Tanskassa työtöntä kannustetaan aidosti

Blogi 15.01. 15:19 Siekkinen Saana
SAK:n Työ ja turva-osaston johtaja Saana Siekkinen

Eduskunnan joulun alla hyväksymä työttömyysturvan aktiivimalli on herättänyt kiivasta keskustelua. Lain kumoamista vaativassa kansalaisaloitteessa on tällä hetkellä lähes 130 000 allekirjoittajaa.

Aktiivimallin kehittäjä Martti Hetemäki puolusteli uudistusta ja vertaili Tanskan ja Suomen mallien eroja. Hetemäki sortui mihin moni muukin eli poimi Tanskasta yksittäisen palasen työttömyysturvajärjestelmästä. On kovin ongelmallista kopioida yksi palanen toisen maan järjestelmästä, kun paremminkin pitäisi analysoida kokonaisuutta ja miettiä, miten voisimme kehittää suomalaista järjestelmää Tanskan suuntaan.

Sekä Hetemäki että kansanedustaja Juhana Vartiainen ovat väittäneet, että Tanskan aktiivimalli on ankarampi kuin Suomen versio, koska siellä palveluja ei lasketa lainkaan tuntimäärään ja vaadittavien työtuntien määrä on selkeästi suurempi kuin meillä. Tanskassa täyden työttömyysturvan saaminen edellyttää neljän kuukauden jaksolla vähintään 148 tuntia työtä – käytännössä viikon kuukaudessa. Jos työtön ei saa työtunteja täyteen, hän saa yhden karenssipäivän neljässä kuukaudessa.

Jos työtön ei vuoden aikana täytä kertaakaan aktiivisuusehtoa, menettää hän Tanskassa työttömyysturvan yhteensä kahdelta päivältä ja Suomessa yhdeksältä päivältä. Suomessa työttömyysajan alkuun tulee vielä viisi omavastuupäivää. Väittäisin Suomen mallia ankarammaksi: voisin jopa sanoa, että Tanskassa ei ole kovin paljon merkitystä sillä, saako työtön työtunnit täyteen.

Keskustelussa ei ole otettu huomioon, että Tanskassa työttömyysturvan uudistamista on jatkettu. Tänä vuonna koko työttömyysturvan laskenta on muutettu tuntiperusteiseksi. Samalla työttömiä kannustetaan lyhyidenkin töiden vastaanottamiseen niin, että jokainen tehty työtunti pidentää työttömyysturvaa kahdella tunnilla. Tätä voi aidosti kutsua kannustamiseksi.

Suurin ero on palveluissa

Työttömyysturvan porrastamista ja turvan alhaista tasoa pidetään yleisesti työhön kannustavana ja tähän myös Martti Hetemäki viittasi blogikirjoituksissaan. Miksi siis on mahdollista, että Tanskassa työttömyysturva voi olla jopa 90 prosenttia edeltävästä palkasta, turvaa saa pitkään eikä varsinaista porrastustakaan ole – ja silti Tanskassa työllisyys on erittäin korkea? Syy on nähdäkseni palvelut.

Tutustuin viime syksynä paikan päällä Tanskan malliin. Työttömien palvelut todella tekivät vaikutuksen. Tanskalaiset vaikuttavat olevan hyvin sitoutuneita joustoturvamalliin ja ajattelevat työttömien palveluita ja koulutusta ensisijaisesti investointeina, eivät kuluina. Se näkyy niin käytännön toiminnassa kuin tuloksissakin.

Tanskassa jokainen työtön tavataan heti työttömyyden alussa. Usein paikalla on sekä työttömyyskassan että Suomen TE-toimistoa vastaavan Jobcenterin edustaja. Haastattelussa käydään tarkasti läpi työttömän velvollisuudet ja samalla suunnitellaan tulevaa. Vuoropuhelu on säännöllistä ja työttömiä tavataan usein. Erityisesti tuettua työtä, työharjoittelua ja koulutusta on työttömille tarjolla runsaasti. Palvelut suunnitellaan tiiviissä yhteistyössä alueen yritysten kanssa ja niiden tarpeet huomioiden. Ehkä tässä on yksi selitys nopeaan uudelleen työllistymiseen?

Korkean työttömyysturvan kääntöpuoli Tanskassa on siis palvelut, jotka eivät jätä työtöntä yksin eivätkä myöskään rauhaan. Aktiivisuus on olennainen osa Tanskan mallia. Mutta samalla työtöntä kohdellaan inhimillisesti. Henkilökohtaisessa suunnitelmassa huomioidaan työttömän tilanne ja mahdollisuudet työn hakuun. Jos työtön unohtaa tulla sovittuun tapaamiseen, hän ei saa pitkää karenssia vaan voi korjata asian seuraavana päivänä ja menettää toimeentulon vain yhdeltä päivältä. Tanskasta voimme siis ottaa mallia myös positiiviseen kannustamiseen ja työttömien inhimilliseen kohteluun, emmekä vain etsiä uusia keppimalleja.

Hallitus ei hae todellista yhteisymmärrystä kolmikantavalmistelussa

Sekä Hetemäki että Vartiainen viittaavat blogikirjoituksissaan aktiivimallin osalta yhteiseen kolmikantavalmisteluun – Hetemäki puhuu jopa kompromissista. Tämä kuvaa hyvin kolmikantavalmistelun tilaa tämän hallituksen aikana.

Olin SAK:n edustajana mukana Hetemäen työllisyystyöryhmässä syksyllä 2016. Hallitus antoi työryhmälle erittäin tarkkaan rajatun toimeksiannon ja kuukauden aikaa työskennellä. Jo työskentelyn aikana oli selvää, että useimmat työryhmän jäsenet eivät voi sitoutua esitettyyn aktiivimalliin, eikä tämä jäänyt työryhmässä epäselväksi. Jo työryhmän lähtöasetelma oli kyseenalainen, koska hallitus oli jo tehnyt jättileikkauksen työttömyysturvaan, muun muassa lyhentämällä ansioturvan kestoa 100 päivällä ja lisäämällä omavastuupäiviä työttömyyden alussa. Työllisyystyöryhmän perustamista edelsi lisäksi kilpailukykysopimus, jonka yhteydessä hallitus veti uhkauksensa työttömyysturvan lisäleikkauksista pois.

Sipilän hallitus teki ison valinnan jo hallitusohjelmassaan päättämällä yksipuolisesti työttömyysturvan leikkaamisesta. Hallitus on varmasti myös tehnyt tietoisen valinnan muuttaa kolmikantaista valmistelua niin, että osapuolet ovat mukana työryhmissä, mutta todellista yhteisymmärrystä ei haeta.

Kolmikantavalmistelu ei siis ole nykyhallituksen aikana ollut aitoa yhteistä valmistelua, ei työllisyystyöryhmässäkään. Työmarkkinajärjestöt eivät työryhmässä aktiivimalliin sitoutuneet, joten on aika härskiä politiikkaa puhua yhteisestä valmistelusta tai kompromissista.

Martti Hetemäki kuitenkin peräänkuuluttaa kirjoituksessaan yhteistyötä. Olisiko syytä hieman miettiä, miten yhteistyötä tehdään? Ehkä nyt nähdyltä kansalaisten raivolta työttömien kohtelua kohtaan olisi vältytty, jos hallitus olisi oikeasti kuunnellut kaikkia osapuolia ja etsinyt yhteisistä lähtökohdista uusia keinoja työllisyyden parantamiseksi.

Saana Siekkinen
SAK:n työttömyysturvan kehittämishankkeen hankepäällikkö
@SaanaSiekkinen