Varhaisesta välittämisestä hyötyvät kaikki

Jos halutaan, että työntekijät jaksavat työssä eläkkeelle asti ja että he elävät hyvää elämää työn jälkeenkin, ennaltaehkäisevä työ on aloitettava ajoissa. Näin toteaa Turun kaupungin työkykykoordinaattori Vuokko Puljujärvi-Seila.
26.06.2013 10:00 admin
Vuokko Puljujärvi–Seila huolehtii, että henkilöstön työkyky ja työt vastaavat toisiaan. Sari Raappana on tyytyväinen uuteen työhönsä.

Jos halutaan, että työntekijät jaksavat työssä eläkkeelle asti ja että he elävät hyvää elämää työn jälkeenkin, ennaltaehkäisevä työ on aloitettava ajoissa. Näin toteaa Turun kaupungin työkykykoordinaattori Vuokko Puljujärvi-Seila.

Turun malli, jolla pyritään tukemaan työkykyä hyvissä ajoin, esitellään hienossa oppaassa. Jos esimies havaitsee merkkejä siitä, että työntekijä ei voi hyvin, ei selviydy töistään tai on usein sairauslomalla, esimiehen on puututtava asiaan.

Joka kolmas sairausloma liittyy julkisen sektorin eläkkeistä vastaavan Kevan mukaan jotenkin työpaikan toimintakulttuuriin. Vaikka sairauslomien määrä on 12 000 työntekijän Turussa keskitasoa, ne maksoivat silti kaupungille vuonna 2011 kokonaista 16,5 miljoonaa euroa. Jos varhaiseläkkeet lasketaan mukaan, summa nousee 21,1 miljoonaan.

– Meillä Turussa välittämisen kynnys on alempi kuin sairausvakuutuslain 30 päivää. Esimies ottaa puheeksi, jos joku on poissa viisi kertaa, yhteensä yli 20 päivää. Haluamme puuttua ajoissa. Voihan olla, että ongelman juuret ovat työyhteisössä, sanoo Vuokko Puljujärvi-Seila.

Myös työntekijä voi pyytää tukikeskustelua.

Vanhuspalveluissa toteutettiin keväällä 2012 pilottiprojekti, jonka piirissä oli 2 000 työntekijää. Suuntaviivat kaupungin strategialle laadittiin sen pohjalta. Tulosalueen 80 esimiestä koulutettiin, samoin henkilöstöä. Koulutus on ulotettu kaupungin kaikille toimialoille. Aluksi henkilöstökoulutukset kohdennettiin heille, jotka ovat mukana työsuojelu- ja Tyhy-toiminnassa. Koulutus ja informaatio ovat tärkeitä, ja siksi Vuokko Puljujärvi-Seila kiertää paraikaa toimialalta toiseen.

– Reaktiot ovat olleet pääasiassa myönteisiä, vaikka osa esimiehistä on säikähtänyt työtaakan lisääntymistä. Työntekijät olivat aluksi hiukan varuillaan – sairauslomatko otetaan tarkkailuun. Korostan, että kyse on ennen muuta toinen toisistaan välittämisestä, hän sanoo.

Sanoista tekoihin porkkanoilla

Työantajia houkutellaan vuonna 2011 uudistettuun sairasvakuutuslakiin sisältyvällä porkkanalla. Kun aktiivisen tuen malli on otettu käyttöön, työterveyshuollon lakisääteisistä kuluista korvataan työnantajalle 60 prosenttia, muutoin vain 50 prosenttia.

Kokopäiväisenä työsuojeluvaltuutettuna sosiaalisektorilla 12 vuoden ajan toiminut Vuokko Puljujärvi-Seila on tyytyväinen siihen, että Turku on lopulta siirtynyt sanoista tekoihin.

Vuokka Puljujärvi-Seila. Kuva Robert Seger– Aivan liian usein käy niin, että henkilöstö nostetaan juhlapuheissa esiin tärkeimpänä resurssina, mutta ihan konkreettisesti siihen ei panosteta, hän toteaa.

Kipupisteitä Turussa ovat etenkin työn määrä ja jakaminen, työyhteisön sisäiset ristiriidat ja sisäilmaongelmat sekä jonkin verran myös epäasiallinen kohtelu.

Turku määrittelee työhyvinvoinnin työntekijöiden terveyden ja osaamisen, työnteon, työyhteisön, työympäristön, työpaikan johtamisen ja toiminnan yhdistelmäksi, jotka kaikki vaikuttavat terveyteen.

Vuokko nostaa esiin organisaatiopsykologi Pekka Järvisen toimivan työyhteisön mallin. Peruspilarit ovat työntekoa tukeva organisaatio ja johto, selkeä töiden järjestely, yhteiset pelisäännöt, avoin vuorovaikutus ja toiminnan jatkuva arviointi.

Työ ja työkyky kohtaamaan

Turun mallissa aluksi tarkastellaan tilannetta, kartoitetaan ongelmat tukikeskustelussa ja etsitään ratkaisuja. Sitten sovitaan yhteisesti siitä, kuinka ongelmat ratkaistaan. Tämän jälkeen ovat vuorossa tuki, seuranta ja arviointi. Lyhyesti ja ytimekkäästi: katsotaan, että työ ja työkyky kohtaavat.

Tukikeskustelu järjestetään myös silloin, kun työntekijä on ollut poissa työstä pitemmän aikaa, esimerkiksi äitiyslomalla, opintovapaalla tai vuorotteluvapaalla. Työntekijä saa valmistautua tukikeskusteluun muutaman päivän ja keskustelu dokumentoidaan. Tarvittaessa mukaan voidaan ottaa myös työterveyshuolto ja työsuojelu.

Vuokko Puljujärvi-Seila korostaa, että myös työntekijällä itsellään on oikeus pyytää tukikeskustelua ja kiinnittää itse huomio häntä huolestuttaviin asioihin. Jos yhdellä työyhteisön jäsenellä on ongelmia, voi olla syytä tarkastella koko yhteisöä.

– Meidän kaikkien on hyvä muistaa, että aktiivinen tuki ja varhainen välittäminen tarkoittaa tukea tietyksi ajaksi. Jos työkyky heikkenee pysyvästi, kyseessä on kokonaan toinen prosessi, ja silloin puhutaan tehostetummasta tuesta, hän tähdentää.

Lähihoitajasta sihteeriksi

Entisiin työtehtäviin paluu ei aina onnistu. Silloin on harkittava muita vaihtoehtoja, kuten kevyempiä töitä tai työvuoroja joksikin aikaa tai uudelleenkoulutusta. Näin tehdään Turussakin.

Sari Raappana. Kuva Robert SegerSari Raappana on työskennellyt nyt kaksi vuotta kaupungin vanhuspalvelujen palvelupäällikön sihteerinä. Aiemmin Sari työskenteli lähihoitajana kotihoidossa 13 vuotta, mutta hänen selkänsä teki tenän. Kuntoutusta yritettiin kahteenkin otteeseen, jonka jälkeen kuntoutuslääkäri arvioi, ettei selkä kestä kotihoidossa tehtäviä raskaita nostoja.

– Olin 37-vuotias, ja ajattelin että olen liian nuori jäämään eläkkeelle. Kuntien eläkevakuutuksen tuella ja vuoden kokopäiväisten opintojen jälkeen suoritin sosiaali- ja terveysalan sihteerintutkinnon, kertoo Sari Raappana.

Ingegerd Ekstrand

Lue myös Lumenen Pidä huolta -mallista

Tilaa tuoreimmat uutisemme sähköpostiisi

Tilaa tuoreimmat uutisemme sähköpostiisi

Kieli

Näin tietojasi käytetään

Lähettämällä lomakkeen hyväksyt tietojesi käytön kuvauksen mukaisesti.