Riittävätkö rahani ja miten rytmitän päiväni? – Eläkkeelle jäämiseen kannattaa varautua etukäteen

Moni yllättyy eläkkeen pienuudesta. Asiantuntijat kannustavat pohtimaan omaa taloudenpitoa ja elämän sisältöä jo hyvissä ajoin ennen eläkeikää.
01.06. 08:00
SAK
Jo ennen eläkkeelle jäämistä kannattaa miettiä, miten päivänsä täyttää. Vapautuvaa aikaa voi käyttää vaikkapa itselle mieluisan asian opiskelemiseen. Kuva iStock.

Mikä siellä eläkkeellä odottaa? Millaista arki on, kun ei enää lähdekään töihin, ja tilille kilahtaa palkan sijaan eläke? Muun muassa näitä kysymyksiä työuransa loppumetreillä olevat pohtivat eläköitymisvalmennuksissa.

Monet suuret työnantajat tarjoavat varttuneille työntekijöilleen tällaisia muutaman tunnin mittaisia vapaaehtoisia vapaaherran tai -rouvan elämään valmistavia kursseja. Etenkin kunta-alalla valmennukset ovat tavallisia.

Tarjolla on myös valmennuksia, jotka ovat avoimia kaikille kiinnostuneille työpaikkaan katsomatta. Valmennuksia järjestävät erilaiset yhdistykset ja yritykset.

– Talous, hyvinvointi, uudenlainen päivärytmi, sosiaaliset suhteet, parisuhde, omat arvot ja tuntemukset, tulevaisuuden haaveet – muun muassa tällaisista aiheista keskustelemme, Suomen punaisen ristin (SPR) Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksia kuntien henkilöstölle pitävä Auli Aaltonen kertoo. Valmennuksista saa tietoa SPR:n paikallisyhdistyksistä.

Aaltonen on itsekin eläkkeellä. Työuransa hän teki Nokian kaupungilla lastenhoitajana ja työsuojeluvaltuutettuna. Hän on edelleen Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n jäsen.

Kulut mitoitettava tulojen mukaan

”En osannut kuvitella, että eläkkeelle jääminen olisi näin iso muutos” – näin Auli Aaltosen mukaan moni päivittelee valmennuksen päätteeksi. Vapauden huumassa harva on tullut miettineeksi arkisia asioita.

Ehkä kaikkein konkreettisin muutos monille on tulojen lasku. Eläke on toista luokkaa kuin palkka. 

Eläkeläinen ei pääse työterveyshuoltoon ja vakuutusturvaakin täytyy miettiä, jos eroaa ammattiliitosta. Yleensä liiton jäsen saa automaattisesti esimerkiksi matka- ja tapaturmavakuutukset. Työtapaturmavakuutuskin jää pois.

– Hyvin harva työikäinen edes tietää, millaista eläkettä tulee saamaan. Eläkkeen pienuus on monille yllätys. Oman eläkearvionsa voi jokainen tarkistaa eläkevakuutusyhtiöstään, Marttaliiton neuvonnasta vastaava johtaja Teija Jerkku huomauttaa.

Marttojen verkkosivuilla on tarjolla ilmainen omaan talouteen keskittyvä sähköpostivalmennus eläkeikää lähestyville. Valmennus on Marttaliiton ja Takuusäätiön yhteistyötä.

Jerkun mukaan omaa eläkeaikaista talouttaan kannattaisi miettiä jo hyvissä ajoin ennen eläkkeelle jäämistä. Jo 5–10 vuotta ennen eläkevuosia kannattaisi miettiä esimerkiksi omia velkojaan.

– Miten mahdollisen velan maksu onnistuu, kun tulot tippuvat? Entä miten omaa kulutusta voi sopeuttaa alentuviin tuloihin? Ei ole huono idea kirjata jo töissä ollessa omia menoja parin kuukauden ajan ylös tai koettaa elää muutaman kuukauden ajan samalla summalla kuin mitä eläkkeellä ansaitsee, Teija Jerkku vinkkaa.

Mistä juttukavereita työyhteisön tilalle?

Paitsi talous myös päivien rytmi ja sosiaalinen elämä mullistuvat, kun työura jää taakse.

– Toisille päivärytmin muutos ja työyhteisöstä luopuminen on kovempi paikka kuin toisille. Etukäteen olisi hyvä miettiä, onko eläkkeellä riittävästi sosiaalista kanssakäymistä ystävien ja tuttavien kanssa ja miten päivänsä rakentaa, eläkevalmennuksia vetävä Auli Aaltonen sanoo.

Jos oma sosiaalinen elämä on kiinnittynyt paljolti työhön, voi miettiä uusia harrastuksia tai vaikkapa vapaaehtoistyöhön osallistumista. Jollekin keikkatöiden ja sijaisuuksien tekeminen tuo eläkepäiviin tervetullutta vaihtelua.

Aaltosen mukaan säännöllinen päivärytmi helpottaa sopeutumista. Jos aamuisin mielen valtaa tyhjyyden tunne, voi ottaa tavaksi lähteä vaikkapa varhaiselle kävelylenkille.

Parisuhteessa eläviä Aaltonen kehottaa keskustelemaan jo etukäteen esimerkiksi kotitöiden jakamisesta ja siitä, mitä pariskunta tekee yhdessä ja miten kumpikin saa itselleen riittävästi omaa aikaa.

– Parisuhteelle voi olla koetinkivi, jos näitä ei yhtään mietitä ja yhtäkkiä ollaankin koko ajan yhdessä, Auli Aaltonen sanoo.

Eläkeasioista paljon väärinkäsityksiä

Myös monet ammattiliitot tarjoavat jäsenilleen erilaisia eläköitymisvalmennuksia tai eläkeasioiden kursseja. Esimerkiksi JHL ja Rakennusliitto järjestävät valmennuksia.
Teollisuusliitto puolestaan tarjoaa ammattiosastoille muutaman tunnin mittaisia eläkeasioiden kursseja, jotka voi räätälöidä kuulijakunnan mukaan.

– Usein yleisössä on hyvin eri-ikäisiä ihmisiä, joten sisällön pitää olla monipuolinen. Pian eläkkeelle jäävät saavat vinkkejä eläkepäiviin ja nuoremmat tietopaketin siitä, millainen meidän eläkejärjestelmämme on ja miten oma eläke karttuu, sosiaali- ja työympäristöasiantuntija Marjut Lumijärvi Teollisuusliitosta kertoo.

Hänen mukaansa ihmisillä on eläkkeistä paljon vääriä käsityksiä.

– Moni esimerkiksi kuvittelee, että eläke määräytyy viimeisten työvuosien ansioiden mukaan, vaikka koko työura kerryttää eläkettä.

SAK:n työura- ja eläkeasioiden päällikkö Sinikka Näätsaari pitää kursseja ja valmennuksia tervetulleina.

Monille SAK:laisilla aloilla työskenteleville valmennus on ajankohtainen keskimääräistä aiemmin, sillä raskas fyysinen työ ja kolmivuorotyö voivat verottaa työuran pituutta.

Tavallista lyhyemmäksi jäävä työura vaikuttaa eläkkeen suuruuteen, jolloin oman talouden suunnittelun merkitys korostuu entisestään.

Kiitoskirje itselle

Auli Aaltosen valmennuksessa jokainen kirjoittaa itse tai pyytää työkaveria kirjoittamaan itselleen kiitoskirjeen kaikista työvuosista.

– Harvoin sitä antaa itselleen kiitosta. Vuosien työstä olemme kiitoksemme ansainneet, Aaltonen sanoo.

Anu Vallinkoski
 

Tilaa tuoreimmat uutisemme sähköpostiisi

Tilaa tuoreimmat uutisemme sähköpostiisi

Kieli

Näin tietojasi käytetään

Lähettämällä lomakkeen hyväksyt tietojesi käytön kuvauksen mukaisesti.