Ikääntyneet työttömät ansaitsevat uuden mahdollisuuden 

Blogi 11.12.2020 11:14 Tiensuu Alli
Tiensuu Alli. Kuva: Patrik Lindström / SAK

Suomen hallitus neuvottelee parhaillaan, miten ikääntyneiden asemaa työmarkkinoilla voitaisiin edistää. Työmarkkinajärjestöt eivät valitettavasti päätyneet omissa neuvotteluissaan yhteiseen esitykseen. Palkansaajajärjestöt julkaisivat neuvottelujen jälkeen oman ehdotuksensa yli 55‐vuotiaiden työllisyysasteen nostamiseksi.

Tärkeintä kokonaisuudessa olisi, että ikääntyneet eivät joutuisi työttömiksi. Tilastokeskuksen Työolotutkimuksen mukaan yli 55-vuotiaiden omat ajatukset mahdollisuudesta hankkia uutta työtä romahtavat verrattuna nuorempiin ikäryhmiin. Tästä syystä työelämässä tarvitaan asennemuutos, jotta ikääntyneitä ei irtisanottaisi ja rekrytoinneissa ei syrjittäisi hakijoita iän perusteella.

Jos ikääntynyt kuitenkin joutuu työttömäksi, hänelle tulisi tarjota tehokkaasti palveluita heti työttömyyden alussa. Mitä pidemmäksi työttömyys venyy, sitä vaikeampi on enää työllistyä. 

Palveluilla tarkoitan tässä koulutusten ja valmennuksen lisäksi myös säännöllisiä, kasvokkaisia tapaamisia työvoimapalveluiden asiantuntijoiden kanssa. Näissä tapaamisissa tulisi käydä huolellisesti läpi työttömäksi jääneen osaaminen, työkykyyn vaikuttavat seikat ja kartoittaa alueen avoimet työpaikat ja piilotyöpaikat. 

Tutkimukset osoittavat, että juuri työttömien säännöllisellä henkilökohtaisella ohjauksella ja neuvonnalla sekä työnhaun tukemisella on myönteisiä työllisyysvaikutuksia.

Tapaamisessa pitäisi keskittyä nimenomaan siihen, miten tästä jatketaan eteenpäin ja millaisella järjestelmällisellä suunnitelmalla työtön lähtee etsimään uutta työtä. Tutkimukset osoittavat, että juuri työttömien säännöllisellä henkilökohtaisella ohjauksella ja neuvonnalla sekä työnhaun tukemisella on myönteisiä työllisyysvaikutuksia.

Tosiasia on, että tänä päivänä rautainenkaan ammattitaito ei enää välttämättä riitä työnhaussa, jos työnhaun välineet eivät ole hyvin hallussa. Jos työuraa on takana useampia vuosikymmeniä, monella toimialalla työnhaku on muuttunut dramaattisesti tässä ajassa: videohakemukset, osaamisen sanoittaminen, tietoisuus algoritmien mahdollisesta käytöstä hakemusten läpikäynnissä. Moni ikääntynyt työtön voi tarvita ammattilaisen apua työnhakutaitojensa päivittämiseen.

Jos työtilaisuuksia avoimilla työmarkkinoilla ei aukea työttömälle suoraan, yksi oivallinen tukikeino työllistymiseen on palkkatuki. Palkansaajajärjestöt esittävät omassa työllisyysehdotuksessaan viime viikolla ikääntyneiden palkkatukeen huomattavaa parannusta: vähintään 24 kuukautta työttömänä olleen, 55 vuotta täyttäneen työnhakijan työllistämiseen palkkatuki myönnettäisiin ilman työvoimapoliittista harkintaa. 

Palkkatuen määrä olisi 10 kuukauden ajalta 100 prosenttia enintään 25 työtunnilta viikossa maksettujen palkkojen palkkakustannuksiin. Tukea voitaisiin myöntää esimerkiksi yhdistyksille ja yrityksille. Palkkatuen työllisyysvaikutukset ovat tutkitusti paremmat yrityspuolella, joten nyt tarvitaan joka tapauksessa lisää työnantajia hyödyntämään sitä ja työvoimapalveluja etsimään palkkatukipaikkoja yhdessä tukea tarvitsevien työttömien kanssa. 

Vaikka kaikki edellä mainitut toimet otettaisiin aina täydellisesti käyttöön, silti osa ikääntyneistä työnhakijoista ei löytäisi uutta työtä. Tällöin tarvitaan kuntien velvoitetyöllistämistä. SAK:n johtaja Saana Siekkinen kiteyttää syyskuisessa blogissaan, mikä velvoitetyön roolin tulisi olla: viimeinen takaportti, jos työtä ei ole löytänyt avoimilta työmarkkinoilta tai palkkatukipaikkana yrityksestä. Jos velvoitetyötä ei olisi viimeisenä vaihtoehtona, ikääntyneenä irtisanotut kohtaisivat melko kohtuuttoman päätöksen työuralleen, kun he putoaisivat viimeisiksi vuosiksi ennen eläkettä perusturvan varaan.

Viimeisen takaportin sijaan velvoitetyöstä tulisi muokata uusi mahdollisuus.

Kuten koko palvelujärjestelmässä, myös velvoitetyön kokonaisuudessa riittää kehitettävää. Velvoitetyöllistetyn työuran ei pitäisi loppua työllistämisjaksoon niin kuin usein nykyään käy. Sen sijaan työllisyyspalveluissa pitäisi ottaa uusi vaihde silmään ja etsiä aktiivisesti velvoitetyöllistetyn kanssa seuraavaa työpaikkaa, johon velvoitetyön tulisi antaa tuoretta ja relevanttia työkokemusta. 

Tätä voidaan tukea erityisen hyvin tulevaisuudessa, kun palkkatukiuudistus tulee voimaan. Budjettiriihessä hallitus linjasi, että jatkossa työtön voi jatkaa suoraan esimerkiksi kunnan palkkatukityöstä yritykseen palkkatukityöhön, jos palkkatuen edellytykset edelleen täyttyvät.

Siksi muuttaisin aiemmin esitettyä viimeisen takaportin metaforaa. Viimeisen takaportin sijaan velvoitetyöstä tulisi muokata uusi mahdollisuus.

Mitä velvoitetyöllistäminen tarkoittaa?

Velvoitetyöllistäminen tarkoittaa, että kotikunta tarjoaa palkkatukityöpaikan työttömälle työnhakijalle. Velvoitetyöllistämisen kohderyhmä ovat 57 vuotta täyttäneet työttömät, joiden työttömyyspäivärahan enimmäisaika täyttyisi ennen 60 vuoden ikää.