Unelmien työpäivä on hyvän johtamisen tulos

Blogi 20.12.2021 08:00 Lumitsalo Pinja
Pinja Lumitsalo.

Millainen on sinun unelmiesi työpäivä? Kysyimme tätä 10 palvelu- ja sosiaalialalla työskentelevältä naiselta. Toiveet olivat hyvin arkisia: ehtisi pitämään tauot ja tarjoamaan parempaa asiakaspalvelua. Olisi enemmän työkavereita, ehtisi tehdä työnsä loppuun asti tehokkaasti ja laadukkaasti, työpaikalla olisi hyvä henki ja siellä tervehdittäisiin.

SAK:n työolobarometrissä 2020 selvisi, että joka kolmas työntekijä ei pysty tekemään työtään niin hyvin ja huolellisesti kuin haluaisi. Vastauksissa korostui erityisesti palvelualalla ja julkisella sektorilla työskentelevien naisten kokemus, jota tutkin tarkemmin laadullisen haastattelututkimuksen keinoin.

Jatkuva kiire aiheuttaa hallaa työmotivaatiolle, työilmapiirille ja lisää työntekijöiden vaihtuvuutta. Kyse ei ole siis pelkästään tunteesta, vaan aidosti työn tuottavuuteen vaikuttavasta asiasta. Onneksi useat ongelmat ovat ratkaistavissa paremmalla johtamisella. 

Ensimmäinen ratkaisu on taata työntekijöille riittävät resurssit suhteessa työn määrään. Useassa vastauksessa haastateltavat kuvasivat, että työtehtäviä kerääntyy tai useita tehtäviä vaaditaan suoritettavaksi samaan aikaan. Esimerkiksi alustavälitteisesti ravintolan keittiöön tuleva ruokatilauksen tekeminen tuo mukanaan vaikeuksia. Tilauksen hyväksymisajankohtana ei voi täysin ennakoida keittiöhenkilökunnan kokonaiskuormitusta tilauksen valmistamishetkellä tai ravintolaan tulevia asiakasmääriä samanaikaisesti.

Jos joutuu tekemään kaiken huonosti, työmotivaatio ja mieliala laskee. Työtä saatetaan tehdä yksin paikassa, jossa on jatkuva asiakasvirta tai raportointia ja seurantaa ei ole edes laskettu mukaan työtaakkaan. 

Toinen ratkaisu on ihmisten sitouttaminen työhön hyvillä vaikutusmahdollisuuksilla. Haastatelluista noin puolet kertoi, ettei heillä ole ollenkaan tai on vain hyvin vähän vaikutusmahdollisuuksia omaan työhönsä ja muutama kuvasi vaihtaneensa työpaikkaansa tai suunnittelevansa alan vaihtoa vaikutusmahdollisuuksien puutteen vuoksi. 

Työntekijöiden suuri vaihtuvuus heikentää työnantajan mainetta. Sen sijaan SAK:n luottamushenkilöpaneelin tulosten mukaan hyvän työnantajamaineen koettiin vähentävän rekrytointiongelmia. Myös uusien työtekijöiden kouluttaminen ja saaminen osaksi työyhteisöä on pois tuottavuudesta. 

Usein työhön liittyvät kehittämisehdotukset tulivat huomatuiksi arjen asioina, kuten mahdollisuutena ehtiä tauolle työpäivän aikana tai saada palvella asiakasta tai potilasta entistä paremmin. Parhaimmassa tapauksessa työn tavoitteet asetetaan yhdessä työntekijöiden kanssa mahdollisiksi saavuttaa, eli huomioidaan tavoitteita asetettaessa yhdessä työpaikan työoloihin vaikuttavat tekijät. 

Kolmas ratkaisu liittyy työpaikan kulttuuriin. Osallisuutta ja vuorovaikutusta kokeva työntekijä jaksaa työssään paremmin, sairastaa vähemmän ja viihtyy työssään. 

Esimiestyössä tämä tarkoittaa keskustelevan toimintakulttuurin luomista ja pitkäjänteistä ja osallistavaa vuorovaikutusta työntekijöiden kanssa. Eräs haastateltava esimerkiksi toivoi, että esimies olisi tavoitettavissa ja hänen kanssaan voisi purkaa työpäivään liittyviä asioita. Työpaikan tasolla tämä tarkoittaa olosuhteita, joissa kaikki viihtyvät. Yksi haastateltava kertoi, että kiire aiheuttaa henkilökunnan välisiä ristiriitoja ja eri sääntöjä eri ihmisille. 

Unelmien työpäivää ollaan askeleen lähempänä, kun huomioidaan nämä kolme työpaikan arjesta nousevaa ratkaisua. Taataan työntekijöille riittävät resurssit suhteessa työn määrään, mahdollistetaan työhön sitoutuminen hyvien vaikutusmahdollisuuksien kautta ja ollaan edistämässä osallisuutta ja vuorovaikutusta työpaikalla.

Koko tutkimusraportti julkaistaan joulukuussa 2021