EU:n elpymisrahasto on Suomen etu

Blogi 27.05. 16:47 Marttinen Anni
Anni Marttinen

Euroopan komissio julkisti tänään keskiviikkona ehdotuksen koronakriisin taloudellisiin vaikutuksiin vastaavan elpymisrahaston raameista. Ehdotuksen nimeksi on annettu Next Generation EU.

Eurooppalaista yhteistyötä tarvitaan paitsi pandemian nujertamisessa myös talouden taantuman lyhentämisessä ja työpaikkojen pelastamisessa. Yhden tai joidenkin valtioiden vajoaminen maksukyvyttömyyteen on uhka myös muille euromaille, viennin toipumiselle ja EU:n yhtenäisyydelle.

Keskustelua elvytyksen rahoituksesta jäsenmaiden ja komission välillä on käyty viikkoja. Rahasto toimii niin, että EU:n monivuotinen rahoituskehys on sen takaaja. EU:n budjetin omien varojen osuutta nostetaan kahteen prosenttiin bruttokansantuotteesta. Suhteellisesti EU-budjetti ei kasva suuresti (1100 miljardiin euroon), mutta Ison-Britannian lähdön myötä jäsenmaiden maksuosuudet kasvavat. 

Merkittävä muutos ehdotuksessa on EU:n verotusoikeus. Ehdotuksesta seuraa kysymys, voidaanko unionin verotusoikeutta kehittää nopeasti. Komission tarkoituksena on kasvattaa EU:n omia varoja erilaisilla ympäristöön ja digitalisaatioon liittyvillä veroilla.

Yhden tai joidenkin valtioiden vajoaminen maksukyvyttömyyteen on uhka myös muille euromaille, viennin toipumiselle ja EU:n yhtenäisyydelle.

Elpymisrahaston kooksi ehdotettiin aluksi 1000 miljardia euroa. Euroopan parlamentti ehdotti toukokuun puolivälissä kooksi jopa 2000 miljardia euroa. Ranskan presidentin Emmanuel Macronin ja Saksan liittokanslerin Angela Merkelin yhteisessä keskustelussa 18. toukokuuta rahaston kooksi ehdotettiin 500 miljardia euroa. Nyt komissio ehdottaa rahaston kooksi 750 miljardia euroa – 500 miljardia tukia ja 250 miljardia euroa lainoja.

Jäsenmaiden välillä on käyty keskustelua rahaston muodosta: siitä jaetaanko rahastosta jäsenmaille tukia vai lainoja. Tämä keskustelu on jakanut Euroopan Ranska-Saksa-Italia-Espanja-blokkiin, joka näkee tarpeen suorille tuille, ja niin sanottuun nuukanelikkoon eli Ruotsin, Tanskan, Itävallan ja Hollannin blokkiin. Nuukanelikko on vastustanut tukimuotoisen avustuksen antamista, mutta on viime päivinä ollut yhteistyöhaluisempi ja valmis hellittämään kireistä ehdoista. Suomi on eurooppaministeri Tytti Tuppuraisen mukaan myönteinen rahastoa kohtaan, mutta toivoo mekanismin pääpainon olevan lainoissa.

Aiemmin EU on sopinut SURE-menettelystä ja Euroopan vakausmekanismin luottotakauksista, joilla avustetaan pk-yrityksiä ja rahoitetaan lyhennetystä työajasta syntyviä kustannuksia. Jos nyt olisi ehdotettu pelkästään lainamuotoista tukea, olisi se ollut kuormaa jo olemassa olevien velkataakkojen päälle. Siksi Euroopan komissio päätyi siihen, että tukimuotoinen avustus olisi tässä tilanteessa paras ratkaisu. 

Next Generation EU:n tarkoitus on jälleenrakentaa EU:ta tasa-arvoisesti ja reilusti sosiaalisten oikeuksien pilari huomioiden. Elpymisrahasto rakennetaan kolmen pilarin varaan: Ensimmäinen on elpymis- ja palautumisväline, jonka kautta jäsenmaat saavat akuuttia avustusta kriisin hoitoon. Toinen koskee yksityisen investoinnin lisäämistä esimerkiksi InvestEU-välineen rahaamäärää kasvattamalla. Investoinnit voivat liittyä esimerkiksi oikeudenmukaiseen siirtymään. Kolmas pilari koskee muun muassa EU4Health-rahan kasvattamista ja kansainvälistä yhteistyötä.

Huoli yhteisvastuun kasvusta on SAK:n mielestä tässä kohtaa pienempi kuin huoli talouden pitkittyneestä täyspysähdyksestä.

SAK:n mielestä ei ole Suomen tai EU:n etu, että tässä kohtaa asetutaan komission ehdotuksia vastaan. Elvytyspaketti on saatava mahdollisimman nopeasti ja järkevästi läpi. Koronakriisin hoidossa tulisi olla pragmaattinen ja ottaa huomioon ratkaisun käytännön vaikutukset euroalueen talouteen. Euroalue tarvitsee investointeja talouden kuopasta ylös pääsemiseksi ja elpymisrahasto on tähän oiva työkalu. Rahastosta hyötyy myös Suomi, kun se saa suoraan varoja omien investointiensa rahoittamiseen.

Suurelta osin EU:n alueelle suuntautuva suomalainen vienti kärsii vakavasti niin kauan, kun koronapandemian aiheuttama taantuma jatkuu muissa EU-maissa. Siksi on Suomenkin taantuman lyhentämiseksi ja työpaikkojen pelastamiseksi tärkeää löytää ratkaisuja, joilla syvä taantuma Euroopassa estetään.

Huoli yhteisvastuun kasvusta on SAK:n mielestä tässä kohtaa pienempi kuin huoli talouden pitkittyneestä täyspysähdyksestä. EU:lla on jo velkaa eri instituutioiden, kuten Euroopan investointipankin kautta. Suomella on pääomaa kiinni näissä instituutioissa, joten yhteisvastuun kasvattaminen ei ole edes erityisen uusi ratkaisu.

Velan kasvun pelko ei ole nyt tarkoituksenmukaista. Velan hoidolle on ehdotettu monia erinäisiä luovia ratkaisuja, kuten velan alaskirjaamista, ikuisuuslainoja tai keskuspankkirahoitusta. Lisäksi osa Suomen velasta on niin sanotusti velkaa itselle eli keskuspankin omistuksessa. Velan määrän kasvu ei ole vaarallista, kun korot ovat alhaalla. Nyt on tärkeämpää keskittyä koko euroalueen elvyttämiseen kuin ennenaikaiseen velan vastaiseen taisteluun.