Esimiehen otettava muutospelot tosissaan – digitaitojen kohentaminen on työnantajien ja työntekijöiden yhteinen projekti

Koulutuksia, työntekijöiden tarpeiden kuuntelemista ja motivaation herättelyä. Kaikki nämä keinot ovat tarpeen, kun halutaan varmistaa digivälineisiin tottumattomien palkansaajien pysyminen työelämän kehityksen mukana.
08.02. 10:00
SAK
Yritysten tulisi alalla kuin alalla pitää huolta siitä, että henkilöstön osaaminen pysyy ajan tasalla. Kuva iStock.

Digitalisaatio etenee, mutta kaikkien kansalaisten taidot eivät pysy kehityksen kelkassa. Työterveyslaitoksen joulukuussa julkaistusta tutkimusraportista ilmenee, että noin seitsemän prosenttia palkansaajista ei käytä työssään pikaviestimiä kummempia digivälineitä.

Eniten käyttökuilussa on alle 25-vuotiaita sekä yli 55-vuotiaita. Moni heistä työskentelee rakennusalalla, siivoojana, kotiapulaisena, avustavana keittiö- ja ruokatyöntekijänä tai prosessityöntekijänä.

Lähivuosina digitalisaatio vääjäämättä leviää myös aloille, joilla tietotekniikkaa ei perinteisesti ole tarvittu. Työterveyslaitoksen (TTL) tutkimusprofessori Tuomo Alasoini muistuttaa, että nyt ei puhuta pelkästään työelämän vaatimasta laiteosaamisesta.

– Digitaitoihin liittyy se, että kykenee löytämään digitaalisessa muodossa olevaa tietoa ja arvioimaan sitä. Kyse on myös sosiaalisista taidoista ja sisällön luomisen taidosta.

Kiperä kysymys kuuluu, miten tulevaisuudessa saadaan vältettyä ison palkansaajajoukon digisyrjäytyminen.

SAK:n koulutus- ja työllisyysasioiden päällikkö Mikko Heinikoski, SAK:n kehittämispäällikkö Juha Antila ja TTL:n Tuomo Alasoini listaavat viisi keinoa.

1. Työntekijät mukaan hankintoihin

Kun työpaikalla ilmenee tarve uudistaa laitekantaa tai ohjelmistoja, moni työnantaja solmii sopimukset hankinnoista ja tiedottaa sitten henkilöstölle tulevista muutoksista. Hedelmällisempää olisi kuitenkin ottaa työntekijät mukaan hankintaprosessiin.

Kaukaa viisas työnantaja kertoo investointisuunnitelmista henkilöstön edustajalle hyvissä ajoin. Tämä on tärkeää tehdä ennen konkreettisiin toimiin ryhtymistä. Luottamusmiehen on ehdittävä selvittää, millaisia huolia, tarpeita ja toiveita uutuuksien tulevilla käyttäjillä on.

Pienissä työpaikoissa suunnitelmia on syytä puida koko työporukan kesken. Näin vältytään ikäviltä yllätyksiltä ja turhilta peloilta. Kun käyttäjät pääsevät itse vaikuttamaan hankintoihin, he sitoutuvat muutokseen paremmin ja ovat motivoituneempia ottamaan uudet kokonaisuudet haltuun.

2. Säännöllinen ja räätälöity koulutus kannattaa

Yritysten tulisi alalla kuin alalla pitää huolta siitä, että henkilöstön osaaminen pysyy ajan tasalla.

Henkilöstökoulutuksia tulee tarjota säännöllisesti ja huolehtia, että kaikki myös osallistuvat niihin. Vaikka koulutukset maksavat, kalliimmaksi tulevat miljoonainvestoinnit, joita työntekijät eivät kykene käyttämään tehokkaasti. Työnantajien kannattaa selvittää, millaisia tukia yhteiskunta tarjoaa koulutusten järjestämiseen.

Kun henkilökuntaa perehdytetään uusien järjestelmien käyttöön, järkevintä on räätälöidä opastukset yksilöllisten tarpeiden mukaan. Saatavilla on oltava digitukea myös ensimmäisten päivien jälkeen. Myös vertaisoppimista kannattaa hyödyntää.

3. Tukea erilaisille oppijoille

Uusista työvälineistä ei välttämättä heti saada kaikkea iloa irti. Joskus käyttöönotto takkuaa siksi, että järjestelmä on keskeneräinen.

Työnantajan on tärkeää muistaa, että ihmiset myös oppivat uusia asioita eri tahdissa. Työpaikalla kannattaa vaalia ilmapiiriä, jossa oppimisvaikeuksista voi avoimesti puhua. Romukoppaan kannattaa heittää ennakkoluulot vaikkapa kaiken taitavista diginatiiveista. Myös nuori voi tarvita oppimiseensa tukea – etenkin, jos hän on pelkän peruskoulutuksen varassa.

Erilaisia oppijoita voi tukea monin tavoin. Esimerkiksi kuvat ja videot auttavat niitä, joilla on vaikeuksia lukemisen kanssa tai joille suomi ei ole äidinkieli. Lue lisää keinoista: www.tyosujuvaksi.fi.

4. Motivaatio löytyy mielekkyydestä

Eläkeiän kynnyksellä uusien laitteiden ja ohjelmistojen opettelu voi turhauttaa. Motivaatiotaan voi herätellä miettimällä, mitä hyötyä digivalmiuksista on työn ulkopuolella. Nyky-yhteiskunnassa palvelut siirtyvät entistä enemmän verkkoon, ja näin korona-aikana yhteydenpito moniin läheisiin hoituu videopuheluiden välityksellä.

Helpoiten digitaitoja oppii, kun yhdistää harjoittelun itselleen tärkeisiin asioihin. Esimerkiksi ulkoillessa voi käyttää karttapalvelusovelluksia.

Työpaikalla esimiehen on otettava muutospelot vakavasti ja autettava alaisiaan onnistumaan. Mitä turvallisemmaksi hyppy tuntemattomaan saadaan tehtyä, sitä valmiimpia työntekijät ovat panemaan itsensä likoon. Mikäli digitekniikka korvaa osan työntekijän työpanoksesta, on järkevää miettiä myös työtehtävien organisointi uusiksi.

5. Ylläpidä taitojasi työelämän katkoksissa

Moni työntekijä on välillä tauolla työelämästä esimerkiksi perhevapaiden, työttömyyden tai pitkän lomautuksen vuoksi. Tällöin kannattaa ylläpitää ja päivittää digivalmiuksiaan työvoimakoulutuksissa ja vapaan sivistystyön kursseilla. Esimerkiksi englannin kieli kannattaa pitää terässä.

Uutta työtä hakiessa on oleellista opetella tunnistamaan aiemmissa tehtävissä kertynyt digiosaaminen – ja harjoitella kertomaan siitä. Esimerkiksi nykyajan paperityöntekijällä on väistämättä monenlaisia digitaitoja, vaikkei asiaa osaisikaan heti ajatella siltä kantilta.

Minna Hotokka

Tilaa tuoreimmat uutisemme sähköpostiisi

Tilaa tuoreimmat uutisemme sähköpostiisi

Kieli

Näin tietojasi käytetään

Lähettämällä lomakkeen hyväksyt tietojesi käytön kuvauksen mukaisesti.