Työnantajat haaveilevat elämästä patruunoina?

Blogi 13.03.2017 12:56 Eloranta Jarkko
SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta

EK:n puheenjohtaja Veli-Matti Mattila päästi suustaan sammakoita Helsingin Sanomien sunnuntaina ilmestyneessä haastattelussa. Hänen mukaansa suomalaisten palkat ovat liian korkeita ja liittokierrokset ovat vain välivaihe, jonka jälkeen palkoista sovitaan aina paikallisesti työehtosopimusten sijaan.

Onkohan Mattila lukenut lainkaan tulo- ja kustannuskehityksen selvitystoimikunnan (tukuseto) viimeisintä raporttia, jonka mukaan Suomen kilpailukyky paranee jopa seitsemän prosenttia vuosina 2013–2018 suhteessa Saksaan? Tänä vuonna yksikkötyökustannukset alenevat Suomessa yhteensä prosentilla, kun ne euroalueella nousevat keskimäärin 2,5 prosenttia.

Tähän on päästy, sillä kilpailukykysopimuksen tuomien heikennysten lisäksi työntekijät ovat tehneet vuosikausia palkkaratkaisuja, jolloin palkkoja on korotettu 0,4 prosenttia tai 20 euroa kuussa.

Suomen kilpailukyvyn kohenemisesta huolimatta tarvitsemme maltillisia palkankorotuksia myös ensi syksyn liittokierroksilla. Siihen voi olla vaikea päästä, mikäli työnantajat jatkavat provosoivia lausuntojaan yleissitovuudesta ja työehtosopimuksista luopumisesta. Lausunnot eivät edistä luottamuksen ja sopimisen ilmapiiriä.

Tessejä kattavasti muuallakin Euroopassa

Myös hyökkäykset yleissitovuuden ja työehtosopimuksia ovat outoja tilastojen valossa. OECD:n mukaan kuudessa Euroopan maassa työehtosopimusten kattavuus on laajempaa kuin Suomessa ja hyvin lähellä Suomen takana on viisi maata.

Euroopassa on tyypillistä laventaa työehtosopimusten kattavuutta järjestäytyneen työmarkkinakentän ulkopuolelle. Suomi ei ole tässä poikkeus.

Suomessa työntekijöiden järjestäytymisaste taasen on toiseksi korkeinta Euroopassa, eli korkeaa järjestäytymisastetta vastaa korkea työehtosopimusten kattavuus. Suomalainen järjestelmä on tässä valossa perusteiltaan vahva.

SY torjui uudistuksen

Myös Suomen Yrittäjät höyhensi yleissitovuutta ja työehtosopimuksia Helsingin Sanomissa viime viikolla. Keskiviikkona entinen toimitusjohtaja Jussi Järventaus kirjoitti aiheesta Vieraskynään  ja  lauantaina toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen jatkoi aihetta (HS mielipide 11.3.) kirjoituksessaan.

Järjestäytymättömien yritysten etuja ajava Pentikäinen jätti mainitsematta kirjoituksessaan, että Suomen Yrittäjille tarjottiin viime keväänä mahdollisuutta päästä sopimaan paikallisesti työehtosopimusten määräysten mukaisesti. Järjestö torjui uudistuksen.

Järjestymättömille yrityksille ei riittänyt samat oikeudet ja velvollisuudet kuin järjestäytyneille työnantajille. He vaativat parempaa asemaa kuin järjestäytynyt työmarkkinakenttä.

Tällaista etuoikeutta on mahdotonta hyväksyä. Yleissitovuuden ja työehtosopimusten moukarointi on hyökkäys järjestäytynyttä palkansaajaliikettä ja sen kahta miljoonaa jäsentä kohtaan.

Luottamusmiestä ei voi irtisanoa kovin helposti

Pentikäinen ohitti kirjoituksessaan kevyesti myös tasaveroisen työpaikkasopimisen ongelmat. Totesin omassa kirjoituksessani (HS mielipide 10.3.), että luottamushenkilöt kokevat kyselyidemme mukaan yhä useammin painostusta työnantajansa taholta. Heitä painostetaan tekemään työehtoja heikentäviä paikallisia sopimuksia.

Luottamushenkilöillä on turvanaan erityisasema, muun muassa parempi irtisanomissuoja ja liiton antama tuki. Yksittäinen työntekijä on luottamushenkilöä huomattavasti haavoittuvammassa asemassa suhteessa työnantajaansa, työskenteli hän sitten järjestäytyneessä tai järjestäytymättömässä yrityksessä.

Tästä voi tehdä vain yhden päätelmän: EK ja SY haluavat vahvistaa isännänvaltaa työpaikoilla. Se, ettei paikallisissa neuvotteluissa olisi enää työehtosopimusten tuomaa perälautaa, kuulostaa enemmän sanelulta kuin sopimiselta.

Jarkko Eloranta
SAK:n puheenjohtaja
Twitter @ElorantaJa