SAK:n uusi strategia puhuu hyvä työn puolesta

Blogi 20.11. 10:47 Antila Juha
SAK:n kehiitämispäällikkö Juha Antila

SAK:n Edustajisto hyväksyi syyskokouksessaan SAK:laisen liikkeen strategian vuosille 2020–2024. Otsikkona on Hyvä työ – hyvinvointia elämään.

Olemme nostaneet hyvän työn keskeiseen asemaan, koska siihen käsitteeseen nojaa koko ay-liikkeen perustehtävä nykyajassa. Edelleen joka viides työssäkäyvä SAK:n liittojen jäsen työskentelee olosuhteissa, jotka ovat alle hyväksyttävän tason. Tehtävää hyvän työn ja hyvän elämän puolesta riittää.

Meillä ei ole olemassa ”paskaduuneja”, mutta on hyviä ja huonoja töitä. Hyvä työ esimerkiksi on henkisesti ja fyysisesti turvallinen ja tarjoaa riittävän toimeentulon. Työntekijöitä kohdellaan tasapuolisesti ja he saavat mahdollisuuksia vaikuttaa työhönsä.  Työ tuntuu mielekkäältä ja tukea tulee sekä työyhteisöstä että työnantajalta. Kun tämä toteutuu, ihmisellä on mahdollisuus voida hyvin.

Nykyään puhutaan paljon työurien pidentämisestä, mutta sen eteen tehdään aivan liian vähän työtä. Meidän tavoitteemme on ihmisen mittainen työ ja työura.  Olemme strategiassa painottaneet, että työn täytyy mitoittua ihmisen mukaiseksi ja mittaiseksi, ei toisinpäin. Ja hyvän elämän edellytykset on turvattava myös silloin, kun ollaan työelämän ulkopuolella joko pakotetusti tai hyväksyttävästä syystä. 

Me emme hyväksy korkean työllisyyden tavoitetta vailla työelämän laatukriteerejä.

Hyvä työn ja hyvinvoinnin tavoite liittyy myös laajemmin yhteiskunnan tavoitteisiin. Me emme hyväksy korkean työllisyyden tavoitetta vailla työelämän laatukriteerejä. SAK on kautta historiansa tavoitellut hyviä työehtoja työntekijöille, eikä se tavoite ole menettänyt merkitystään. Korkea työllisyysaste on luonnollisesti tavoittelemisen arvoinen asia, kunhan se tarkoittaa hyviä ja vähimmilläänkin siedettäviä ja normit täyttäviä työehtoja. 

Ympäristö haastaa meitä 

Strategissa korostuu ay-liikkeen rooli muutoksissa. Meidän on oltava se taho, joka tuottaa toimillaan turvallisuutta ja vakautta eli niitä kaivattuja hyvän elämän palasia, jotka muuten horjuvat ympäristön muuttuessa.

Vakauttajaa tarvitaan. Monet suuret ja osin meistä riippumattomat asiat asettavat suomalaiset työntekijät tilanteeseen, jossa epävarmuus tulevaisuudesta on suurempaa kuin vuosikymmeniin. 

Strategiaa hyväksyttäessä koronapandemia on luonut maailmaan uudenlaisen ympäristön, joka vaikuttaa tällä hetkellä lähes kaikkiin ihmisiin. Me tuskin koskaan palaamme täsmälleen samaan tilanteeseen, jossa olimme ennen tätä pandemiaa. Myös eri puolilla maailmaa tapahtuvilla muutoksilla saattaa olla ennakoimattomia vaikutuksia meidän työelämäämme. Ja digitalisaatio: se etenee voimakkaasti tuottaen paljon hyvää, mutta samalla myös huonoa ja mahdollisia uhkakuvia. Miten ihminen huomioidaan tässä muutoksessa?

Onko tuote kunnossa?

Strategiaa tehdessä on hyvä palata myös perusasioihin, katsoa itsekriittisesti peiliin ja arvioida omaa toimintaa. Olemmeko onnistuneet tavoitteissamme? Onko tuotteemme – liittojäsenyys – kunnossa? SAK:n liittojen työikäisten jäsenten määrä on laskenut jo pitkään. Siihen on monia syitä ja ainakin osan niistä tunnistamme. 
Strategiaan on kirjoitettu sisälle, että meidän on osoitettava toimintamme tarpeellisuus ja myös kyettävä kuuntelemaan tavallisia jäseniä ja heidän toiveitaan entistä paremmin. 

Sopimuspolitiikassa olemme viime vuosina monta kertaa joutuneet etsimään pienimmän pahan ratkaisuja puolustaessamme työtätekeviä ihmisiä. Olemme olleet aloitteellisia parempien vaihtoehtojen etsimisessä ja niiden tarjoamisessa, mutta toisinaan aloitteemme ovat hukkuneet yleiseen sekamelskaan vailla vaikutuksia. 

Meitä ja samalla koko suomalaista sopimusyhteiskuntaa haastetaan voimakkaasti. Meidän on koottava voimamme yhteen entistäkin tehokkaammin ja etsittävä ratkaisuja, joilla voimme taata oikeudenmukaisuuden ja turvallisuuden toteutumisen sopimusmaailmassa. Tämä koskee niin työehtoja kuin sosiaalipolitiikkaa.