SAK ajaa oppivelvollisuuden pidentämistä – Nyt ajatukselle ovat kypsyneet muutkin

Miksi SAK ajaa oppivelvollisuuden pidentämistä 18 ikävuoteen?

– Arvioimme, että oppivelvollisuusiän nostaminen toiselle asteelle yhtenäistäisi ja ryhdistäisi koulutusjärjestelmää ja tekisi vastuun nuorista selkeämmäksi. Se myös vähentäisi koulupudokkaiden ja syrjäytyneiden määrää.

Rasinaho sanoo, että SAK on pitänyt asiaa esillä jo pitkään. 

– Olimme havainneet, ettei aikuiskoulutus jakaudu tasaisesti, ja koulutuksen tasa-arvo ei kaikilta osin toteudu edes perusopetusvaiheessa. Moni on joutunut tilanteeseen, jota olisi pitänyt lähteä kerimään auki jo paljon aiemmin kuin vasta työelämässä. 

– Huomasimme, että nuorista pitää saada parempi ote koulutuksen nivelvaiheessa, Rasinaho kuvaa. 

Nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi on jo monia SAK:n mielestä hyviä hankkeita, kuten nuorisotakuu, nuorten aikuisten osaamisohjelma ja erilaisia tuki- ja ohjauspalveluita, mutta kokonaisuus on liian hajanainen. Hyvistä yrityksistä huolimatta noin 10 000 nuorta jää yhä joka vuosi pelkän peruskoulun varaan ja reilu kymmenen prosenttia ikäluokasta vaille toisen asteen tutkintoa.

– Koko järjestelmää ei tarvitse uusia, kun hyödynnetään olemassa olevia malleja, kuten kymppiluokkia, työpajoja, valmentavaa koulutusta ja vapaata sivistystyötä nuoren tarpeen mukaan.

Ovatko muutkin kuin SAK heränneet teemaan?

Ajat ovat muuttuneet ajatukselle suotuisammaksi, Kirsi Rasinaho uskoo. 

Monet eri tahot ovat heränneet työelämän rakennemuutokseen ja uusiin osaamistarpeisiin. Peruskoulun varassa olevia työtehtäviä on koko ajan vähemmän, ja toisen asteen tutkinnosta on tullut työelämän vaatima lähtötaso. Jos koulupolku jää lyhyeksi, on myös urapolku lyhyt ja pirstaleinen. 

Ilman toisen asteen koulutusta jääneiden työllisyysaste on matala, ja suuri osa heistä jää työelämän ulkopuolelle kokonaan. Sekin tulee yhteiskunnalle kalliiksi, Rasianaho huomauttaa.

– Moni haluaa viime vuosien koulutussäästöille pisteen. Osaamiseen halutaan panostaa ja esimerkiksi Pisa-tulosten lasku pysäyttää. Ammatillisen koulutuksen reformi ja lukiouudistus on tehty ja korkeakoulujen sisäänpääsyä uudistettu. Jotta uudistuksista tulisi selkeä jatkumo, olisi nyt koko koulutusjärjestelmän kokonaisuudistuksen paikka, johon oppivelvollisuuden pidentäminen istuisi hyvin, Kirsi Rasinaho perustelee.

– Opettajien ammattijärjestö OAJ on esimerkiksi lähtenyt ajamaan vahvasti asiaa, ja puolueista ainakin Sdp:ssä, vihreissä ja vasemmistoliitossa aiheelle ollaan myötäsukaisia.

Osa ajaa myös oppivelvollisuuden aikaistamista ja painottaa esiopetusta. Rasinahon mielestä asiat eivät sulje toisiaan pois, vaikka SAK painottaa juuri nyt opinpolun loppupäätä. 

Miten SAK on ajanut asiaa?

Oppivelvollisuusiän nostaminen on tärkeä teema SAK:n vaikuttamistyössä. SAK nostaa teemaa esiin muun muassa opetus- ja kulttuuriministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön työryhmissä. 

SAK:n Mahdollisuuksien aika -hankkeen osana tehtiin laaja selvitys, jossa nykyisen oppivelvollisuuden 16-vuoden ikäraja nostettiin esiin epäkohtana, joka vaatii korjaamista. 

– Syksyllä alkaa eduskuntavaaleihin liittyvä vaikuttaminen, ja oppivelvollisuusiän nostaminen pulpahtelee varmasti esiin siinä yhteydessä. Se on myös yksi SAK:n vaalikauden tavoitteista, Rasinaho sanoo. 

Miten oppivelvollisuusiän nostaminen etenee?

Vaalien jälkeen muodostetaan seuraava hallitus, ja oppivelvollisuuden pidentämien olisi tärkeää saada hallitusohjelmaan, Rasinaho sanoo. Kyseessä on useamman vuoden projekti, sillä muutos edellyttää monialaista valmistelu- ja selvitystyötä. Niissäkin SAK aikoo tulla kuulluksi. 

Toteutuuko oppivelvollisuusiän nosto, Kirsi Rasinaho?

– Toivon, että se toteutuu. Asian läpi saamiselle on nyt hyvää henkeä, ja koulutuksen ja osaamisen kysymykset ovat kautta linjan vahvasti esillä. Kypsymistä ajatukselle on tapahtunut.

Veera Luoma-aho/toimitus