Suomalainen työelämä on Euroopan kärkipäässä – mutta vielä olisi petrattavaa

Blogi 15.12.2022 13:52 Antila Juha
SAK:n kehiitämispäällikkö Juha Antila.

Euroopan unionin Työ- ja elinolosäätiö Eurofound julkaisi uuden eurooppalaisen työolotutkimuksen marraskuun lopulla. Jo ennestäänkin oli tiedossa, että Pohjoismaiden työelämä on Euroopan kärkipäässä monella mittarilla tarkasteltuna.

Vahvuuksiamme ovat olleet jo pitkään kohtuullisen matalat hierarkiat ja vahva sosiaalinen tuki työtovereiden kesken, varsin suotuisat (joskin erittäin epätasaisesti jakautuvat) oppimisympäristöt ja yleisesti ottaen kohtuullisen hyvät vaikutusmahdollisuudet verrattuna moniin muihin maihin.

Myös henkilöstön edustus työpaikan toimielimissä on Pohjoismaissa hyvällä tolalla EU-vertailussa. Vahva ay -liike ja konsensusperinne, jossa tunnustetaan toisen osapuolen tarpeet etsien yhteisiä ratkaisuja, ovat olleet sen muodostumisessa keskeisessä roolissa. Tämä näkyi myös korona-ajasta selviytymisessä.

Meillä on kuitenkin myös vakavia ongelmia ratkovana. Joissakin työelämän laadullisissa tekijöissä olemme Suomessa kaukana kärjestä EU-ympäristössä. Erityisesti kokemus liian tiukasta työtahdista on meillä hyvin tavallista. Liian vähäiset resurssit, kireät aikataulut ja niistä johtuva liiallinen kiire on todellinen suomalaisen työelämän kesto-ongelma.

Laadukas työ suojaa terveyttä ja mahdollistaa työhön osallistumisen erilaisissa terveystilanteissa.

Suomessa hallitus on kirjannut useita tavoitteita työelämän laadun kehittämiseksi. Juhlallisena tavoitteena ja hyvänä pyrkimyksenä on, että työhyvinvointi Suomessa nousisi maailman parhaaksi vuoteen 2030 mennessä. Sen edistämiseksi on perustettu Työ2030-ohjelma, jossa työntekijöiden, työnantajien ja valtiovallan edustajat pohtivat ja käynnistävät yhdessä keinoja päästä tavoitteeseen.

Työ2030-ohjelmasta on tullut useita vaikuttavia toimenpiteitä työelämän parantamiseksi: esimerkiksi 40 toimialahanketta ja 12 aluehanketta. Ohjelman kehittämistoiminnassa on mukana yli 7 000 työpaikkaa ja 5 600 johtamisesta kiinnostunutta ihmistä.

SAK:n tavoitteena on, että Työ2030-ohjelma voi jatkaa työtään myös seuraavalla vaalikaudella. Emme ole ainoa ohjelman merkitystä korostava keskusjärjestö.

Miksi työelämä laatu on niin tärkeää? Meille työtekijöiden edustajina työntekijöiden hyvinvointi ja työn mielekkyys ovat jo riittäviä syitä itsessään. Laadukkaalla työllä on myös muita vaikutuksia, joiden on syytä kiinnostaa laajemminkin. Laadukas työ suojaa terveyttä ja mahdollistaa työhön osallistumisen erilaisissa terveystilanteissa. Toisin sanoen hyvälaatuinen työelämä mahdollistaa ja myös lisää työtä tekevien määrää yhteiskunnassa, kun työurat pitenevät ja eheytyvät. Näillä on merkittävä positiivinen taloudellinen vaikutus.