Raideinvestoineilla asuntoja ja tuottavuushyppy
VTT:n tutkimus: pääkaupunkiseudun asuntovaje 20 000 asuntoa
Suomessa kaupungistuminen etenee historiallisen nopeasti, mikä asettaa mittavia haasteita asuntotuotannolle. Pääkaupunkiseudun asuntovajeeksi on laskettu 20 000 asuntoa, osoittaa tänään julkaistu VTT:n tutkimus. Asuntovaje on laskettu nyt ensimmäistä kertaa.
Suurimpien kaupunkiseutujen nykyistä asuntokantaa on kasvatettava 50 prosentilla vuoteen 2040 mennessä. Kun edellisen 25 vuoden aikana asuntoja rakennettiin koko maahan, seuraavan 25 vuoden aikana samainen asuntomäärä on rakennettava kymmeneen kasvukeskukseen. Muualle Suomeen ei ole juuri tarvetta rakentaa lisää asuntoja.
VTT:n tutkimuksessa on pääministeripuolue keskustalla ihmettelemistä: jatkaako tupailtojen pauhupuhetta koko maan asuttuna pitämisestä vai ryhtyäkö ihan rehellisiin töihin kaupungistumisen haltuunottamiseksi?
Perinteisin asuntopolitiikan välinein asuntotuotantoa ei kyetä kasvukeskuksissa lisäämään riittävästi. Tehokkaimmin valtion rahat käytetään asuntopolitiikassa investoimalla kasvukeskusten raidehankkeisiin. Hyvä sijainti joukkoliikenneyhteyksien varrella saa yksityisen sektorin rakentamaan kilvan asuntoja.
Esimerkiksi Tampereen pikaraitotie toisi valmiiden palvelujen äärelle 36 000 uutta asuntoa vuoteen 2040 mennessä. Pikaraitiotie palauttaisi siihen sijoitetut eurot asuntorakentamisen verotuloina 12-kertaisesti. Pääkaupunkiseudun Raidejokerin luvut ovat 80 000 asuntoa ja verotulopalautuma yli 20-kertainen.
Mutta juuri kun liikenneinvestointeja kasvukeskuksiin pitää tehdä, ne ajetaan alas. Juuri kun investoiminen on halvempaa kuin koskaan, ne ajetaan alas. Tammikuussa valtion lainanoton korot menivät jo miinukselle eli valtiolle maksetaan investoimisesta.
Nykyhallitus on päättänyt yhdestä 60 miljoonan euron investointihankkeesta eli Helsingin ratapihasta. Tätä ennen hallituksilla on ollut tapana investoida liikenteeseen 1,2–2,2 miljardia euroa.
Asuntopolitiikan avaimet ovat Kimmo Tiilikaisen käsissä, ja hän on rivakasti viemässä eteenpäin kaavoituksen nopeuttamista ja säätelyn purkamista. Asuntotuotannon lisäyksen kannalta ratkaisija on kuitenkin liikenneministeri Anne Berner. Saako ministeri Berner kasaan lupaamansa infrainvestointien rahoitusmallin ja kohdentaako hän investoinnit ihmisistä täyttyviin kasvukeskuksiin?
Asuntorahaston varoja voisi kansliapäällikkö Hannele Pokan asuntotyöryhmän esityksen mukaisesti käyttää raideinvestointien rahoittamiseen. Niillä parannetaan edellytyksiä rakentaa ihmisille koteja.
Bernerin onnistuminen vaikuttaakin paljolti siihen, onnistummeko Suomessa nostamaan tuottavuuttamme. Jos kasvukeskusten raideinfraan ei investoida, ei rakenneta riittävästi asuntoja, yritykset eivät saa uutta työvoimaa eivätkä uudistu – lopulta hallituksen tuottavuusloikka jää torsoksi.
Tuottavuus syntyy kaupungeissa
Kaupungistumisen salliminen on varma tapa lisätä tuottavuutta ja uusintaa taloutta. Maailmassa innovaatioista 90 prosenttia syntyy kaupungeissa. Myös Suomessa innovaatiomenoista 90 prosenttia käytetään 14 suurimmalla kaupunkiseudulla.
Työpaikoista 70 prosenttia sijaitsee 14 suurimmassa keskuksessa. Väestötiheyden kaksinkertaistuessa tuottavuus lisääntyy viidellä prosentilla, kertovat kansainväliset tutkimukset.
Tiheydellä tarkoitetaan väestön ja työvoiman määrää suhteessa maapinta-alaan. Suomen suurissa kaupungeissa tuottavuus on 16 prosenttia korkeampi ja palkat 9 prosenttia kuin muissa kaupungeissa.
Amerikassa mietitäänkin paljon, miten yhdyskuntarakenteen tiivistämisestä syntyy seuraava tuottavuushyppy koulutuspanostusten ja innovaatiopolitiikan jälkeen. Se onkin todellista työmarkkinapolitiikkaa eli luodaan riittävän iso, tiheä ja monipuolinen työmarkkina-alue.
Euroopan nopeimmin kasvavissa talousvetureissa eli Lontoossa ja Tukholmassa suunnitellaan vuosikymmenen sijoituksia infrastruktuuriin talouskasvun takaamiseksi. Talousalueeseen syötetään lisää virtaa lisäämällä asuntotuotantoa. Sillä taataan työvoiman liikkuvuus ja turvataan työvoiman määrä.
Euroopassa viidenneksi nopeimmin kasvava Helsingin seutu ei juuri jää jälkeen Tukholmasta, joka kasvaa eurooppalaisista pääkaupunkiseuduista nopeimmin. Helsingiltä puuttuu kuitenkin valtion vahva tuki infrainvestointeihin.
Sauli Hievanen
Kirjoittaja on SAK:n liikenne- ja asuntopolitiikasta vastaava elinkeinopoliittinen asiantuntija.
