Kustannustuki on ongelmallinen tapa tukea työllisyyttä

Blogi 21.10. 12:10 Kaukoranta Ilkka
SAK:n pääekonomisti Ilkka Kaukoranta

Hallitus kaavailee jatkoa keväällä päätetylle yritysten määräaikaiselle kustannustuelle. Kyseessä oli siis tuki, jolla kompensoitiin takautuvasti tiettyjä kustannuksia niillä aloilla ja yrityksissä, joissa liikevaihto oli laskenut huomattavasti. Monenlainen tuki on tällaisessa kriisissä varmasti tarpeen, mutta takautuvasti maksettava kustannustuki ei vaikuta parhaalta keinolta tukea työllisyyttä.

Keväällä päätetyn kustannustuen ja nyt esillä olevan kustannustuen jatkon suhteen on paljon samoja ongelmia. Kirjoitin yritystuista ja kustannustuen ongelmista jo keväällä. Osin samoja kustannustukeen liittyviä ongelmia löytyy myös Roger Wessmannin MustReadiin kirjoittamasta artikkelista viime kesäkuulta ja tuoreesta kustannustuen jatkoa käsittelevästä artikkelista. Käyn tässä blogissa läpi osin samoja argumentteja, mutta ehkä tässä on jotain uuttakin.

1. Takautuva tuki ei kannusta

Kustannustuen perimmäinen ongelma on mielestäni se, että tuki maksetaan takautuvasti menneen kehityksen perusteella. Tätä voi perustella sillä, että takautuvasti myönnettävä tuki ei vääristä yritysten päätöksiä, mutta toisaalta se ei myöskään kannusta palkkaamaan tai ylläpitämään työllisyyttä.

Tämä on nurinkurista, koska mielestäni yritystukien yhteiskunnallinen hyväksyttävyys perustuu siihen, että niillä tuetaan talouskasvua tai työllisyyttä. Menneiden kulujen tai tappioiden korvaamisen sijaan tuilla pitäisi pikemminkin tukea tulevaa työllistämistä tai investointeja. Jotta tuki kannustaisi yrityksiä haluttuun suuntaan, tukiehtojen pitäisi liittyä pikemminkin yritysten tuleviin päätöksiin kuin menneeseen kehitykseen. 

2. Tilanne on erilainen kuin keväällä

Keväällä oli akuutti, nopeasti kehittynyt kriisi ja sitä kautta tarve nopeille päätöksille. Monella alalla oli käytännössä täyspysähdys, kun rajoitusten ja suositusten takia ihmiset vähensivät liikkumista ja kuluttamista radikaalisti. Rahoitusmarkkinat toimivat huonosti, jonka takia valtion rooli korostui. Nyt tilanne on tältä osin rauhallisempi ja aikaa on ollut paremmin. Näissä oloissa pitäisi pystyä luomaan työllisyyden kannalta parempia tukimuotoja kuin keväällä.

3. Toistuvat määräaikaiset tuet luovat odotuksia tulevista

Nyt kun kustannustuki herätetään nyt uudestaan eloon, niin tällainen takautuvakin tuki saattaa vaikuttaa yritysten käyttäytymiseen tulevaisuudessa. Kustannustuen jatko osoittaa, ettei kyseessä ollutkaan kertaluonteinen poikkeus. Yritykset voivat nyt perustellusti ajatella, että ehkä tulevaisuudessakin valtio reagoi talouskriiseihin kustannustuen kaltaisilla yritystuilla. Siksi on hyvä miettiä, miten yritysten kannattaisi etukäteen reagoida tällaiseen tukeen.

Jos kustannustuella korvataan yritysten maksamia vuokria, niin se vähentää yritysten kannustimia neuvotella vuokra-alennuksia tulevaisuudessa. Jos menetettyä liikevaihtoa korvataan, niin se voi heikentää yritysten kannustimia ylläpitää liikevaihtoa kriisissä. Jos toisaalta korvataan palkkakustannuksia, niin se voi kannustaa pitämään työntekijät töissä.

Tuki kannattaa suunnitella sellaiseksi, että se ohjaisi yritysten käyttäytymistä kansantalouden kannalta toivottuun suuntaan. 

4.Yritystukien tavoitteena pitäisi olla kansantalouden eikä yritysten tukeminen

Voi olla, että kustannustuki jakaa mielipiteitä osin siksi, että on eriäviä näkemyksiä siitä, mihin sillä pitäisi pyrkiä. Mielestäni yritystuilla pitäisi aina olla jokin laajempi yhteiskunnallinen tavoite, kuten työllisyys, talouskasvu tai ympäristöhaittojen vähentäminen. Yritysten tukeminen ei siis pitäisi olla varsinainen tavoite vaan keino, jolla pyritään esimerkiksi parempaan työllisyyteen.

On ilmeistä, että kustannustuki on tukea saavan yrityksen kannalta hyvä asia. Siksi on mielestäni vähän ongelmallista, että kustannustukeen liittyen pyydettiin kommentteja lähinnä elinkeinoelämältä (17 elinkeinoelämän järjestöä tai yritystä), mutta esimerkiksi palkansaajakeskusjärjestöiltä tai yliopistoista ei pyydetty kommenttia. Jos yritystuella tavoitellaan laajempia yhteiskunnallisia hyötyjä, niin silloin lausuntoja ei kannattaisi kysyä pelkästään yrityksiltä. 

5. Kustannustuki osuisi paljon sellaisiinkin yrityksiin, jotka eivät sitä tarvitse konkurssin välttämiseksi

Keskeinen argumentti kustannustuen puolesta on, että se ehkäisee konkursseja ja sitä kautta nopeuttaa työllisyyden palautumista. Tällainen vaikutus varmasti on, mutta on hyvä huomata, ettei kustannustuen vaikutus konkursseihin eikä konkurssien vaikutus työllisyyteen ole aivan suoraviivainen.

On varmasti yrityksiä, jotka välttävät konkurssin kustannustuen takia, mutta tukea menisi isolta osin myös sellaisille yrityksille, joiden jatkamiseen tuki ei vaikuttaisi. Syvässä ja pitkässä kriisissä epäilemättä osa yrityksistä menee mahdollisesta kustannustuesta huolimatta konkurssiin. Toisaalta on myös sellaisia koronakriisistä kärsineitä yrityksiä, jotka olisivat selvinneet koronakriisistä myös ilman yritystukea. Yritys voi selvitä kriisistä esimerkiksi vahvan taseen, ulkopuolisen pääoman, lainarahan tai velkajärjestelyn avulla. 

Tarvittaessa valtio voisi olla tässä aktiivinen myös sijoittajan ominaisuudessa, eli rahan vastineena valtio saisi siivun tuetun yrityksen mahdollisista tulevista voitoista. Tällainen vastikkeellinen raha on tietysti yritykselle vähemmän houkuttelevaa kuin suora tuki. Tämä olisi tuen kustannustehokkuuden kannalta hyvä ominaisuus, koska silloin tukea menisi vain niille yrityksille, jotka tarvitsevat sitä selvitäkseen. Tähän löytyy jo välineitä esimerkiksi Teollisuussijoituksen puolelta, mutta uusiakin instrumentteja voidaan luoda.

Vähintäänkin kustannustuen kohdistumista kannattaisi tehostaa, esimerkiksi siten, että rajoitetaan tukea saavien yritysten oikeutta maksaa osinkoja. Tällainen ehto voisi karsia pois joitain sellaisia hakijoita, jotka eivät selvitäkseen tarvitse tukea.

6. Konkurssit eivät ole aina liiketoiminnan loppu

Toisaalta vaikka yritys menisi konkurssiin, sillä ei aina ole pitkäkestoista vaikutusta työllisyyteen. Liiketilat, koneet, laitteet ja työvoima eivät katoa konkurssissa. Jos liiketoiminta on perusteiltaan kannattavaa, konkurssipesä voi löytää liiketoiminnalle jatkajan. Keväällä tilanne on tältä osin erilainen, koska oli pelko massiivisista konkursseista ja rahoitusmarkkinoiden häiriöistä.

7. Pitäisi tukea ihmisiä eikä yrityksiä

En toisaalta halua ollenkaan vähätellä konkurssien vaikutusta yrittäjiin ja heidän perheisiinsä enkä tietenkään toivo konkursseja. Ajattelen kuitenkin, että on yleensä parempi auttaa suoraan ihmisiä kuin heidän omistamiaan yrityksiä.

Tähän johtopäätökseen vaikuttaa sekin, että monessa yrityksessä on hajautettu omistus. Sijoittajan osakkeiden arvon alentuminen ei mielestäni ole sellainen asia, jota valtion pitäisi yritystuella yrittää lievittää. Myöskään eläkeyhtiöiden sijoitusten arvoa ei tarvitse yritystuilla turvata.

En ole toisaalta ihan vakuuttunut veronmaksajien rahoittaman tuen tarpeesta silloinkaan, jos kriisin seurauksena yksityisesti omistetun yrityksen arvo puolittuu vaikkapa kahteen miljoonaan euroon. Se on epäilemättä omistajalle todella kova paikka, mutta omaisuuden puoliintumisesta huolimatta hän kuuluu yhä turvallisesti varallisuusjakauman yläpäähän eikä ehkä ole suurimmassa taloudellisessa tarpeessa. 

Ihmisten auttamiseen meillä on jo sosiaaliturvan puolella vakiintuneita välineitä, joiden osumatarkkuus taloudellisessa tarpeessa oleviin on parempi kuin millään yritystuella. On hyvä, että koronakriisin aikana yrittäjien työttömyysturvaa on entisestään laajennettu.

8. Vanhoja yrityksiä tukeva kustannustuki voi vaikuttaa tasapuoliseen kilpailuun

Yksi näkökulma aiheeseen on vielä tasapuolinen kilpailu. Yritystuet, jotka perustuvat liikevaihdon alentumisen kompensointiin, lähtökohtaisesti tietysti suosivat olemassa olevia yrityksiä uusien tai kasvavien yritysten kustannuksella. Talouskasvun ja työllisyyden kannalta voisi olla hyödyllisempää suunnata tukea niille yrityksille, jotka pystyvät kriisistä huolimatta kasvamaan ja työllistämään.

Tasapuoliseen kilpailuun liittyy myös yritystukien EU-sääntely. Kriisin takia näitä sääntöjä on väljennetty ja yritystukia on lisätty kaikissa maissa, mutta tältä osin olisi hyvä pyrkiä palaamaan normaaliin. Tavoite on varmistaa tasapuolinen kilpailu, jotta kilpailussa pärjäisivät parhaat yritykset eivätkä pelkästään ne, joiden kotimailla on eniten halua ja kykyä tukea yrityksiään. Kilpailua vääristävät yritystuet tulevat veronmaksajille kalliiksi ja heikentävät tuottavuuskehitystä. 

Mitä sitten pitäisi tehdä?

On tietysti aina helpompi kritisoida kuin tarjota tilalle parempaa vaihtoehtoa. Kuten sanottu, lähtisin hakemaan ratkaisua tulevien työvoimakustannusten kompensoimisesta.

Kustannustuen pohjalta tätä voi ajatella esimerkiksi niin, että kustannustukena maksetaan siivu tulevista työvoimakustannuksista yrityksille, jotka toimivat koronasta erityisesti kärsineellä alalla. Tuleviin työvoimakustannuksiin kohdistuvana tuki parantaisi yritysten kannustimia työllistää. Tuki myös kohtelisi kasvavia ja supistuvia yrityksiä samalla tapaa. Tällöin tuettaisiin työllistämistä myös niissä yrityksissä, jotka ovat onnistuneet muokkaamaan liiketoimintaansa epidemia-aikaan sopivaksi.

Toinen vaihtoehto on lähteä hakemaan ratkaisua palkkatuen kautta, jolloin tuettaisiin siis niitä yrityksiä, jotka palkkaavat koronan takia työttömäksi jääneitä.

Kolmas vaihtoehto on tietysti suunnata tuki yritysten sijaan suoraan ihmisille. Esimerkiksi työttömyystuvan määräaikainen korotus voisi lisätä kulutuskysyntää ja samaan aikaan suoraan kompensoida koronan aiheuttamia taloudellisia haittoja työnsä menettäneillä. Yrittäjien työttömyysturvan kautta voidaan tukea suoraan yrittäjiä, joiden tulot ovat tippuneet. Raha menisi tarpeessa oleville kotitalouksille paremmalla osumatarkkuudella kuin kustannustuki, jota maksettaisiin myös hajautetusti omistetuille pörssiyhtiöille.

Taloutta ja yrityksiä voi tukea myös kokonaiskysyntää lisäämällä, esimerkiksi julkisilla investoinneilla tai kotitalousvähennyksen laajentamisella. Näin voidaan luoda liiketoimintaa yrityksille ja tukea työllisyyttä.

Haluan vielä korostaa, etten todellakaan vähättele koronakriisin vaikutuksia yrityksiin tai yrittäjiin. Korona-ajan talouspolitiikkaan tai yritysten tukemiseen ei varmastikaan ole yhtä oikeaa vastausta. Takautuvasti maksetusta kustannustuesta olisi siitäkin varmasti hyötyjä, mutta uskoisin, että sekä työllisyyden että yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden kannalta on saatavilla parempiakin ratkaisuja.