Onnistuessaan työmarkkinakierros on tärkein ja vaikuttavin työllisyystoimi

Blogi 24.10. 10:00 Eloranta Jarkko
SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta

Useat tahot palkansaajista, työnantajiin ja poliitikkoihin ovat esittänet kasapäin erilaisia keinoja työllisyysasteen nostamiseksi. Tässä asiassa kaikki kivet onkin syytä kääntää. Onnistuessaan aluillaan oleva työmarkkinakierros on kuitenkin tärkein ja vaikuttavin työllisyystoimi. Ongelmia tuovat kansainvälisen talouden epävarmuus ja Suomen hidas talouskasvu. Uutisia yt-neuvotteluista tulee tihenevään tahtiin niin teollisuudesta kuin kunta-alalta.

Aikaisempaa hitaamman kasvun takia monet ovat jo haikailleet äärimaltillisia, jopa miinusmerkkisiä sopimusratkaisuja. Ammattiyhdistysliikkeellä odotukset ovat korkeammalla, mutta realistisella tasolla. SAK liittoineen on linjannut muutamia periaatteita sopimuskierroksen läpiviemiseen. Yhteistä tavoitteenasettelua sen paremmin laatukysymyksistä kuin kustannuksista ei kuitenkaan ole tehty.

Palkanmaksuvaraa työnantajilla pitäisi olla, sillä yrityksiä on viime sopimuskierroksella tuettu miljardien eurojen maksusiirroilla työntekijöille

SAK lähtee siitä, että palkansaajien ostovoiman kehityksen on oltava palkankorotusten varassa. Ei siis veronalennuksissa, koska julkinen talous ei sitä kestä. Onkin mielenkiintoista, että samat henkilöt, jotka haluavat aivan oikein vahvistaa julkista taloutta, esittävät heti perään veronalennuksia. Palkanmaksuvaraa työnantajilla pitäisi olla, sillä yrityksiä on viime sopimuskierroksella tuettu miljardien eurojen maksusiirroilla työntekijöille. 

Yrityksiltä on syytä odottaa myös työllisyyttä tukevia investointeja. Mainittujen maksusiirtojen lisäksi yrityksiä on autettu muun muassa yhteisöveron alennuksella ja kansaneläkemaksun poistolla. Molemmat miljardiluokan helpotuksia nekin. Näitä toimia on nimenomaan perusteltu tarpeella saada investointeihin rahaa. 

Sopimuskierroksella vientiteollisuuden avauksen onnistuminen on kaikkien etu, ja sen syntymistä muut liitot varmasti tukevat. Yhtenä kärkitavoitteena palkansaajilla on ilmaisen työn teettämisen lopettaminen, mutta jokainen liitto hakee kiky-tunteihin parhaat ratkaisut omista lähtökohdistaan. 

Matalia palkkoja on kaikilla SAK:n sopimusaloilla – niin miehillä kuin naisilla. Palkkapolitiikan tavoitteena on siksi oltava solidaarisuus, alimpia palkkoja on korotettava suhteellisesti enemmän. Kaikille on saatava säälliset sopimukset. Viime kierroksella viennin avaus muodosti sopimusratkaisujen kustannusvaikutukselle sekä katon että lattian. Nyt arvio on, että työnantaja pyrkii potkimaan lattian rikki ja tekemään avausta heikompia sopimuksia. 

Ansiokehitysohjelmia voi olla perusteltua käyttää aloilla, joissa jälkeenjääneisyys on huomattavaa

Sopimuskausien hajautuminen ei palvele koordinoitua sopimustoimintaa ja siksi tavoitteena on saada sopimuskausien päättymisajankohdat lähemmäksi toisiaan. Ansiokehitysohjelmia voi olla perusteltua käyttää aloilla, joissa jälkeenjääneisyys on huomattavaa ja palkkakehityksen korjaamisen tarve ilmeinen suhteessa muuhun työmarkkinakehitykseen. 

Kuten alussa totesin, yksittäisiä työllisyyskeinoja on esitetty runsaasti. On puhuttu muun muassa työttömien palvelujen parantamisesta, maahanmuuton lisäämisestä, osaamisen kehittämisestä ja perhevapaauudistuksen toteuttamisesta. Palkkatuki ja työttömyysturvan lisäpäiväoikeuden muutos ovat jo nytkähtäneet liikkeelle. Sen sijaan sosiaaliturvan tai työlainsäädännön heikentämiset palkansaajien näkökulmasta eivät ole toimivia eikä hyväksyttäviä työllisyystoimia.

Nyt olisi siis monen muun työllisyystoimen ohella keskityttävä siihen, että saamme Suomeen seuraavan noin puolen vuoden aikana liittokohtaisen työmarkkinaratkaisun, joka tukee sekä palkansaajien ostovoimaa ja yritysten kilpailukykyä. Sitä kautta myös julkinen talous ja kansantalous vahvistuvat.


Kirjoitus on julkaistu Demokraatissa 24. lokakuuta