EU suosittelee neuvottelemista ja työehtosopimusten aseman vahvistamista – Suomi ui vastavirtaan

Moni työntekijöiden asemaan myönteisesti vaikuttava direktiivi on edennyt viime vuosina EU:ssa, mutta pettymyksiltäkään ei ole vältytty. Näin tiivistää pian päättymässä olevan EU-vaalikauden SAK:n ja STTK:n yhteisen Brysselin toimiston FinUnionsin johtaja Susanna Salovaara. Erityisen pahoillaan hän on siitä, että EU-komissionkin suosittelema sopimisen kulttuuri on Suomessa murenemassa.
08.02. 08:30
SAK
SAK:n ja STTK:n järjestämässä Stopnyt! -mielenosoituksessa vaadittiin kolmikantaneuvotteluja. Kuva Ilona Savitie ja Sami Mäkinen.

Tuorein esimerkki takapakista on yritysten yhteiskuntavastuuta koskeva direktiiviesitys. Direktiivi velvoittaisi suuryrityksiä selvittämään toimintansa vaikutukset ympäristöön ja ihmisoikeuksiin ja puuttumaan niihin. Ihmisoikeusloukkausten uhrien oikeudellinen asema myös paranisi.

Nyt näyttää siltä, että direktiivi ei toteudu tällä vaalikaudella. Jarrupolkimelle on hypännyt osa jäsenmaista, muun muassa Saksa. Myös Suomen hallitus on laittanut peukalonsa alaspäin esitykselle, harmittelee Susanna Salovaara. 

Susanna Salovaara

Hän sanoo, että nykyinen Ursula von der Leyenin vetämä komissio teki kautensa alussa työntekijöiden näkökulmasta kunnianhimoisen ohjelman, jota myös on määrätietoisesti edistetty. Ohjelmaa on viety eteenpäin siitä huolimatta, että energiaa on syönyt koronapandemia ja Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan. 

– Komissio on silti edistänyt myös muita muun muassa palkansaajille tärkeitä hankkeita. Niiden merkitystä on jopa painotettu, kun on ymmärretty, että vaikeassa tilanteessa on tärkeää vaalia yhtenäisyyttä ja estää eriarvoisuuden lisääntymistä. 

Komissio on kannustanut niin Euroopan tason kuin kansallisia työmarkkinaosapuolia neuvottelemaan ja sopimaan. Tällä kaudella EU:n toimielimissä on myös käsitelty suositusta sosiaalidialogin eli työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun vahvistamisesta. 

Susanna Salovaara huomauttaa, että suositusta tukee kiistaton data: työmarkkinajärjestöjen keskinäinen sopiminen tai kolmikantasopiminen, johon myös vallassa oleva hallitus osallistuu, on ”voittava tie”. 

– Sopimiseen nojaavat yhteiskunnat ovat tutkimusten mukaan kilpailukykyisiä ja ketteriä.

Tästä näkökulmasta onkin surullista, että Suomen nykyinen hallitus on valinnut neuvottelemisen sijaan sanelun tien. Jos hallituksen työntekijöiden asemaa heikentävä lainsäädäntö toteutuu, minimitason muodostavasta EU-lainsäädännöstä tulee myös suomalaisille työntekijöille aiempaa tärkeämpää.

Vähimmäispalkkadirektiivi korostaa työehtosopimusten merkitystä

Susanna Salovaara nostaa komission isoksi onnistumiseksi vähimmäispalkkoja koskevan direktiivin. Suomessa ei ole lailla säädettyä vähimmäispalkkaa, joten tässä mielessä direktiivi ei ole meille niin merkittävä.

Direktiivissä korostetaan työehtosopimusten merkitystä. Direktiivi edellyttää, että maiden, joissa työehtosopimusten piirissä on alle 80 prosenttia palkansaajista, on laadittava yhdessä työmarkkinaosapuolten kanssa toimintasuunnitelma sopimusten kattavuuden lisäämiseksi. 

Tässäkin Suomi ui nyt vastavirtaan. Hallituksen tavoite lisätä paikallista sopimista lainsäädännön kautta, uhkaa nakertaa ajan myötä työehtosopimusten kattavuutta. 

Susanna Salovaara nostaa esiin myös palkka-avoimuutta edistävän direktiivin, joka on pantava kansallisesti täytäntöön viimeistään vuonna 2026.

– Direktiivi on merkittävä ja edistää aidosti palkkatasa-arvon toteutumista.

Digitaalisten alustojen kautta tehtävää työtä säätelevästä direktiiviesityksestä kiistellään parhaillaan eikä ole varmaa, saadaanko sitä tällä vaalikaudella maaliin. Salovaaran mukaan joidenkin yritysten lobbaaminen asiassa on ollut erittäin aggressiivista. 

– On suuri harmi, jos direktiivi ei nyt etene. EU-maissa 30 miljoonaa työntekijää tekee työtä erilaisten alustojen kautta ja määrä kasvaa. Suurin osa heistä ei voi vaikuttaa siihen, millaisin ehdoin työtään tekevät.

Radikaalit oikeistopuolueet myötätuulessa

Eurooppalaisia työntekijöitä on viime vuosina kurittanut energian hinnan raju nousu ja korkea inflaatio. Monen toimeentulo on kiristynyt ja työssä käyvien köyhien määrä lisääntynyt. 

– Kurjistuminen ja köyhyyden lisääntyminen ei ole hyvä asia. Ne ruokkivat populismia ja polarisaatiota. Tulevat europarlamenttivaalit ovat tässäkin mielessä tärkeät, sanoo Susanna Salovaara.

Ennusteiden mukaan äärioikeistolaisilla ja populistisilla puolueilla on myötätuulta vaaleissa. Työntekijöille se on huono uutinen. Salovaara uumoilee seurauksena olevan EU:n yhtenäisyyden rakoilemista ja hyvin todennäköisesti myös sääntelyn purkamista.

– Vaarana on, että sääntelyä aletaan siirtää kansalliselle tasolle tai jopa purkaa kokonaan. Esimerkiksi ilmastomuutoksen torjunnan ja siihen sopeutumisen kannalta tämä olisi erittäin huono suunta.

FinUnionsin Susanna Salovaara toivoo, että mahdollisimman moni työntekijä käyttäisi äänioikeuttaan. Vaalit järjestetään 9. kesäkuuta.

– Sillä on merkitystä, millainen tuleva EU-parlamentti on koostumukseltaan. Parlamentin voimasuhteet heijastuvat myös komissioon ja uuden komission ohjelmaan. Kaikkiin näihin voi siis vaikuttaa äänestämällä.

EU-parlamentti ei ole kumileimasin

  • Parlamentti valmistelee ja hyväksyy lakeja, jotka vaikuttavat myös Suomen lainsäädäntöön.  
  • Parlamentti valitsee EU:n toimeenpanevan elimen eli komission ja sen puheenjohtajan sekä hyväksyy komission muut jäsenehdokkaat. 
  • Euroopan komissio ja muut EU:n toimielimet ovat tilivelvollisia parlamentille.
  • Parlamentissa on tätä nykyä 705 jäsentä ja seitsemän poliittista ryhmää. 
  • Suomesta valitaan kesäkuun vaaleissa 15 jäsentä parlamenttiin eli yksi enemmän kuin aikaisemmin. Parlamenttiin valitut edustavat ensisijaisesti puolueitaan, eivät kotimaitaan.

Lue lisää Euroopan parlamentin toiminnasta

Pirjo Pajunen

Tilaa tuoreimmat uutisemme sähköpostiisi

Tilaa tuoreimmat uutisemme sähköpostiisi

Kieli

Näin tietojasi käytetään

Lähettämällä lomakkeen hyväksyt tietojesi käytön kuvauksen mukaisesti.