SAK haluaa lisätä palkkatietojen avoimuutta – nykyiset keinot eivät estä palkkasyrjintää

Palkkatietojen avoimuutta tarvitaan, jotta tasa-arvo viimein toteutuu, sanovat SAK:n Anne Mironen ja Anu-Tuija Lehto. 
03.06. 13:00
SAK
Palkkatietojen nykyistä suurempi avoimuus on keskeinen edellytys palkkatasa-arvon etenemisessä työpaikoilla. Kuva Gorilla.

Miksi SAK ajaa palkkatietojen avoimuutta?

Palkkatietojen avoimuutta tarvitaan muiden keinojen ohella, koska palkkatasa-arvo ei muuten tunnu toteutuvan, sanoo SAK:n tasa-arvoasioiden asiantuntija Anne Mironen.

Anne Mironen

– Samasta tai samanarvoisesta työstä ei vieläkään saada samaa palkkaa edes samoissa työpaikoissa.

SAK:n lakimies Anu-Tuija Lehto on Mirosen kanssa samaa mieltä. Syrjintä on laitonta, mutta silti siitä ei päästä eroon. Naisten ja miesten perusteeton palkkaero supistuu tuskastuttavan hitaasti.

– Nyt tarvitaan uusia keinoja ja aiempaa täsmällisempää lainsäädäntöä, Lehto sanoo. 

SAK haluaa palkka-avoimuuden lakisääteiseksi alkavalla vaalikaudella. Se tarkoittaa, että työnantajan pitää säännöllisin väliajoin antaa työntekijöille yksilöidyt palkkatiedot. Kun palkat ovat läpinäkyviä, myös syrjintä vaikeutuu.

Tasa-arvolain mukaan työnantajalta voi pyytää palkkatietoja jo nyt. Jos on aihetta epäillä syrjintää, luottamusmies saa tiedot tasa-arvovaltuutetulta.

– Se on aivan liian raskas toimenpide, eikä kaikilla työpaikoilla ole edes luottamusmiestä, Anne Mironen sanoo.

Ovatko muutkin kuin SAK heränneet epäkohtaan?

Anu-Tuija Lehdon ja Anne Mirosen mukaan palkka-avoimuutta kannatetaan laajasti monella taholla: aihetta ovat pitäneet esillä niin sosiaali- ja terveysministeriö, tasa-arvovaltuutettu kuin tasa-arvotutkijat. Myös erityisesti monet naiskansanedustajat ovat asian takana. 

Kansalaisten joukossa palkka-avoimuus ei kuitenkaan ole suosittua: esimerkiksi Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n kyselyssä moni suomalainen oli sitä mieltä, ettei halua palkkatietoja avoimiksi.

Anne Mirosen mielestä kysymysten johdattelevuudella on ollut merkitystä.

– Jos taustoittamatta kysytään, haluatko, että työkaverisi saa palkkatietosi “ilman suostumustasi”, siihen vastaa herkästi ei. Mutta jos kysytään, onko oikein, että sinulle maksetaan vähemmän kuin kollegallesi, joka tekee täsmälleen samaa työtä, siihen varmasti vastataan jo eri tavalla.

Palkka-avoimuus vaatii Mirosen mielestä vielä muutosta ajattelussa ja työpaikkojen kulttuurissa: pitääkö palkan todella olla niin salainen ja henkilökohtainen asia, kun perustellut, avoimet palkkaperusteet kuitenkin kasvattavat tyytyväisyyttä työpaikoilla?

Anu-Tuija Lehto

– Kun kyse on tasa-arvosta, se ei ole pelkästään yksilön asia, Anu-Tuija Lehto lisää. Samapalkkaisuutta vaatii jo muun muassa EU:n sääntely.

Miten SAK ajaa asiaa? 

Palkka-avoimuutta voidaan kehittää monin tavoin: lakeja säätämällä, työmarkkinaosapuolten toimin sekä työpaikoilla. Lehdon ja Mirosen mielestä palkka-avoimuuden saaminen lakiin on nyt ensisijaista. 

Viime hallituksen ministeri Annika Saarikko asetti kolmikantaisen työryhmän selvittämään, miten palkkojen avoimuutta tulisi lisätä, jotta palkkatasa-arvo saavutettaisiin. SAK oli mukana ryhmässä ja esitti sen loppuraportissa avoimuuden lisäksi muun muassa valtakunnallisen palkkatilastoinnin kehittämistä niin, että palkkojen kehitystä sukupuolittain olisi helpompaa seurata.

SAK kartoitti helmikuussa luottamusmiesten näkemyksiä palkka-avoimuudesta: 67 prosenttia heistä kannattaa sitä. 

– Jo tässä vaiheessa luottamusmiehet voisivat terästäytyä asiassa. Työpaikoilla kannattaisi alkaa keskustella avoimemmin palkoista ja niiden perusteista, Mironen sanoo. 

Miten asia etenee?

Palkka-avoimutta selvittänyt työryhmä julkisti loppuraporttinsa huhtikuussa. Lehdon ja Mirosen mielestä työryhmän työ on nyt tehty, eikä asioita tarvitse selvittää enää toista kertaa. 

– Selvityksiä on jo riittävästi, toivomme uudelta hallitukselta toimenpiteitä ja muutoksia lakiin, Mironen sanoo. 

Tämä todennäköisesti myös toteutuu, sillä uuden hallituksen ohjelmaan on kirjattu palkka-avoimuuden edistäminen.

Vaikka yhteiset johtopäätökset jäivät työryhmältä tekemättä, ainakin pohja palkka-avoimuuden edistämiselle on nyt olemassa. Pyörää ei tarvitse enää keksiä uudelleen, Mironen ja Lehto toteavat.

Veera Luoma-aho 
 

Tilaa tuoreimmat uutisemme sähköpostiisi

Tilaa tuoreimmat uutisemme sähköpostiisi

Kieli

Näin tietojasi käytetään

Lähettämällä lomakkeen hyväksyt tietojesi käytön kuvauksen mukaisesti.