Työaikaratkaisut tukemaan yritysten ja työyhteisöjen menestystä ja henkilöstön hyvinvointia
(Työmarkkinajärjestöt) Työajoilla on huomattava merkitys yritysten ja työyhteisöjen tuotanto- ja palveluresurssien tehokkaan käytön ja henkilöstön yksilöllisten tarpeiden ja työsuojelun kannalta. Näiden asioiden edistämiseksi ovat työmarkkinoiden keskusjärjestöt laatineet yhteisen kannanoton hyvistä työaikakäytännöistä. Kannanotolla pyritään aktivoimaan työpaikkoja tarkastelemaan omatoimisesti työpaikan työaikaratkaisuja. Kannanotossa kiinnitetään huomiota myös hyvän työaikakirjanpidon keskeisiin periaatteisiin ja ylitöiden kertymisen seurantaan.
Kannanotto perustuu tulopoliittisessa sopimuksessa keskusjärjestöjen työaikatyöryhmälle annettuun toimeksiantoon.
Työaika on voimavara
Työaika ja sen käyttötavat ovat osa yrityksen ja työyhteisön toiminnan organisointia, jossa sovitetaan yhteen käytössä oleva pääoma, tuotantovälineet ja teknologia sekä henkilöstöresurssit ja henkilöstön yksilölliset tarpeet.
Yritysten ja työyhteisöjen toimintaa ohjaavat enenevässä määrin asiakkaiden ja markkinoiden odotukset. Tämän johdosta tuotanto- ja palveluajoissa sekä työajoissa nämä vaatimukset on otettava huomioon.
Samanaikaisesti on otettava huomioon myös henkilöstön yksilölliset tarpeet, jotka liittyvät muun muassa työ- ja perhe-elämän yhteensovittamiseen. Työaikasuojelulliset näkökohdat ovat tärkeitä työntekijöiden terveyden ja turvallisuuden kannalta.
Työaikoja säännellään lailla ja sopimuksilla
Työaikalainsäädännöllä on perinteisesti huolehdittu työntekijöiden työaikasuojelusta rajoittamalla enimmäistyöaikaa ja asettamalla vähimmäisvaatimuksia lepoajoille.
Työaikalaki antaa mahdollisuuksia sopia toisin sen eräistä määräyksistä työpaikkatasolla ja laajemmassa määrin työmarkkinajärjestöjen välisin työ- ja virkaehtosopimuksin. Näillä sopimuksilla on käytännössä sovittu vuorokautisen ja viikoittaisen työajan pidentämisestä tai lyhentämisestä ottamalla huomioon vuorokausilepoa ja viikoittaista vapaata koskevat työaikalain ehdottomat määräykset. Näitä mahdollisuuksia on käytetty erityisesti 1990-luvun alkupuolelta lähtien, jolloin monilla aloilla ja monissa yrityksissä on otettu käyttöön paikallisen sopimisen malli.
Työnantajan velvollisuus kirjata tehdyt työtunnit ja ylityötunnit perustuu työaikalakiin. Työsuojeluviranomaiset suorittavat työaika- ja työaikakirjanpitovalvontaa.
Työpaikkatason työaikaratkaisut ovat avainasemassa
Vaikka työaikalainsäädännön perusta on yhtenäinen, ovat työpaikkatason työaikajärjestelyt ja työajat eriytyneet eri sopimusaloilla. Se miten laissa ja työehtosopimuksilla luotuja mahdollisuuksia hyödynnetään käytännön työelämässä, riippuu työyhteisöjen tarpeista, valmiuksista ja halusta sopia monipuolisista työaikaratkaisuista. Avainasemassa ovat yritys- ja työpaikkatason ratkaisut, joilla sovitetaan yhteen yrityksen ja henkilöstön tarpeet.
Yrityksen ja työyhteisön toiminnallisiin tarpeisiin vaikuttavat muun muassa asiakasrakenne, kysyntätekijät, tuotanto- ja palveluprosessi sekä käytettävissä olevat henkilöstöresurssit kuten henkilöstön määrä ja osaaminen. Työaikaratkaisuilla on olennainen merkitys työ- ja perhe-elämän yhteensovittamiseen, jota koskevat tarpeet vaihtelevat yksilöittäin. Työaikaratkaisut vaikuttavat osaltaan työhyvinvointiin ja niillä voidaan vähentää kiirettä ja ylitöiden suorittamista. Työkykyä ja työviihtyvyyttä tukevilla työaikakäytännöillä voidaan osaltaan edistää henkilöstön halua ja mahdollisuuksia osallistua työelämään.
Työaikaratkaisujen tulisi myös olla muunneltavissa edellä mainitut näkökohdat huomioon ottaen. Käytössä olevia työaikakäytäntöjä tulee seurata ja niiden vaikutuksia arvioida yrityksen ja henkilöstön kannalta. Yrityksen ja työyhteisön menestys on henkilöstön edun mukaista ja henkilöstön hyvinvointi tukee yrityksen ja työyhteisön menestystä.
Hyvät työaikakäytännöt käyttöön työpaikoilla
Tämän kannanoton tarkoituksena on lisätä työnantajan ja työntekijöiden välistä keskustelua työaikojen kehittämismahdollisuuksista. Vuoropuhelun tulisi olla työpaikalla osa normaalia yhteistyötä, jonka avulla voidaan löytää uusia toimintatapoja ja ratkaista mahdollisia ongelmia.
Työaikajärjestelyjen kehittämiseksi kannanottoon liittyy muistilista, jonka avulla työpaikalla voidaan käydä läpi työaikoihin liittyviä mahdollisuuksia ja edellytyksiä yrityksen ja työyhteisön sekä työntekijöiden hyvinvoinnin näkökulmista.
Kannanotto hyvistä työaikakäytännöistä, mukana myös muistilista työaikojen kehittämisen apuvälineeksi (pdf, yht. 6 s.)
Työmarkkinakeskusjärjestöt
AKAVA
Kirkon sopimusvaltuuskunta KiSV
Kunnallinen työmarkkinalaitos KT
Palvelutyönantajat PT
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
Teollisuuden ja Työnantajain Keskusjärjestö TT
Toimihenkilökeskusjärjestö STTK
Valtion työmarkkinalaitos VTML
