Suomalaiset elävät keskimäärin pidempään ja elinaika pitenee ennusteiden mukaan vielä nykyisestä. Vaikka työntekijäryhmien välillä on eroja, odotettavissa olevien eläkevuosien määrä on kasvanut.
Eliniän odotteen ja eläkevuosien kasvu on ollut tärkeää sopeuttaa osaksi työeläkejärjestelmää. Ilman uudistusta työeläkemaksuja olisi pitänyt korottaa reippaasti nykyisestä nyt ja tulevina vuosina.
Pidentyvästä työurasta hyötyvät sekä työntekijä että julkinen talous. Jos pidentyvä elinaika lisää työhön osallistumista, työntekijä saa paremman eläkkeen ja kunnat sekä valtio enemmän verotuloja. Kaikki kuitenkin riippuu siitä, onko työhaluisille tarjolla työpaikkoja.
Eläkesopimus solmittiin syyskuussa 2014. SAK tavoitteli neuvotteluissa riittäviä eläkkeitä nuorille, pitkän ja raskaan työuran tehneille mahdollisuutta siirtyä varhemmin eläkkeelle, työntekijälähtöisiä joustoja työurien pidentämiseksi ja varmuutta työelämän kehittämisestä.
Vanhuuseläkeiän alaraja nousee portaittain kolme kuukautta vuodessa, kunnes on saavutettu 65 vuoden eläkeikä. Ensimmäisenä nousee vuonna 1955 syntyneiden eläkeikä – he voivat jäädä eläkkeelle 63 vuoden ja kolmen kuukauden iässä.
Eläkeuudistuksesta saat lisää tietoa Eläketurvakeskuksen Eläkeuudistus.fi-sivustolta.
Julkistamme Tulevaisuus tänään TALK SHOW'ssa tutkimuksen koronapandemian vaikutuksista työtätekevien arkeen. Seuraa suoraa lähetystä lauantaina 30.1. 👉 https://t.co/UN3vP34fSuhttps://t.co/3cXa155sDw