Työvoimapulan taustalta löytyy työpaikkoja, jotka eivät tarjoa kunnollista toimeentuloa

Suomea vaivaa työvoimapula. Hiljattain esimerkiksi uutisoitiin, että ravintolat joutuvat rajoittamaan aukioloaikojaan, kun avoimiin työpaikkoihin ei löydy työntekijöitä. Samaan aikaan meillä on kuitenkin yli 300 000 ihmistä työttömänä. 
03.09. 10:11
SAK
Työvoimapula on kärjistynyt muun muassa ravintola-alalla. Kuva Jarno Mela/Lehtikuva.

Jäävätkö työttömät siis mieluummin kotiin kuin menevät töihin? Asia ei ole näin yksinkertainen. Meidän mielestämme työvoimapulan taustalla on muutamia perussyitä, joista yksi keskeinen on työsuhteiden laatu ja palkkaus. 

Kun puhutaan työvoimapulasta, on tärkeää kysyä, millaisiin työsuhteisiin työntekijöitä on vaikea saada. Onko kyse osa-aikaisesta tai provisiopalkkaisesta työstä, lyhytkestoisista työsuhteista tai vuokratyöstä? Tuleeko työntekijä toimeen palkallaan? 

Avoimien työpaikkojen laadusta saa hyvän käsityksen TE-palvelujen sivulta, jossa voi hakea eri kriteereillä avoimia työpaikkoja. Se paljastaa, että avoimista työpaikoista vain alle puolet on kokoaikaisia ja monet niistä eivät tarjoa riittävää toimeentuloa.

Kaksi kolmasosaa avoimista työpaikoista on jollakin tavalla epävarmoja

TE-palvelujen haun perusteella Suomessa oli 29 573 avointa työpaikkaa elokuun 24. päivä (yhden työpaikkailmoituksen takana saattaa olla useampi avoin työpaikka, joten kaikkiaan avoimien työpaikkojen määrä on suurempi). Kun hakuehdoista rajataan pois osa-aikaiset työpaikat, alle 12 kuukautta kestävät työsuhteet, provisiopalkkaiset- ja vuokratyöpaikat, jää jäljelle 10 623 työpaikkaa. Eli kaksi kolmasosaa työpaikoista sisältää jotain epävarmuutta liittyen työsuhteen kestoon tai tulotasoon.

Vaikka juuri nyt ei monesta siltä vielä tunnu, elämme jo talouden nousukautta. Ihmisillä on enemmän mahdollisuuksia valita työnsä ja kilpailu osaavasta työvoimasta kiristyy. Työntekijät valitsevat vaihtoehdoista sellaisen työn, joka turvaa toimeentulon pitkälläkin aikavälillä ja jossa työn tekemisen ehdot ovat kunnossa. 

Kyse ei kuitenkaan ole vain tähän syksyyn liittyvästä ilmiöstä. Rekrytointiongelmien syitä on vuosien saatossa selvitetty paljon ja selvitysten viesti on samansuuntainen. Taustalta löytyy muun muassa epävarmoja työsuhteita, jotka eivät tarjoa riittävää toimeentuloa. Palkansaajien tutkimuslaitoksen SAK:n pyynnöstä vuonna 2020 tekemässä selvityksessä työntekijöiden rekrytointiongelmia selitti osaltaan juuri työsuhteiden epätyypillisyys.

Tulistiko sinä toimeen alle tuhannella eurolla kuukaudessa?

On helppo lähteä syyttämään ihmisiä laiskoiksi, jos kaikki työ ei kelpaa. Kuinka moni oikeasti tietää, millaisen toimeentulon tarjoaa osa-aikainen työ, jota esimerkiksi ravintola-alalla usein tehdään? Alla on esimerkki ravintola-alalla koko- ja osa-aikaisena työskentelevän henkilön keskiansioista kuukaudessa. 30 tuntia viikossa on alalla yleinen työaika. Esimerkkihenkilö asuu pääkaupunkiseudulla.

Pääkaupunkiseudulla on vaikea tulla toimeen 1650 euron kuukausituloilla. Yllä olevasta taulukosta käy ilmi, että vuokran jälkeen käteen jää vain 920 euroa kuukaudessa, jos työskentelee 30 tuntia viikossa. 

Palvelualojen ammattiliiton PAMin tuoreesta suhdannebarometrista selviää, että ravintola-alan parantunut suhdannetilanne ja työvoimapula ei ole toistaiseksi juuri näkynyt työntekijöiden palkkapussissa. Vain 22 prosenttia alan vastaajista kertoo oman taloudellisen tilanteensa parantuneen kuluneen kolmen kuukauden aikana. Tämä viittaa siihen, että palkat eivät ole nousseet, vaikka alalla on pulaa työntekijöistä. 

PAMin ekonomisti Olli Toivasen mukaan palkkoja ja muita työehtoja kohentamalla yritykset voisivat helpottaa välittömästi etenkin matalan osaamistason tehtävien täyttämistä. 

– Monet niistä, jotka tällä hetkellä valittelevat mediassa ravintola-alan työvoimapulaa, voisivat palauttaa mieleensä, että työehtosopimuksilla asetetaan vain palkkojen ja muiden työehtojen minimitaso eikä maksimia, hän muistuttaa.

Hyvät työolosuhteet ja johtaminen lisäävät vetovoimaa

Työvoimapulan taustalla voi olla myös alan huono mainen työntekijöiden keskuudessa. Esimerkiksi ravintola-alaa ei koeta erityisen houkuttelevaksi. PAMin tuoreimman vuonna 2020 julkaistun vetovoimabarometrin mukaan vain 14 prosenttia suomalaisista pitää ravintola-alan töitä mielenkiintoisina. Joka kymmenes kokee, että alan työt ovat haluttuja ja vain kuusi prosenttia on sitä mieltä, että alan työntekijät ovat tyytyväisiä työhönsä.

Vetovoimabarometrin tuloksia tukee karulla tavalla viime aikoina mediassa esillä olleet nuorten kertomukset kokemuksistaan työstä pikaruokaravintolassa.

SAK:n Suoraan töistä lähetyksessä elokuussa PAMin puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen totesi, että ravintola-alalla on lisättävä kokoaikatyötä, jos halutaan, että työntekijät tulevat palkallaan toimeen ja pysyvät alalla. 

Rönni-Sällisen kanssa keskustellut ravintolakonserni Noho Partnersin toimitusjohtaja Aku Vikström myönsi lähetyksessä, että ravintola-alan palkat ovat jääneet jälkeen yleisestä palkkakehityksestä. Hänen mukaansa alalla pitää panostaa myös työssä viihtymiseen ja johtamiseen. Ne ovat riittävän toimeentulon kanssa merkittävä tekijä siinä, että ihmiset kiinnittyvät alalle. 

Katso Suoraan töistä -lähetys:

Tilaa tuoreimmat uutisemme sähköpostiisi

Tilaa tuoreimmat uutisemme sähköpostiisi

Kieli

Näin tietojasi käytetään

Lähettämällä lomakkeen hyväksyt tietojesi käytön kuvauksen mukaisesti.