Lakimies ja maailmanparantaja – SAK:n johtaja Heli Puura viihtyy järjestötyössä

Heli Puura aloitti SAK:ssa johtajana syyskuun alussa. Aloitus on ollut vauhdikas ja yllätyksellinenkin.

– Asioiden paljous ja moninaisuus on yllättänyt. Keskusjärjestötyössä on esimerkiksi paljon määräaikoja liittyen ministeriöille toimitettaviin lausuntoihin ja eduskunnan kuulemisiin.

Ammattiyhdistysliike on Heli Puuralle kuitenkin tuttu työpaikka. Hän aloitti työuransa SAK:laisessa Puuliitossa äitiyslomansijaisena vuonna 1991. Sieltä ura on edennyt muun muassa SDP:n eduskuntaryhmän sihteeriksi, toimihenkilöjärjestö STTK:n lakimieheksi ja sosiaaliasioiden päälliköksi ja vuonna 2015 Teollisuusalojen ammattiliiton TEAMin puheenjohtajaksi. SAK:hon Puura siirtyi Teollisuusliiton varapuheenjohtajan tehtävästä. 

Työskentely ammattiyhdistysliikkeessä oli Puuralle aikoinaan luonteva valinta.

– Isäni oli Rakennusliiton jäsen ja työelämän asioista puhuttiin paljon kotona. Työ oli tärkeä asia ja niin se on myös minulle. Opiskeluaikana minua kiinnostivat eniten kansainvälisiin ihmisoikeuksiin ja työoikeuteen liittyvät kysymykset.

Palkansaajat mukaan hillitsemään ilmastomuutosta 

Ilmastonmuutoksen hillitseminen työllistää SAK:ta ja ammattiliittoja enenevästi lähivuosina. Tuoreen jäsenkyselyn mukaan SAK:laisten liittojen jäsenet pitävät ilmastonmuutosta vakavana ongelmana ja näkevät ay-liikkeen toiminnan asiassa tärkeänä. 

Monilla työpaikoilla ja yrityksissä ympäristö- ja ilmastoystävällisiä kehittämistoimia myös tehdään, esimerkiksi tavoitellaan energian ja materiaalien kulutuksen vähentämistä ja otetaan käyttöön ympäristöystävällistä teknologiaa. 

Heli Puura painottaa, että palkansaajien on päästävä mukaan vaikuttamaan sekä työpaikoilla että laajemmin yhteiskunnassa keinoihin, joilla ilmastomuutosta torjutaan. 

– Pitää huolehtia siitä, että siirtyminen vähähiiliseen yhteiskuntaan tapahtuu työntekijöiden näkökulmasta oikeudenmukaisesti.

Muutoksen hallinnassa keskeisiä kysymyksiä ovat työllisyys, siirtymää pehmentävä muutosturva, työntekijöiden osaamisesta huolehtiminen ja riittävät koulutusmahdollisuudet.

Näistä kaikista on pidettävä huolta, jotta sopeutuminen muutokseen käy mahdollisimman kivuttomasti.

Työlainsäädäntöä ja työehtosopimuksia kehittämällä turvaa työsuhteisiin

Hallitusohjelmaan on kirjattu useita työelämän laatuun ja työlainsäädäntöön liittyviä hankkeita. Heli Puura nimeää muun muassa yhteistoimintalain ja vuosilomalain uudistuksen, palkka-avoimuuden edistämisen ja perhevapaauudistuksen.

Työn murros ja työsuhteiden muuttuminen on asia, jota ammattiyhdistysliike ei voi ohittaa. 

Tänä päivänä työn murros näkyy selkeimmin alustatyössä, jossa työn tekijät määritellään usein yrittäjiksi, vaikka heidän asemansa on epäitsenäinen suhteessa toimeksiantajaan.

– Siksi SAK haluaa laajentaa työsuhteen käsitettä lainsäädännössä ja tuoda sitä kautta turvaa ihmisille, jotka oikeasti ovat työntekijän asemassa. 

Heli Puura nostaa esiin myös pätkä- ja nollatyösuhteissa työskentelevien työntekijöiden aseman parantamisen. Siinä on edetty, mutta ei riittävästi. Vähäiset työtunnit tarkoittavat epävarmuutta ja toimeentulo-ongelmia. 

– Ammattiyhdistysliikkeen tavoitteena on taata kaikille palkka ja työehdot, joilla työntekijä voi tulla toimeen ja tämän tavoitteen eteen on tehtävä jatkuvasti työtä. On hyvä muistaa, että silloin kun työntekijä on järjestäytynyt ammattiliittoon, hänellä on ammattiliiton tuki, luottamusmiesjärjestelmä ja työehtosopimuksen turva takanaan. Ammattiyhdistysliikkeen ääni kuuluu, jos järjestäytymisaste on korkea ja pystymme muodostamaan yhteisiä kantoja. 

EU-tason vaikuttaminen työllistää keskusjärjestöä

EU-lainsäädäntöön vaikuttaminen on SAK:n yksi tärkeä tehtäväkenttä. Tärkeä vaikutuskanava on ammattiyhdistysliikkeen eurooppalainen kattojärjestö ETUC, jossa SAK toimii aktiivisesti.

Heli Puura korostaa, että EU:ta ei voi jättää huomioimatta, sillä monet palkansaajien asemaan vaikuttavat päätökset ja lait tehdään tänä päivänä EU-tasolla ja niihin pitää vaikuttaa siinä vaiheessa, kun asioita vasta valmistellaan. Esimerkiksi parhaillaan on esillä kysymys eurooppalaisesta vähimmäispalkasta. 

– EU:sta on viime vuosina tullut palkansaajien näkökulmasta myönteistä lainsäädäntöä esimerkiksi työsuojeluun, tasa-arvoon ja rajat ylittävään työntekoon liittyvissä asioissa, Heli Puura sanoo.

Pirjo Pajunen