljän sääntelyn puolesta on käynnissä kova yritysten lobbaus.

– Työn tekijöiden aseman turvaamiseksi tarvitaan rajat ylittävää lainsäädäntöä. Kannatamme komission esitystä, jossa keskeinen elementti on käänteinen todistustaakka eli lähtökohtana olisi oletus työsuhteesta. Osa parlamenttiryhmistä ei kuitenkaan halua tiukkaa sääntelyä.

Lue lisää aiheesta: Työsuhteet alustataloudessa on tunnistettava ja tunnustettava.

Toinen tärkeä komission esitys koskee lakia yritysvastuusta, josta komissio antoi oman esityksensä keväällä. Esitys oli Susanna Salovaaran mukaan ”valitettavasti pannukakku”, sillä se olisi kattanut vain yhden prosentin EU-alueella toimivista yrityksistä. 

Nyt kansalaisjärjestöt, ammattiyhdistysliike mukaan luettuna, pyrkivät vaikuttamaan siihen, että esitykseen saataisiin EU-parlamentin käsittelyssä tiukennuksia.

– On kurjaa, että Suomenkin hyvät pyrkimykset parantaa yritysvastuuta kariutuivat tiettyjen tahojen haluttomuuteen. 

Keskustan ja rkp:n vastahangan vuoksi Suomi päätti jäädä odottamaan EU-tason sääntelyä, vaikka alun perin tavoitteena oli kunnianhimoinen kansallinen lainsäädäntö.

Lue blogikirjoitus Ihmisoikeuksien kunnioittaminen ei voi olla kiinni halusta tai yrityksen koosta.

Palkka-avoimuuden lisäämistä koskeva direktiiviesitys on ollut käsittelyssä jo pitkään eikä Susanna Salovaara ole toiveikas sen suhteen, että asia edistyisi Tšekin puheenjohtajakaudella. Sen sijaan Ruotsilta voi odottaa direktiivin suhteen määrätietoisempaa toimintaa, Salovaara uumoilee.

Työmarkkinajärjestöjen yhteistyö yskähtelee

Suomessa perinteinen kolmikantayhteistyö on ollut viime vuosina vaikeuksissa lähinnä työnantajapuolen jarrutuksen takia. Nihkeää on myös Euroopan tasolla, jossa neuvottelukumppaneina ovat palkansaajia edustava ETUC ja työnantajien Business Europe.

Asialistalla on muun muassa Euroopan tason etätyösopimus ja työntekijöiden mielenterveyteen ja oikeuteen irrottautua työstä työajan ulkopuolella liittyviä kysymyksiä. 

– Etätyösopimusta koskeviin neuvotteluihin saataneen vauhtia, koska komissio on uhannut säätä etätyöstä lailla, jos osapuolet eivät pääse sopimukseen, Susanna Salovaara sanoo.

Hän painottaa, että suomalaista ja pohjoismaista työehtosopimusjärjestelmää ihaillaan monissa EU-maissa. Muun muassa komissio on kannustanut ottamaan neuvottelujärjestelmän kehittämisessä mallia jäsenvaltioista, joissa toteutuu laaja työehtojärjestelmä. 

– EU-tasolla neuvotellaan työelämän vähimmäisstandardeista, jotka hyödyntävät myös suomalaisia työntekijöitä. Erityisesti näin on nyt, kun työnantajat yhä voimakkaammin kyseenalaistavat monia itsestäänselvyytenä pitämiämme toimintatapoja.

Pirjo Pajunen
 

Tilaa tuoreimmat uutisemme sähköpostiisi

Tilaa tuoreimmat uutisemme sähköpostiisi

Kieli

Näin tietojasi käytetään

Lähettämällä lomakkeen hyväksyt tietojesi käytön kuvauksen mukaisesti.