Kehittämisohjelma kannustaa lisäämään tuottavuutta työhyvinvoinnin avulla: ”Jos kaikki parantavat vähän, koko suomalainen työelämä paranee vähän”

Hallitusohjelman mukainen Työn ja työhyvinvoinnin kehittämisohjelma tarjoaa työpaikoille konkreettista tukea oman toiminnan kehittämiseen.
16.06. 07:00
SAK
Uusi kehittämisohjelma rohkaisee työnantajia ottamaan työntekijät mukaan pohtimaan, miten tuottavuutta voitaisiin parantaa teknologian avulla. Kuva iStock.

Tuleeko työn tuottavuuden lisäämisestä ensimmäisenä mieleen lähinnä paine heikentää työehtoja? Tätä ajatusmallia haastaa  Työn ja työhyvinvoinnin kehittämisohjelma, joka korostaa työolojen merkitystä tuottavuusponnisteluissa. Ohjelma lähtee ajatuksesta, että työhyvinvoinnin kohentaminen johtaa tehokkaampaan työskentelyyn ja pidentää samalla työuria.

– Kyse on siitä, että saadaan asioita aikaan, ja siitä, että työ on hyväksi tekijälleen, kiteyttää kehittämispäällikkö Juha Antila, joka edustaa ohjelmassa SAK:ta.

SAK:lle työn tuottavuuden parantaminen on tärkeää, koska se mahdollistaa paremmat palkat. Tuottavuuden nousu myös vahvistaa kilpailukykyä, mikä puolestaan voi lisätä työpaikkojen määrää.

Juha Antila.

Suomessa on 1990-luvulta lähtien toteutettu kansallisia ohjelmia, joissa tuottavuutta on tarkasteltu työhyvinvoinnin näkökulmasta. Uusi kolmikantainen kehittämisohjelma pohjautuu aiempiin hyviin kokemuksiin ja pyrkii ottamaan opikseen aiemmista kompastuskivistä.

Sosiaali- ja terveysministeriön alaisen ohjelman käytännön toteutus laahaa nyt koronan vuoksi aikataulustaan jäljessä, mutta tavoitteet eivät Antilan mukaan ole kadonneet mihinkään. 

Tukea työpaikoille digitaalisessa murroksessa

Yksi kehittämisohjelman tärkeimmistä tavoitteista on tukea työpaikkoja digitaalisessa murroksessa. Moni yritys tekee Antilan mukaan tahtomattaan hallaa henkilöstönsä hyvinvoinnille, kun ne tilaavat tietoteknisiä laitteita ja ohjelmistoja kartoittamatta ensin työntekijöiden tarpeita.

Pahimmassa tapauksessa hankinnasta sivuutettu henkilöstö ei ymmärrä, mihin uusilla välineillä pyritään, eikä edes osaa käyttää niitä. Kaikki turhautuvat, ja työaikaa valuu valtavasti hukkaan.

Uusi kehittämisohjelma rohkaisee työnantajia ottamaan työntekijät mukaan pohtimaan, miten tuottavuutta voitaisiin parantaa teknologian avulla.

– Kun ihmiset perehdytetään ja sitoutetaan hankintaan alusta alkaen, he ovat valmistautuneet asiaan ja haluavat hyödyntää uutta tekniikkaa. Silloin homma onnistuu, Antila korostaa.

Jos ihminen kokee joutuneensa sivuraiteelle, syntyy huono fiilis.

Digitalisaatio konkretisoi hyvin sen, miten oleellista on työntekijöiden ajantasainen osaaminen ja mahdollisuus vaikuttaa työpaikan tapahtumiin. Jos ihminen kokee joutuneensa sivuraiteelle, syntyy huono fiilis.

– Silloin työn vetovoimaisuus kärsii ja ihmiset pyrkivät eläkkeelle ja pois työmarkkinoilta.

Tämä tuottavuuden tulppa poistuu, mikäli työpaikat lähtevät ruokkimaan hyvän kierrettä ja pystyvät luomaan työyhteisöihinsä hyvää fiilistä. Ihannetilanteessa työntekijät pääsevät vaikuttamaan esimerkiksi siihen, millä välineillä, missä järjestyksessä ja kenen kanssa he tekevät työtään.

– Tällöin he kokevat omistajuutta työstään, ja se on psykologisesti tosi tärkeää. Se on työhyvinvoinnin yksi keskeinen elementti.

Työpaikoille neuvontaa, keskusteluapua ja vertaistukea

Ensi töikseen Työn ja työhyvinvoinnin kehittämisohjelma reagoi koronakriisiin ja kokosi verkkoon keinoja, joilla työpaikat pyristelevät irti ahdingostaan. Seuraavaksi työlistalla on muun muassa toimialaohjelmien ja alueverkostojen pilotointi.

Toimialaohjelmien tarkoitus on saattaa yhteen toimintansa kehittämisestä kiinnostuneita saman alan työpaikkoja riippumatta siitä, missä päin maata nämä sijaitsevat. Alueverkostot taas kokoavat eri alojen yrityksiä samalta maantieteelliseltä alueelta.

Molemmissa on ideana, että työpaikat saavat konkreettista neuvontaa ja keskusteluapua uudistustoiveidensa toteuttamiseen. Esiin nousee myös vertaistuen merkitys: kun yritys kuulee toisten onnistumisista, myös oma innostus ja itseluottamus lisääntyy.

Kokonaisuudessaan kehittämisohjelman tavoitelista on hyvin kunnianhimoinen. Ohjelma pyrkii siihen, että työhyvinvointi olisi Suomessa maailman huippua vuoteen 2030 mennessä.

Koronakriisistä potkua työpaikkojen uudistamiseen

Juha Antila on hyvin pettynyt siihen, että ohjelma sai ensimmäiselle vuodelleen vain miljoonan euron rahoituksen. Hän sanoo suoraan, ettei minirahoituksella pitkälle pötkitä.

– Jos rahaa ei tule enemmän, tavoitteita pitää laskea sille tasolle, mitä sillä rahalla pystytään saamaan aikaan. Kysymys on siitä, halutaanko niitä asioita, mitä hallitusohjelmaan on kirjattu.

Antila myöntää, että korona tuli kehittämisohjelman kannalta hankalaan aikaan. Hän kuitenkin uskoo, että lopulta koronan aiheuttama talouskriisi voi jopa sysätä työpaikkoja uusille urille.

– Kun jokainen tajuaa, että entisellä tavalla ei voida tai ei ole järkeä jatkaa, arkea parantavien toimintojen kokeileminen on perusteltua ja siihen voi olla jopa helpompi lähteä. 

Suurimmalla osalla suomalaisista työpaikoista on Antilan mukaan perusedellytykset siinä kunnossa, että kehittämistoimiin ryhtyminen on mahdollista ja järkevää. Hän vertaa työpaikkoja koululaisiin: seiskan oppilaasta voi pienellä petrauksella saada kasin oppilaan.

– Jos kaikki parantavat vähän, koko suomalainen työelämä paranee vähän.

Työn ja työhyvinvoinnin kehittämisohjelma

  • Kolmikantaisesti valmisteltu kansallinen ja monivuotinen ohjelma, jonka tarkoitus on kehittää samaan aikaan sekä työn tuottavuutta että työntekijöiden hyvinvointia.
  • Kohderyhmää ovat työntekijät, työnantajat ja työyhteisöt sekä niiden muodostamat verkostot.
  • Ideana on vahvistaa yhteistoimintaan ja luottamukseen perustuvaa työkulttuuria Suomen kilpailuvahvuutena. Lisäksi tavoitteena on nostaa Suomi digiaikakauden johtavaksi työelämäinnovaatioiden kehittäjäksi ja suomalaisten työhyvinvointi maailman parhaaksi.
  • Käytännössä työpaikkojen tueksi luodaan esimerkiksi toimialaohjelmia ja alueverkostoja, joiden asiantuntijat jalkautuvat yrityksiin. Näissä verkostoissa työpaikat voivat oppia toistensa kokemuksista.
  • Lue lisää keinoista, joilla työpaikat pyrkivät selviytymään koronapandemiasta: Poikkeusolojen uudet kekseliäät työkäytännöt ja selviytymistarinat näkyviksi -sivusto 

Minna Hotokka
 

Tilaa tuoreimmat uutisemme sähköpostiisi

Tilaa tuoreimmat uutisemme sähköpostiisi

Kieli

Näin tietojasi käytetään

Lähettämällä lomakkeen hyväksyt tietojesi käytön kuvauksen mukaisesti.