Nyt on perusteltua nostaa koronabondit myös pöydälle 

Blogi 31.03. 14:55 Marttinen Anni
Anni Marttinen

Maailmalla levinneen koronaviruspandemian vaikutukset reaalitalouteen ovat merkittävät. Pandemian leviämisen estämiseksi monet yritykset joutuvat jäädyttämään tai lopettamaan toimintansa. Globaalien toimitusketjujen halvaantuminen ja talouden pysähtyminen aiheuttaa yrityksille ennakoimattomia ongelmia selviytyä menoista. Kansanvälinen valuuttarahasto IMF on ennustanut globaalin taantuman syvenevän ainakin 2008 finanssikriisin tasolle.  

Varmuutta siitä, kuinka syvä tai pitkä taantuma tulee olemaan, ei ole. EKP ennusti 12.3., että 2020 bruttokansantuotteen kasvu jää 0,8 prosenttiin. Kasvuennustetta korjattiin alaspäin 0,3 prosenttiyksikköä. Ennuste oli silloin optimistisempi, mitä olisi nyt. 

Elvyttäminen heti kriisin alussa tulee pitkällä aikavälillä halvemmaksi kuin tuottavuuden ja verokertymän pieneneminen myöhemmin.    

Palautuminen ja kriisin vaikutusten kesto riippuu merkittävästi elvyttävien toimien tehokkuudesta ja oikea-aikaisuudesta. Yritysten maksukyky on varmistettava ajoissa. Nopea ja riittävän laaja elvytys varmistaa talouden toimintakyvyn jatkumisen pitkällä aikavälillä. Elvyttäminen heti kriisin alussa tulee pitkällä aikavälillä halvemmaksi kuin tuottavuuden ja verokertymän pieneneminen myöhemmin.    

Suomen hallitus on ryhtynyt tukitoimiin mm. takauksilla ja maksujäädytyksillä 15 miljardilla eurolla. Suomen kansallisten toimien lisäksi euroon kuuluvana jäsenmaana meille on yhtä tärkeää euroalueen yhtäaikainen elvytys. Euroopan unionin komissio ja Euroopan keskuspankki ovatkin ryhtyneet poikkeuksellisiin elvytystalkoisiin nopealla aikataululla.  

Komissio luopuu tänä vuonna esimerkiksi velvoitteestaan periä EU-mailta takaisin Euroopan rakenne- ja investointirahastoista suoritetut käyttämättä jääneet ennakkomaksut. Suomen osuus on 24 miljoonaa euroa. Tämä mittakaava on kuitenkin äärimmäisen pieni suhteessa tarpeeseen. 

Lisäksi vakaus- ja kasvusopimuksen poikkeuslauseke aktivoitiin. Tämän tarkoituksena on reagoida koronaviruspandemiaan nopeasti lisäämällä jäsenmaiden finanssipoliittista liikkumavaraa. Komissio on hyväksynyt tilapäiset puitteet, joiden avulla EU-maat voivat hyödyntää valtiontukisääntöjen tarjoamaa täyttä joustovaraa ja tukea talouttaan koronavirusepidemian takia.  

Euroopan keskuspankki ilmoitti maaliskuun puolessa välissä aloittavansa pandemian hätä osto-ohjelman (PEPP) lisäämällä velkakirjaostoja 750 miljardilla eurolla. Tämän toimen tarkoitus on lisätä rahan määrää, ja näin tukea valtioiden ja yritysten maksukykyä. Se, onko osto-ohjelma riittävä euroalueen elpymisen kannalta, ei ole varmaa.  

Euroopan unionin neuvoston oli tarkoitus 26.3 pidetyssä videokokouksessaan päättää lisäelvytysratkaisusta jo tehtyjen toimien lisäksi. Pöydällä oli esimerkiksi Euroopan vakausmekanismin (EVM) ECCL-hätäinstrumentin avaaminen (bail out fund) yhdessä EKP:n outright monetary transactions (OMT) – instrumentin kanssa. Instrumentin käyttöönottoa on pyritty välttämään, koska EVM-rahoitus mahdollistaa EKP:n toimimisen epäsuorasti jäsenmaiden viimekätisenä lainoittajana. Ratkaisu veisi kapasiteettia mahdolliselta myöhemmältä markkinoiden rauhoitustarpeelta. Suomen tapauksessa EVM-rahoitus on noin 5 mrd euroa. Kokouksessa annettiin euroryhmälle eli jäsenvaltioiden valtiovarainministereille kaksi viikkoa aikaa palata neuvostolle uuden elvytysehdotuksen kanssa.  

Nyt on perusteltua nostaa koronabondit myös pöydälle. Koronabondeja kannattavat mm. EKP:n pääjohtaja Lagarde ja talouskomissaari Gentiloni. Viime viikolla koronabondien kannatukseen yhtyi yhdeksän euromaata. Saksa, Alankomaat ja Suomi tiettävästi vastustivat päätöstä toistaiseksi. Yhteisen riskinjaon ja solidaarisuuden tarvetta ei voi liikaa tässä tilanteessa korostaa. Jokaisen maan erikseen suorittama elvytys voi olla riittämätöntä. Valuuttaunionin jokaisen jäsenmaan toimintakyky on riippuvainen toisistaan. Edessä voi pahimmassa tapauksessa olla Italian kohdalla laajempi velkakriisi, jolloin tarvitaan nopeaa hätärahoitusta. Tällöin EKP:n valtiolainaostot jälkimarkkinoilta eivät välttämättä enää auta.  

Euroalueen poliittisissa päätöksissä tyypillisesti kestää kauan, kun aiheet ovat vaikeita, vaikka nyt jos koskaan tarvitaan nopeita päätöksiä.

Koronabondit jakaisivat kriisin rahoittamisen riskit euroalueen kesken poissa kansallisista taseista. Tämä tulee olemaan tärkeä tekijä, kun akuutti kriisi on ohi ja euromaiden velkataakoista tulee jälleen poliittinen kysymys. Yhteisvelkaa ei lasketa EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen piiriin, mikä helpottaa maiden finanssipoliittista toimintatilaa. Yhtä tärkeää kun akuutin finanssikriisin estäminen on huolehtia, ettei 2012 kaltaista velkakriisiä synny liian nopean budjettikurin takia.  

Koronabondi on mahdollista rakentaa EVM:n artiklan 122, TFEU alle. Rahoitus ja velan maksu maksettaisiin euroalueen veronmaksajien toimesta jonkin pääoma-avaimen mukaan esim. väestön tai BKT:n. Liikkeeseenlaskun arvoksi on kaavailtu 1500 miljardia euroa. Suomen osuus noin 2 %:n osuudella olisi yli 30 miljardia euroa, mikä on merkittävästi suurempi kuin EVM-ratkaisussa.  

Tässä tilanteessa myös aika on rahaa. Euroalueen poliittisissa päätöksissä tyypillisesti kestää kauan, kun aiheet ovat vaikeita, vaikka nyt jos koskaan tarvitaan nopeita päätöksiä. Sijoittajien eläimelliset voimat eivät katso aikaa tai paikkaa, kun yksi triggeri yhdenkään jäsenvaltion maksukyvyn epäilystä leviää. Tärkeä on rakentaa rahallinen muuri, joka kestää rahoitusmarkkinoiden pelot ja huolet seuraavien kuukausien aikana. Yhtenäinen viesti valmiudesta poikkeuksellisiinkin toimiin koko euroalueella on lääke hysteeristen sijoittajien rauhoittamiseksi.  

Tärkeää on olla koko euroalueen tasolla proaktiivinen eikä reaktiivinen – liian myöhäinen finanssipoliittinen ratkaisu voi maksaa enemmän kuin akuutti ja tarpeeksi ekspansiivinen elvytys. Kriisi osoittaa sen, kuinka vaikeina aikoina euroalueen yhteinen riskinjako ja finanssipolitiikka on välttämätöntä. Suomen on syytä muistaa vastuunsa valuuttaunionissa tämän kriisityön aikana. Kriisiä ei voi ajatella vain ulkopuolisena häiriönä, joka ei vaikuttaisi reaalitalouteen. Sokilla voi olla syvät ja kauaskantoiset vaikutukset talouden taantumaan väärin hoidettuna. Mahdolliselta maksukykykriisiltä ei voi ummistaa silmiä. Euroalue on yhtä kestävä kuin sen heikoin lenkki. Poliittisesti ratkaisu koronabondeista osoittaisi euroalueen yhtenäisyyttä ja kykyä solidaarisuuteen.    

Koronabondi - mikä ja miksi?  

  • Euroalueen yhteinen velka, jossa riskit ja kustannukset jaetaan maiden kesken 
  • Ehdotettu liikkeelle laskettava koko 1000-1500 miljardia euroa (n. 8 % euroalueen bruttokansantuotteesta)  
  • Antaa finanssipoliittista liikkumavaraa jäsenmaille ja edistää koronakriisistä elpymistä 
  • Keino, joka ei nostata maakohtaisia velkatasoja liikaa  
  • Kriittinen erityisesti tilanteessa, jossa euroaluetta uhkaa velkakriisi 
  • Auttaa erityisesti maita, joiden rahoitus markkinoilta on uhattu 

Käytetyt lyhenteet: 

EVM = Euroopan vakausmekanismi = European stability mechanism (ESM)   

ECCL = Enhanced Conditions Credit Lines, EVM:n luotto-ohjelma erityisin ehdoin hätätilanteessa 

EKP = Euroopan keskuspankki =ECB (European central bank)   

OMT = outright monetary transactions – EKP:n hätäinstrumentti 

Euroryhmä = Euromaiden valtiovarainministereiden neuvosto  

Euroopan unionin neuvosto = EU jäsenmaiden pääministerineuvosto, valmistelee ja hyväksyy ehdotuksia yhdessä Euroopan parlamentin kanssa