Yritystuista kohti yritysten tukemista?

Petteri Orpon hallitus on kertonut löytäneensä kasvun kaavan, jossa yksi muuttuja on nykyistä reilumman kilpailun edistäminen. Hallitusohjelmassa on esimerkiksi kirjaus Kilpailu- ja kuluttajaviraston toimivaltuuksien lisäämisestä ja aktiivisuudesta osallistua reilun kilpailu- ja kuluttajasuojan edistämiseen. Tämän lisäksi hallitus aikoo avata kilpailulle muun muassa alkoholi- ja lääkekauppaa sekä rahapelaamista ja raideliikennettä. 

Edellä lueteltuja toimia voisi kuvailla varovaisen positiivisiksi, mutta piru on tietenkin yksityiskohdissa. Jos markkinoita onnistutaan avaamaan hyvin, tavaroiden ja palveluiden saatavuus ja laatu voivat parantua samalla kun hinnat laskevat. Kilpailu voi nimittäin hillitä yritysten voittoja ja lisätä investointeja. Myös työntekijöiden asema voi parantua kilpailun seurauksena. 

Toisaalta jos kilpailua avataan huonosti, tulokset voivat olla täysin päinvastaisia. Esimerkiksi Juha Sipilän hallituksen aikainen taksiuudistus on esimerkki sellaisesta markkinoiden avaamisesta, joka ei mennyt niin hyvin kuin oli toivottu. Hyvien markkinamekanismien suunnittelu on äärettömän tärkeää, jotta kilpailun lisääminen johtaisi mahdollisimman hyvään lopputulokseen. 

Suuret puheet reilun kilpailun edistämisestä olisivat saaneet enemmän katetta, jos myös yritystukiin olisi puututtu hallitusohjelmassa. Yritystuilla on monimutkaisia vaikutuksia kilpailukykyyn ja tuottavuuteen, jotka ovat usein kielteisiä. Lisäksi yritystuissa liikkuu useita miljardeja euroja joko suorana rahallisena tukena tai epäsuorasti monimutkaisten verohuojennusten kautta. Tämän takia pienetkin tukien leikkaukset vähentäisivät merkittävästi painetta leikata kansalaisten palveluita tai myydä valtion omaisuutta. 

Vaikka hallitus päättäisi, että yrityksille kohdistettavien tukien määrää ei saa laskea, olisi tukijärjestelmän remontti siitä huolimatta paikallaan. Työ- ja elinkeinoministeriössä on arvioitu, että vain 11 prosenttia nykyisistä yritystuista on ”uudistavia” eli tuottavuutta kasvattavia. Ministeriö myös suosittelee yritystukijärjestelmän remonttia ja tehottomista tuista luopumista. Tämä edistäisi hallituksen tavoitteita lisätä kilpailua ja TKI-panostuksia. Parhaimmillaan tukien avulla voisi myös ohjata ja kannustaa yrityksiä vähentämään ilmastopäästöjä.

Yritystukien vähentämisessä olisi tärkeä sitoutua johonkin kiinteään prosentti- tai euromäärän, koska niiden karsiminen on osoittautunut vaikeaksi. Maltillinen tukien karsiminen ei tarkoita sitä, että tehokkaista, oikeudenmukaisista tai kilpailukyvyn ja huoltovarmuuden kannalta olennaisimmista tuista leikattaisiin, koska leikkauksien kohdentamista voi myös priorisoida. Tukien karsimisesta saadut säästöt voidaan halutessa kohdentaa takaisin yritysten eduksi tuottavuutta ja reilua kilpailua paremmin edistävällä tavalla.

Tässä muutama idea, miten yrityksiä ja markkinakilpailua voisi tukea: 

• Lisätään TKI-panostuksia matalan tuottavuuden aloilla tai samassa suhteessa niille aloille, joilta yritystukia on leikattu.
• Lisätään koulutuspaikkoja ja koulutuksen resursseja työvoimapula-aloilla tai samassa suhteessa niille aloille, joilta yritystukia on leikattu.
• Lisätään infrastruktuuri-investointeja aloilla, joiden infrastruktuuri on huonossa kunnossa, tai samassa suhteessa niille aloille, joilta yritystukia on leikattu.
• Lisätään resursseja niille viranomaisille, jotka vastaavat työnvälityksestä, investointien luvituksesta ja reilun kilpailun valvonnasta.
• Lisätään yritystukia hankkeisiin, jotka edistävät vihreää ja oikeudenmukaista siirtymää.