Työt muuttuvat – koulutus ja osaaminen ratkaisevat pärjäämisen

Aikuiskoulutukseen osallistuvat vähiten ne aikuiset, joilla sen tarve on suurin. Koulutusta myös tarjotaan vähiten niille, joiden perustaidot ovat heikot tai joihin kohdistuu suurin uhka työttömyydestä. Vaikka suomalaisten palkansaajien osaaminen on keskimäärin korkeaa, osaamiskuopassa ovat etenkin ikääntyneet, matalasti koulutetut ja maahanmuuttajat.

Näillä työntekijäryhmillä on tulevaisuudessa kaksinkertainen taakka kannettavana. Heillä on heikot edellytykset kehittää osaamistaan ja siirtyä työtehtävistä toisiin, ja he ovat yliedustettuina aloilla, joilla työpaikat vähenevät tai katoavat kokonaan.

Ilmiö on kansainvälinen. Euroopan komission tuore New Skills Agenda for Europe -raportin mukaan unionin alueella on 70 miljoonaa aikuista, joilla ei ole riittävää lukutaitoa, digitaitoja tai kykyä numeroiden ja suhteiden hahmottamiseen. Suomessa näitä aikuisia on OECD:n tutkimusten mukaan 600 000.

Digitalisaation on arvioitu hävittävän matalasti koulutettujen työtehtävistä yli 40 prosenttia seuraavan 10–15 vuoden aikana. Korkeakoulutetuilla vastaava luku on 16 prosenttia. Digitalisaation ja robotisaation vuoksi sadat tuhannet joutuvat kouluttautumaan aikuisiällä uuteen ammattiin. Sopeutumista muutoksiin vaikeuttaa se, että syntyvissä työpaikoissa edellytetään kovin erilaista osaamista kuin katoavissa työpaikoissa.

Kouluttautuminen ja oman osaamisen kehittäminen on keskeinen osa palkansaajien muutosturvaa ja toimii ponnahduslautana uusiin tehtäviin. Nykyinen aikuiskoulutusjärjestelmämme ei kuitenkaan vastaa työelämän muutosten ja palkansaajien selviytymisen haasteisiin tarpeita vastaavasti. Esimerkiksi monilla heikot perustaidot omaavilla on rankkoja ja epäonnistumisen täyteisiä kokemuksia peruskoulusta. Miten voimme parantaa erityisesti tämän ryhmän oppimishalukkuutta ja -valmiuksia?

Eniten osaamista päivitetään työnantajan tarjoamassa henkilöstökoulutuksessa. Supistuvilla aloilla tällainen koulutus ei kuitenkaan anna valmiuksia mahdolliseen alanvaihtoon. Työnantajien tarjoama henkilöstökoulutus jakautuu myös epätasaisesti. Toimihenkilöt saavat sitä huomattavasti työntekijöitä enemmän.

Aikuiskoulutustuki on ollut lähes ainoa muutosturvan elementti, joka on yhdessä opintovapaan kanssa tehnyt palkansaajille taloudellisesti mahdolliseksi uudelleenkouluttautumisen työuran aikana. Sipilän hallitus esitti kuitenkin tämän etuuden muuttamista lainapohjaiseksi, mikä olisi käytännössä romuttanut omaehtoisen opiskeluväylän. Osana kilpailukykysopimusta sovittiin, että tuen tasoa ja kestoa leikataan, mutta siten, että se edelleen mahdollistaa kouluttautumisen työuran aikana ilman lainan ottamista. 

Massiiviset koulutusleikkaukset kaikilla tasoilla kielivät siitä, että poliittiset päättäjämme eivät täysin ymmärrä koulutuksen merkitystä Suomen ja suomalaisten pärjäämisessä digitalisoituvassa maailmassa. Nyt tarvitaan kurssin muutosta. Jos mitään ei tehdä, vaarana on tilanne, jossa työelämän muutokset tuottavat lisää pitkittyvää työttömyyttä ja entistä isompi joukko palkansaajia siirtyy lopullisesti pois työmarkkinoilta.

Tarvitsemme selkeän vision, miten Suomeen rakennetaan elinikäistä oppimista tukeva ja työuria pidentävä koulutusjärjestelmä. Suomessa on edelleen yli 300 000 työikäistä aikuista peruskoulupohjalla. Näiden ihmisten kouluttaminen on ainoa toivomme siitä, että 72 prosentin työllisyystavoite toteutuu lähitulevaisuudessa.

Mikko Koskinen, SAK:n koulutuspäällikkö

Kirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran Helsingin Sanomissa heinäkuun 28. päivänä otsikolla Aikuiskoulutukseen on panostettava yhä enemmän.