Liittojen esitykset SAK:n edustajiston syyskokoukselle 2020

1 Palkkaturvalakiin määräaika päätösten tekemiselle

Teollisuusliitto

Palkkaturvalain mukaan työntekijä voi hakea palkkaturvasta saatavia lain mukaisin edellytyksin, mikäli työnantaja on maksukyvytön. Vuonna 2019 palkkaturvasta haettiin yli neljä miljoonaa euroa saatavia. Hakuaika on puolesta vuodesta kahdeksaan kuukauteen, ELY- keskuksen mukaan vuonna 2019 6,4 kk, mutta tiedossamme on noin vuoden kestänyt käsittely. Hakijoita oli vuonna 2019 toistatuhatta. Korona- pandemian aikana palkkaturvahakemusten määrä on lisääntynyt ja oletettavasti odotusajatkin pidentyneet. Yrityksen konkurssitilanteessa konkurssipesän hoitaja voi tehdä palkkaturvahakemuksen nopeutettuna menettelynä, jolloin työntekijät saavat rahansa kahden viikon kuluessa. Muissa tilanteissa aikarajaa ei ole säädetty.

Teollisuusliitto esittää, että SAK ryhtyy toimeen

• määräajan säätämiseksi palkkaturvahakemusten käsittelylle siten, että määräaika olisi esimerkiksi kaksi kuukautta.
• nopeamman menettelyn käyttöön ottamista myös niissä tilanteissa, missä saatava on kiistaton, ja osoitettavissa todisteellisesti, esimerkiksi työnantajan allekirjoittamalla palkkatodistuksella. Tällöin käsittelyaika voisi olla esimerkiksi kuukausi.
• resurssien lisäämiseksi palkkaturvahakemusten käsittelyssä ja opastamisessa hakemusten tekoon

SAK:n hallituksen lausunto 2.11.2020

Teollisuusliitto toteaa aloitteessaan, että palkkaturvasta haettiin vuonna 2019 yli neljä miljoonaa euroa saatavia hakijoiden lukumäärän ollessa toistatuhatta. Hakemusten käsittelyaika on puolesta vuodesta kahdeksaan kuukauteen, vuonna 2019 se oli 6.4 kuukautta. Pisimmillään käsittelyaika on ollut noin vuoden. Konkurssitilanteessa palkkaturvahakemus käsitellään nopeutettuna menettelynä, jolloin työntekijät saavat etuutensa kahden viikon kuluessa. Muissa tilanteissa aikarajaa ei ole säädetty. Koronapandemian aikana palkkaturvahakemusten määrä on lisääntynyt ja käsittelyajat oletettavasti pitenevät. Teollisuusliitto esittää tämän vuoksi, että SAK ryhtyisi toimeen määräajan säätämiseksi palkkaturvahakemusten käsittelylle siten, että määräaika olisi esimerkiksi kaksi kuukautta. Lisäksi Teollisuusliitto esittää, että otettaisiin käyttöön nopeampi menettely myös niissä tilanteissa, joissa saatava on kiistaton ja osoitettavissa todisteellisesti, esimerkiksi työnantajan allekirjoittamalla palkkatodistuksella. Tällöin käsittelyaika voisi olla esimerkiksi yhden kuukauden. Vielä Teollisuusliitto esittää voimavarojen lisäämistä palkkaturvahakemusten käsittelyssä ja hakemusten tekoon opastamisessa.

Palkkaturvalain uudistaminen on aloitettu pääministeri Juha Sipilän hallituksen aikana kolmikantaisessa palkkaturva-asiainneuvottelukunnassa. Esillä on ollut huoli siitä, miten hakemusten käsittelyjä saataisiin nopeutettua ja muutoksenhakua yksinkertaistettua. Ongelmana on lähinnä yksittäisten hakemusten hyvinkin pitkät käsittelyajat. Palkansaajakeskusjärjestöjen ovat tuoneet esiin myös palkkaturvan lyhyet hakemisajat (vanhentumisajat) sekä palkkaturvasta maksettavien korvausten pienuuden.

Palkkaturva-asiainneuvottelukunnalle esitetyn selvityksen mukaan pitkät käsittelyajat johtuvat asian epäselvyydestä. Tällöin on kyse asioista kuten esim. hakemus on epäselvä, saatavat ovat epäselviä, työnantaja ei vastaa yms. Sen sijaan konkursseihin liittyvät palkkaturvahakemukset käsitellään yleensä joutuisasti samoin kuin ammattiliittojen tekemät hakemukset. Palkkaturvahakemuksia käsittelevän tahon havaintojen mukaan ammattiliittojen tekemät hakemukset ovat kuitenkin vähentyneet.

Neuvottelukunnassa on käsitelty useita erilaisia malleja, joilla hakemusten käsittelyä voitaisiin nopeuttaa. Sopivaa mallia ei kuitenkaan ole löydetty. Uudistamistyötä jatkettaneen, vaikka pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmassa ei ole kirjausta palkkaturvalain uudistamisesta. Hakemusten käsittelijöiden määrää on koronan vuoksi palkkaturva-asioissa lisätty.

Päätös:

SAK vaikuttaa siihen, että palkkaturvalain uudistamista jatketaan siten, että hakemusten käsittelyajat saadaan lyhenemään ja että palkkaturvahakemusten käsittelyyn saadaan tarvittava määrä työvoimaa.

2 Digitalisaation muutostrendit

Sähköliitto

Digitalisaation ja automatisoinnin lisääntyminen on luonut uuden läpileikkaavan teeman SAK:laisten jäsenliittojen aloille. Erilaisia sähköisiä ja tekoälyyn pohjautuvia laitteita ja järjestelmiä otetaan käyttöön räjähtävässä määrin myös perinteisillä käsityöhön perustuvilla aloilla.

Uudet automatisoinnin tuomat käytösmallit omaksutaan erittäin nopeasti varsinkin nuorten keskuudessa. Nopea kurkistus hampurilaisravintolan sisään kertoo sen, että lähes valtaosa ihmisistä tilaa ruokansa ravintolassa olevasta suurelta tilausnäytöltä, vaikka järjestelmä ei ole ollut käytössä vielä kovinkaan pitkään.

Vuonna 2018 SAK teki tutkimuksen luottamushenkilöille uuden teknologian käyttöönotosta, ja miten se on vaikuttanut SAK:laisten palkansaajien työhön. Tutkimuksessa vain 28 prosenttia kokee, että työnantaja on panostanut riittävästi osaamisen kehittämiseen ja vain 23 prosentilla vastaajien työpaikoista työntekijät ovat itse päässeet vaikuttamaan uusien järjestelmien käyttöönoton suunnitteluun. Edelleen vain 11 prosenttia vastaajista kokee, että työntekijät ovat voineet osallistua uuden teknologian hankintaa koskevaan päätöksentekoon.

Uuden teknologian käyttöönotto työpaikoilla tulee muuttamaan merkittävästi työn tekemisen luonnetta yrityksissä. Tulevaisuudessa kokonaisia ammattialoja tulee häviämään automatisoinnin ja tekoälyn korvatessa aikaisemmin ihmisvoimin tehdyn työn. SAK:n pitää olla valppaana ja aktiivinen näiden muutosten edistyessä, jotta automatisoinnin mukana tuleva tuottavuuden nousu kehittää myös työntekijöiden työolosuhteita paremmiksi.

Sähköalojen ammattiliitto esittää, että

SAK pyrkii vaikuttamaan siihen, että työntekijät pääsisivät vaikuttamaan uusien sähköisien työkalujen ja järjestelmien hankinnassa, suunnittelussa ja käyttöönotossa. Yrityksien luottamushenkilöiden pitää saada osallistua uusia järjestelmiä koskeviin suunnittelu- hankinta- ja käyttöönottopalavereihin.

SAK:n jäsenliittojen koulutustarjonnassa tulisi ottaa etenevissä määrin huomioon digitalisaation muutokset, sekä se, että vähintäänkin luottamushenkilöitä koulutettaisiin vastaamaan digitalisaation uusimpiin kehityssuuntiin.

Lisäksi SAK:n pitää seurata aktiivisesti digitalisaation muutostrendejä, jotta pystymme olemaan proaktiivisia muutosten lähestyessä, eikä niin, että reagoimme uusiin digitaalisen liiketoiminnan malleihin liian myöhään.

SAK:n hallituksen lausunto 2.11.2020

Sähköalojen ammattiliitto ry toteaa esityksessään, että digitalisaation ja automatisoinnin lisääntyminen on luonut uuden läpileikkaavan teeman SAK:laisten jäsenliittojen aloille. Erilaisia sähköisiä ja tekoälyyn pohjautuvia laitteita ja järjestelmiä otetaan käyttöön räjähtävässä määrin myös perinteisillä käsityöhön perustuvilla aloilla.

SAK on viime edustajistokaudella tutkinut kyseistä ilmiötä ja todennut teknologisen kehityksen läpileikkaavuuden. Yli 90 % kaikista liittojen työssäkäyvistä jäsenistä käyttää jotakin digitaalista työvälinettä arkityössään. Tyypillisin laite on älypuhelin, mutta myös muita laitteita ja ohjelmistoja käytetään sangen yleisesti. Suuntaus työelämässä on kohti entistä voimakkaampaa teknologisoitumista.

Teknologinen kehitys avaa uusia mahdollisuuksia parempaan ja mielekkäämpään työelämään, mutta se sisältää myös uhkia. Teknologia itsessään on neutraalia. Ilmeneekö se työntekijöille myönteisellä vai kielteisellä tavalla ei liity varsinaisesti teknologiaan, vaan siihen, kuinka, miksi ja miten sitä työssä käytetään. Oikein toteutettuna teknologinen kehitys voi samanaikaisesti parantaa sekä työhyvinvointia että työn tuottavuutta. Väärin käytettynä se vähentää ainakin hyvinvointia. Samanlainen teknologia voi tuottaa käyttäjilleen täysin päin vastaisia seurauksia. Työpaikkatason toiminta on ratkaisevaa.

Sähköalojen ammattiliitto ry kiinnittää huomiota keskeisimpään asiaan: henkilöstön ja henkilöstön edustajien vaikutusmahdollisuuksiin teknologiaa koskevassa päätöksenteossa. Tällä hetkellä on varsin harvinaista, että teknologiaa käyttävät työntekijät ja heidän edustajansa ovat osallisia niissä päätöksissä ja päätöksiä edeltävissä suunnitteluvaiheissa, jotka toteutuessaan vaikuttavat työn arkeen merkittävästi. Tämä on merkittävä työelämän ongelma, josta kumpuavat monet negatiiviset asiat, kuten työntekijöiden osaamisvaje, väärinymmärrykset, henkinen kuormittuneisuus ja virheet. Myöskään työn tuottavuus ei useinkaan kasva odotetusti edellä mainituitten seikkojen takia.

SAK on toiminut ja toimii myös jatkossa aktiivisesti tilanteen korjaamiseksi. YT-lain uudistamistyössä SAK on edistänyt henkilöstön ja henkilöstön edustajien vaikutusmahdollisuuksia yritysten kehittämiseen. Lakimuutoksen myötä on lupa odottaa tilanteen paranevan nykytilasta, sillä tulevassa YT laissa työpaikkatason vuoropuhelun merkitys on tämänhetkisen tiedon valossa aiempaa vahvempi.

SAK on ollut keskeisenä toimijana vaikuttamassa siihen, että maan hallituksen ohjelmassa on kirjattu Työn ja työhyvinvoinnin kehittämisohjelma (TYÖ2030). Sen päämäärät ovat erittäin kunnianhimoiset: 1. vahvistaa yhteistoimintaan ja luottamukseen perustuvaa työkulttuuria, 2. nostaa Suomi digiaikakauden johtavaksi työelämäinnovaatioiden kehittäjäksi ja 3. työhyvinvointi Suomessa maailman parhaaksi vuoteen 2030 mennessä. SAK toimii ohjelman kaikissa keskeisissä toimielimissä ja myötävaikuttaa hallitusohjelmassa mainittujen päämäärien saavuttamiseksi.

Alkaneen edustajakokouksen yhtenä kärkihankkeena on työelämäohjelma Hyvää työtä muutoksen tuulissa - Mahdollisuuksien aika. Siinä SAK lisää ymmärrystä ajankohtaisten työelämäilmiöiden vaikutuksista työntekijöihin ja etsii ratkaisuja, joilla hyvä työ olisi arkipäivää nykyistä useammalle työntekijälle. Modernin teknologian työelämävaikutukset ovat yksi teema, joka sisältyy kärkihankkeeseen.

Työneuvosto on lokakuussa antanut lausunnot 1481-1482/2020, joissa todettiin, että ruokalähetit ovat työsuhteessa eivätkä yrittäjiä. Lausunnoilla on merkitystä digitalisaatioyhteiskunnan osalta, koska alustatalouden töitä jaetaan ja välitetään yhä enemmän sähköisten järjestelmien kautta. SAK yhdessä liittojen on ollut myötävaikuttamassa asian saamiseksi työneuvoston käsittelyyn.

Sähköalojen ammattiliitto ry esittää, että SAK:n pitää seurata aktiivisesti digitalisaation muutostrendejä, jotta pystymme olemaan proaktiivisia muutosten lähestyessä, eikä niin, että reagoimme uusiin digitaalisen liiketoiminnan malleihin liian myöhään. Esitys on tärkeä ja se huomioidaan toiminnassa. SAK seuraa systemaattisesti omalla tutkimustyöllään digitaalisuuden ilmenemistä työelämässä. Tähän on olemassa korkealaatuiset tutkimuskeinot. Joka toinen vuosi toteutettava SAK:n Työolobarometri sekä SAK:n luottamushenkilöpaneeli antavat ajantasaista ja luotettavaa informaatiota linjausten ja päätösten tueksi.

Päätös:

SAK seuraa aktiivisesti digitalisaation työelämävaikutuksia ja työskentelee eri foorumeilla sen puolesta, että henkilöstön ja henkilöstöedustajien vaikutusmahdollisuudet työntekijöitä koskeviin teknologisiin ratkaisuihin toteutetaan yhteistoiminnallisesti.

3 Työehtosopimusneuvottelujen SAK:laisen koordinaation vahvistaminen

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto ja Palvelualojen ammattiliitto

Kahdella edellisellä työehtosopimuskierroksella työnantajaliittojen yhteinen koordinaatio on ohjannut vahvasti neuvottelujen kulkua ja neuvottelutulosten sisältöjen kehittämistä. Tämä on johtanut siihen, että työnantaja on päässyt määräävään asemaan sen suhteen, mitkä asiat ovat neuvottelujen kohteena. Myös kustannusvaikutuksen koordinointi eri sopimusaloilla on ollut vahvaa näennäisestä liittokierrosasetelmasta huolimatta.

SAK:n puitteissa tehdystä koordinaation kehittämistyöstä huolimatta, palkansaajaliikkeen neuvotteluvoima on ollut hajanaista sekä keskinäinen koordinaatio ja yhteistoiminta heikkoa, erityisesti toimialarajojen ylitse. Jotta palkansaajajärjestöjen yhteinen joukkovoima ja vaikutusvalta neuvotteluissa olisi vahvempi, on tarpeen kehittää edelleen ennen kaikkea SAK:n liittojen yhteistoimintaa. Palkankorotusten tason lisäksi kyse on työehtosopimusten laadullisesta kehittämisestä, joka on pitkälti pysähtynyt viime vuosien vahvan työnantajakoordinaation aikana. Jollemme yhteistyössä onnistu keskeisten tavoitteiden edistämisessä, vaarana on eri sektoreiden ja toimialojen työehtojen sekä ansiotason liiallinen eriytyminen.

JHL ja PAM esittävät SAK:n edustajistolle, että

edustajisto päättää vahvistaa toimia SAK-laisten liittojen yhteistyön tiivistämiseksi työehtosopimusneuvotteluissa sekä pyrkii luomaan keskusteluyhteyttä myös keskusjärjestörajojen yli. SAK:n on varattava tähän riittävät resurssit. Kehittämisessä on hyödynnettävä aiempien kierrosten yhteenvetoja ja oppiraportteja.

SAK:n hallituksen lausunto 2.11.2020

JHL ja PAM esittävät, että edustajisto vahvistaa toimia SAK-laisten liittojen yhteistyön tiivistämiseksi työehtosopimusneuvotteluissa ja pyrkii luomaan keskusteluyhteyttä myös keskusjärjestörajojen yli. SAK:n on varattava tähän riittävät resurssit. Kehittämisessä on hyödynnettävä aiempien kierrosten yhteenvetoja ja oppiraportteja.

SAK:n rooli työehtosopimusneuvottelutoiminnassa on ammattiliittojen toimintaa tukeva. Ammattiliitot solmivat työehtosopimukset työnantajaliittojen tai yritysten kanssa. Vuonna 2018 valmistellun palkkapoliittisen ohjelman myötä SAK:ssa on otettu käyttöön koordinaatiomalli, joka tähtää pitkäjänteisesti sekä liittojen keskinäiseen että keskusjärjestön kanssa tapahtuvaan tiivistyvään yhteistyöhön neuvottelukierrosten aikana. Tämä edellyttää vahvaa sitoutumista liitoilta ja SAK:lta yhteiseen toimintatapaan ja tavoitteeseen.

SAK:n koordinaatiolla on tavoiteltu yhteistä taloudellista tilannekuvaa, kestävän palkankorotustavoitteen sekä laadullisten tavoitteiden asettamista, neuvottelujen etenemisen seurantaa sekä tavoitteeseen pääsyn varmistamista kaikilla jäsenliittojen sopimusaloilla.

Vuoden 2019 alusta lukien tes-koordinaatiota on vahvistettu SAK:n sopimusryhmän ja ekonomistiryhmän perustamisella. Ryhmät koostuvat liittojen ja SAK:n henkilöstöstä. Ryhmät kehittävät ja toteuttavat sekä käytännön tason tavoiteasetantaa että neuvottelujen aikaista koordinaatiota. Strategisen tason koordinointi toteutetaan liittopuheenjohtajien ja SAK:n johdon välillä sekä SAK:n hallituksessa.

Tämä koordinaatiotapa oli käytössä viimeisellä 2019–2020 neuvottelukierroksella ja siitä on tehty SAK:n hallituksen hyväksymä oppiraportti, jota tullaan hyödyntämään tulevilla neuvottelukierroksilla. Vaikeimmat neuvottelut työehtosopimuspöydissä käytiin palkankorotuksen tasosta ja -mallista sekä ns. kiky-tuntien kohtalosta. Työnantajapuolen vaatimuksina esitettiin mm. paikallisen sopimisen lisäämistä, työrauhavelvoitteen kiristämistä sekä työehtosopimusten määräysten heikentämistä. Kierroksen päänavauksen teki Teollisuusliitto yhdessä Teknologiateollisuuden kanssa tammikuun alussa. Useammalla sopimusalalla jouduttiin myös työtaistelutoimilla vauhdittamaan sopimukseen pääsyä. Lopputulosta voi pitää kohtuullisena, sillä tes-kierroksella saatiin lähes kaikille sopimusaloille sovittua palkankorotukset ja kiky-tunnit poistettiin työehtosopimuksista. Laatuasiat eivät juurikaan edenneet työehtosopimuspöydissä. Oppiraportissa todettiin, että jatkossa lienee perusteltua rajata yhteisten laatutavoitteiden määrää.

Usealla neuvottelukierroksella on ollut käytössä EK:n vaatima vientivetoinen malli ja myös valtakunnansovittelija on sovittelutoiminnassaan edistänyt kyseistä mallia. EK:ssa koordinoidaan tiukasti neuvottelukierrosta ja pyritään huolehtimaan siitä, että työehtosopimusratkaisut pysyvät kustannusraamissa.

Covid-19-virustilanne on heikentänyt merkittävästi taloutta ja työllisyyttä kuluneena vuonna, vaikka tilannekuva vaihtelee eri toimialojen välillä. Vaatimukset paikallisen sopimisen lisäämisestä työllisyyskeinoina ovat lisääntyneet. Julkisuudessa on esitetty myös työehtosopimusten avaamista palkankorotusten peruuttamiseksi ja työvoimakustannusten säästämiseksi. Lokakuun alussa Metsäteollisuus ilmoitti lopettavansa valtakunnallisten työehtosopimusten sopimisen kuluvan sopimuskauden päättyessä. Työmarkkinoilla tilanne näyttää kiristyvän, mikä osaltaan korostaa tarvetta yhteistyöhön SAK:laisten liittojen työehtosopimusneuvotteluissa.

Keskusjärjestörajat ylittävää koordinaatiota tapahtuu työehtosopimuskierroksilla monien ammattiliittojen välillä ja neuvottelujärjestöjen puitteissa. Koordinaation vahvistamiselle on tarvetta myös tulevaisuudessa.

Neuvottelutavoitteiden ja -koordinaation edistämiseksi SAK:ssa tarvitaan lisää mm. henkilöresursseja, joita on pohdittava SAK:n hallituksessa sekä toteutettava toimintasuunnitelmaa ja budjettia laadittaessa. Käytännössä sopimuspolitiikan kehittäminen ja tes-kierrosten koordinaatio on tällä hetkellä vastuutettu SAK:ssa vain yhdelle toimihenkilölle.

SAK:laisten liittojen vahvempi yhteistyö työehtosopimusneuvotteluissa vaatii sekä käytännön työtä että hallinnon korostunutta sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin. SAK:n toimisto voi luoda puitteet koordinaatiotyölle, mutta liittojen on resursoitava siihen omaa henkilökuntaansa sekä sitouduttava pitkäjänteiseen työhön.

Päätös:

SAK:laisten liittojen tiiviimpi yhteistyö työehtosopimustoiminnassa ja työehtosopimuskierrosten koordinaatio on SAK:n keskeinen tavoite. Liittojen parempi yhteistyö työehtosopimusneuvotteluissa edellyttää avointa ja pitkäjänteistä keskustelua, luottamusta sekä valmiutta tukea liittoperheeseen kuuluvia. SAK tukee yhteistyötä luomalla puitteita ja valmistelemalla yhteisiä tavoitteita. SAK pyrkii osaltaan edesauttamaan myös keskusjärjestörajat ylittävää yhteistyötä työehtosopimusneuvotteluissa.

4 Alustatyö selkeytettävä työsuhteiseksi ja alipalkkausta poistettava hallinnollisella sanktioinnilla

Palvelualojen ammattiliitto

PAMin tavoitteena on, että työntekijät tulevat toimeen työstä saatavalla palkalla. Jos palvelualojen matalille palkoille ja alustatalouden toimijoiden työnantajavelvoitteista luistamiselle annetaan hiljainen hyväksyntä, palkkauksesta tinkiminen näkyy vuosien päästä julkisen sektorin kasvavina kuluina. Näitä ovat mm. lisääntyneet terveydenhuolto-, asumistuki- ja toimeentulotukikulut.

Palkan riittämättömyys koskettaa erityisesti alustatyötä. Digitaalisten alustojen kautta tehtävä työ on tullut Suomeen pysyvästi. PAMin Kalevi Sorsa -säätiöltä vuonna 2019 tilaaman tutkimuksen mukaan 8,2 % vastaajista ilmoitti tekevänsä alustavälitteistä työtä niin sanottujen keikkatalousalustojen, kautta vähintään kerran viikossa. Noin 28 000 hengelle alustatyö on ainoa tulonlähde. Tämä vastaa hyvinkin keskikokoisen SAK:laisen työehtosopimuksen työntekijämäärää. Ilmiö ei enää ole marginaalinen.

Alustatyöhön liittyvä ongelma on yksinkertainen, mutta siihen on vaikeaa löytää kestäviä ratkaisuja. Työtä tekevät ihmiset eivät ole työsuhteessa, vaan ovat ns. yhteistyökumppaneita, jolloin heiltä myös puuttuu työsuhteeseen liittyvät turvaelementit. Näitä ovat mm. työttömyys-, sairaus- ja eläketurva. Tällöin ihmisen on itse huolehdittava sosiaaliturvastaan, mitä ei usein tapahdu. Negatiiviset vaikutukset näkyvät usein vasta vuosien päästä.

Hallitusohjelmassa otetaan kantaa alustatalouteen liittyvien ongelmien korjaamiseksi. Sen mukaan lainsäädännön muutostarpeita selvitetään työn murroksen näkökulmasta, ml. alustatyö. Jossain määrin tarkemmin asiaa on määritelty työsopimuslain osalta. Lakia on hallitusohjelman mukaan määrä täsmentää työelämän epävarmuuden vähentämiseksi. Alustatyötä tehdään yrittäjän statuksella siitä huolimatta, että tosiasiassa alustayritys käyttää suhteessa työnjohtovaltaa työntekijöihin nähden.

Työsuhdekaan ei toisaalta aina takaa kaikkien työnantajavelvollisuuksien asianmukaista noudattamista. Viimeisen vuoden aikana on useita kertoja uutisoitu esimerkiksi ravintola-alaa vaivaavasta törkeistä työsuhderikoksista. Alipalkkaus, ylipitkät työpäivät ja kehnot työolosuhteet ovat arkipäivää erityisesti ulkomaalaistaustaisille työntekijöille. Usein tilanteeseen liittyy pelko työpaikan menetyksestä, joka puolestaan voisi aiheuttaa oleskeluluvan peruutuksen ja paluun lähtömaahan. Väärinkäytöksiä ei uskalleta tuoda päivänvaloon eivätkä mahdolliset seuraamukset osu maaliinsa, eli rikoksia tekeviin työnantajiin.

Kun teoista koituvat sanktiot ovat puutteellisia, on niitä pohdittava uusiksi. Ay-liikkeen piirissä on käyty keskustelua esimerkiksi hallinnollisen sanktion käyttöönotosta. Aluehallintovirasto voisi langettaa rangaistusluonteisen hallinnollisen sakon tahallisissa tai törkeän huolimattomuuden tapauksissa. Tämä olisi tehokas keino suitsia alipalkkaukseen liittyviä väärinkäytöksiä. Hallinnollisten sanktioiden käyttöä on pyritty lisäämään etenkin aloilla, joilla harmaa talous on laajaa.

PAM esittää, että

SAK:n toimisto valmistelee ja toteuttaa suunnitelman alustatyön sääntelyn edistämisestä sekä työllisyystyöryhmätyöskentelyssä että vaikuttamalla suoraan poliittiseen päätöksentekoon. Tavoitteena on saada selkeys työsuhteessa tehtävästä työstä. Lisäksi PAM esittää SAK:n edustajistolle, että SAK edistää omilla toimillaan alipalkkauksen sanktiointia tahalliseen tai törkeän huolimattomaan alipalkkaukseen kitkemiseksi työmarkkinoilta, esimerkiksi hallinnollisen sakon avulla.

SAK:n hallituksen lausunto 2.11.2020

Palvelualojen ammattiliitto PAM ry esittää, että SAK:n toimisto valmistelee ja toteuttaa suunnitelman alustatyön sääntelyn edistämisestä sekä työllisyystyöryhmätyöskentelyssä että vaikuttamalla suoraan poliittiseen päätöksentekoon. Tavoitteena on saada selkeys työsuhteessa tehtävästä työstä.

Lisäksi PAM esittää SAK:n edustajistolle, että SAK edistää omilla toimillaan alipalkkauksen sanktiointia tahalliseen tai törkeän huolimattomaan alipalkkaukseen kitkemiseksi työmarkkinoilta, esimerkiksi hallinnollisen sakon avulla.

Työelämään on pesiytynyt yhä laajeneva ongelma, kun digitaalisilla alustoilla toimivat yritykset teettävät työtä erilaisiin kumppanuus- ja yhteistyösopimuksiin perustuen ilman työsopimukseen perustuvaa työntekijöiden turvaa. Työlainsäädännön takaaman turvan lisäksi negatiiviset vaikutukset ulottuvat myös sosiaaliturvaan, kuten työttömyys-, sairaus- ja eläketurva. Tällöin ihmisen on itse huolehdittava sosiaaliturvastaan, mitä ei usein tapahdu. Negatiiviset vaikutukset näkyvät usein vasta vuosien päästä.

Työneuvosto on Etelä-Suomen Aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueelle antamissaan lausunnoissa TN 1481-20 ja TN 1482-20 katsonut, että kumppanuussopimukseen tai vastaavan järjestelyyn perustuvassa ruokalähettien välisessä työssä on kysymys työsuhteesta. Lisäksi Työneuvosto totesi, että näiden lähettien työssä ei ole tullut esille sellaisia seikkoja, jotka osoittaisivat työaikalain 2 §:n 1 momentin johdantolauseessa tarkoitettua työaika-autonomiaa. Näin ollen työaikalaki soveltuu työsuhteisten ruokalähettien työhön. Työsuhteen tunnusmerkkien täyttymisen kannalta ei ole merkitystä sillä, että työnantajan direktio-oikeutta käytetään digitaalisen alustan avulla.

Työsuhdekaan ei kaikissa tapauksissa näytä takaavan työntekijöiden suojaa väärinkäytöksiä vastaan. Viime aikoina on useita kertoja uutisoitu esimerkiksi ravintola-alan törkeistä työsuhderikoksista, kuten alipalkkauksesta, ylipitkistä työpäivistä ja kehnoista työoloista Erityisesti ulkomaalaistaustaiset työntekijät ovat joutuneet hyväksikäytön uhreiksi. Nämä työntekijät pelkäävät menettävänsä työpaikan ja sen myötä oleskeluluvan peruutuksen, mikä johtaa paluuseen lähtömaahan. Työnantajan väärinkäytösten seuraamukset kohdistuvat siten hyväksikäytön uhriin. Nykyiset sanktiot eivät näytä estävän laittomasti toimivan työnantajan mahdollisuutta jatkaa työntekijöiden hyväksikäyttöön perustuvaa liiketoimintamalliaan.

SAK:n hallitus on linjannut, että SAK:n tavoitteena on työlainsäädännön kehittämisessä täsmentää työsopimuksen käsitettä työsopimuslaissa ja säätää nimenomaisesti työsuhteen naamioinnin kiellosta ja työsuhdeolettamasta työlainsäädännössä. SAK:n tavoitteet sisältyvät Sanna Marinin hallitusohjelmaan ja sitä toteuttavaan työryhmään.

Myös ulkomaisen työvoiman hyväksikäyttöön pyritään puuttumaan täsmentämällä lainsäädäntöä siten, että hyväksikäytettyjen työntekijöiden asemaa parannetaan ja hyväksikäyttöön syyllistyneen työnantajan mahdollisuutta jatkaa hyväksikäyttöä pyritään estämään muun ohella ulkomaisen työvoiman työlupakäytäntöjä ja edellytyksiä täsmentämällä. Myös alipalkkauksen kriminalisaatio ja hallinnolliset sanktiot ovat valmistelussa.

Päätös:

SAK jatkaa SAK:n hallituksen linjausten mukaan toimenpiteitä työlainsäädännön työsopimussuhteen käsitteen täsmentämiseksi työ- ja elinkeinoministeriön asettamassa lainvalmistelutyöryhmässä. Samassa työryhmässä on valmistelussa myös alipalkkaukseen puuttuminen sanktioineen, joka koskee laajemmin alipalkkaukseen liittyviä ongelmia mukaan lukien ulkomaisen työvoiman hyväksikäyttö. Lisäksi tehdään muuta poliittista ja viestinnällistä vaikuttamistyötä.

5 Nuorten työmarkkina-aseman vahvistaminen julkisia hankintoja hyödyntäen

Rakennusliitto

Julkisiin hankintoihin käytetään Suomessa vuosittain rahaa noin 35 miljardia euroa. Hankintoihin liittyvillä ratkaisuilla on suuri merkitys yhteiskunnan sosiaaliselle kestävyydelle. Ne vaikuttavat palveluiden laatuun ja työntekijöiden oikeuksiin. Niin ikään hankinnoilla on suuria ympäristövaikutuksia.

VM:n finanssineuvos Tarja Sinivuori-Boldt ja Kuntaliiton johtava lakimies Katariina Huikko toteavat (Helsingin Sanomien Vieraskynä- palsta 7.9.2020: ”Julkisia hankintoja tehdään pian aiempaa johdonmukaisemmin”) muun muassa:

”Julkisilla hankinnoilla voidaan saada paljon aikaan, kun niitä osataan käyttää kestävän yhteiskunnallisen kehityksen hyväksi. Tästä on paljon hyviä esimerkkejä. Kunnat ja valtion virastot ovat hankintasopimusten avulla parantaneet rakentamisen energiatehokkuutta, kehittäneet uusia digitaalisia ja robotiikkaan perustuvia toimintamalleja, työllistäneet työmarkkinoilla heikossa asemassa olevia ihmisiä ja edistäneet vastuullisuutta toimistokalusteiden tuotantoketjuissa...”

Ja edelleen: ”Kun koulun tai päiväkodon rakentamista tai ikäihmisten asumispalvelujen järjestämistä pohditaan vaikkapa päästöjen vähentämisen tai sosiaalisen kestävyyden kannalta, julkisten hankintojen vaikuttavuus paranee – kunhan hankintaa suunniteltaessa kaikki vaikutuksiin liittyvät näkökulmat otetaan huomioon.”

Esimerkiksi rakennuspalveluiden hankinnassa urakoitsijat ovat lähtökohtaisesti keskenään samassa asemassa. Niille tulee tarjouspyynnöissä määritellä velvoite työllistää ihmisiä, joiden työmarkkina-asemaa tulee vahvistaa. Onkin paikallaan kiinnittää huomio sekä työuransa alussa oleviin, että ikääntyviin ihmisiin.

Ammattiyhdistysliikkeen asia on edistää julkisten varojen käyttöä niin, että hankintojen sosiaalista kestävyyttä lisätään. Esitämme, että SAK osallistuu edelleen aktiivisesti julkisten hankintojen strategian toteutusta koskevaan vaikutustyöhön. Yhtenä painopisteenä tulee olla se, että nuorille varmistetaan sopimusehdoin työpaikkoja julkisin varoin toteutetuissa hankinnoissa.

SAK:n hallituksen lausunto 2.11.2020

Rakennusliitto kiinnittää aloitteessaan huomiota nuorten työmarkkina-asemaan sekä julkisten hankintojen kohdentamiseen nuorten työllisyyden edistämiseksi.

Nuorten työllistyminen on nykyisessä taloustilanteessa vaikeaa. Nuorten työllisyys oli kääntynyt laskuun jo ennen koronakriisin puhkeamista, mutta kriisin seurauksena nuorisotyöttömyys on noussut jyrkästi. Joillakin paikkakunnilla nousua on ollut peräti 80 % verrattuna edelliseen kriisiä edeltäneeseen kauteen. Tilastokeskuksen mukaan elokuussa 2020 koko maassa oli 15–24-vuotiaita työttömiä 51 000, mikä on lähes 13 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. 25–34-vuotiaiden työttömien määrä taas oli 46 000, mikä on noin 17,5 prosenttia edellisvuotta enemmän.

Siirtyminen työelämään on nuorille aiempaa hankalampaa. Kriisi on vaikeuttanut etenkin nuorten aikuisten työmarkkina-asemaa. Työttömyydellä ja erityisesti työttömyyden pitkittymisellä tiedetään olevan nuoriin monia negatiivisia vaikutuksia muun muassa elämänhallintaan, terveyteen sekä työelämään ja yhteiskuntaan kiinnittymiseen liittyen.

Julkisiin hankintoihin käytetään Suomessa vuosittain noin 35 miljardia euroa. Lainsäädäntö sallii julkisten hankintojen osalta liikkumatilaa niissä tapauksissa, joissa kilpailutuksen kohteeseen katsotaan liittyvän sosiaalisia näkökohtia ja edistävän sosiaalisen kestävyyden lisäämistä. Tätä tukee myös EU-säännöstö. Julkisten hankintojen direktiivi vuodelta 2014 sallii sosiaalisen kestävyyden (social integration) nimissä hankintoihin erityisehtoja sekä nuorten että ikääntyneiden osalta. Ei siis ole estettä sille, että yhteisillä varoilla hankintoja tehtäessä voidaan nykyistä kattavammin huomioida myös sosiaalisen kestävyyden näkökulmia kuten nuorisotyöttömyyden vähentäminen, ikääntyvien työmarkkina-aseman varmistaminen tai hankintojen ympäristövaikutukset.

Julkisilla hankinnoilla on suuri merkitys yhteiskunnan sosiaalisen kestävyyden edistämiselle. Maan hallitus on jo aiemmin asettanut tavoitteeksi luoda puitteet vaikeasti työllistyvien aseman edistämiseksi julkisissa hankinnoissa. Tärkeää olisikin, että julkisia hankintoja tekeviä tahoja velvoitettaisiin nykyistä täsmällisemmin ja sitovammin määrittelemään se, miten ne ottavat sosiaaliset näkökulmat huomioon toiminnassaan.

Päätös:

SAK vaikuttaa jatkossakin siihen, että julkisia hankintoja tekevät tahot edistäisivät toiminnassaan yhteiskunnallisten tavoitteiden saavuttamista. Nuorisotyöttömyyden vähentäminen, ikääntyvien työmarkkina-aseman varmistaminen ja hankintojen ympäristövaikutukset pitää kytkeä tiiviisti julkisin varoin tehtäviin hankintoihin. SAK on mukana työ- ja elinkeinoministeriön ja Suomen Kuntaliiton yhteisessä ”Hankinnoilla työllistymisen vauhditus -ohjelmassa”, joka tähtää siihen, että julkisilla hankinnoilla tuettaisiin entistä paremmin työllistymistä.

SAK:n mielestä julkisen hankintastrategian toteuttaminen ei yksin riitä varmistamaan hankintojen sosiaalisten tavoitteiden toteutumista. Myös hankintalaki on uudistettava tavalla, jotta hankintayksiköitä velvoitettaisiin valvomaan nykykäytäntöjä paremmin mm. työlainsäädännön ja työehtojen toteutumista hankkeissa.

6 Työelämätietoa omalla kielellä

Rakennusliitto

Ulkomaalaiset työntekijät joutuvat valitettavan usein hyväksikäytetyiksi Suomen työelämässä, jossa lähtökohtana kuitenkin on tasavertainen kohtelu. Vaikka kysymys ei olekaan pelkästään työntekijöiden puutteellisista tiedoista, voidaan asiaan vaikuttaa antamalla työntekijöille ajantasaista tietoa heidän oikeuksistaan ja velvoitteistaan.

Esitämme yhteiseksi SAK-laiseksi vaikutushankkeeksi tämän tilanteen korjaamista. Hankkeen perussisältö on seuraava: Työnantajien on huolehdittava siitä, että niiden työntekijöille jaetaan työntekijän äidinkielelle käännetty selostus työlainsäädännön ja työehtosopimuksen keskeisestä sisällöstä. Tilaajayrityksen tulee varmistaa, että sen alihankkijoiden ja sen käyttämien vuokrafirmojen työntekijät saavat käyttöönsä tämän äidinkielisen materiaalin.

SAK:n hallituksen lausunto 2.11.2020

Rakennusliitto ry:n toteaa aloitteessaan, että ulkomaalaiset työntekijät joutuvat valitettavan usein hyväksikäytetyiksi Suomen työelämässä. Lähtökohtana tulisi olla työntekijöiden tasavertainen kohtelu. Vaikka tämän takana ei olekaan pelkästään työntekijöiden puutteelliset tiedot, voidaan asiaan vaikuttaa antamalla työntekijöille ajantasaista tietoa heidän oikeuksistaan ja velvoitteistaan.

Rakennusliitto esittää perustettavaksi SAK-laisen vaikutushankkeen, jonka tarkoituksena on saada työnantajat huolehtimaan, että yrityksen työntekijöille jaetaan työntekijän äidinkielelle käännetty selostus työlainsäädännön ja työehtosopimuksen keskeisestä sisällöstä. Tilaajayrityksen tulisi lisäksi varmistaa, että sen alihankkijoiden ja sen käyttämien vuokrafirmojen työntekijät saavat käyttöönsä tämän äidinkielisen materiaalin.

Työnantajien työsuhteeseen liittyvän tiedon tarjoamista säädellään monin eri tavoin. Työsopimuslain mukaan työnantajan on pidettävä kyseinen laki ja yleissitova työehtosopimus työntekijöidensä vapaasti saatavilla työpaikalla. Työehtosopimuslain mukaan työehtosopimukseen sidottujen työnantajien on pantava työehtosopimus nähtäville sen alaisille työpaikoille. Kielilainsäädännön mukaan työlainsäädäntö yleissitovine työehtosopimuksineen tulee olla käännetty sekä suomeksi että ruotsiksi. Lisäksi esim. työturvallisuusmääräysten osalta työnantajalla on jopa velvollisuus huolehtia, että työntekijä, vieraskielinenkin, on ymmärtänyt turvallisuusohjeet. Ulkomaalaislain mukaan työnantajan on liitettävä työntekijän oleskelulupahakemukseen työsopimuslaissa tarkoitettu selvitys työnteon keskeisistä ehdoista. Oleskelulupahakemukseen liittyvät velvoitteet eivät kuitenkaan edellytä informaation antamista työntekijän omalla äidinkielellä.

Työministeriön sekä muiden ministeriöiden ja aluehallintavirastojen sivuilla on lisäksi käännetty keskeisiä työelämän säännöksiä ja ohjeistuksia myös muiden suurempien kielialueiden kielille sekä Suomessa runsaasti työskentelevien maiden työntekijöiden kielille. Myös ammattiliitot ovat sisällyttäneet kotisivuilleen vieraskielistä tietoaineistoa sekä jakavat työpaikoilla suoraan kohdennettua eri maiden työntekijöiden äidinkielelle käännettyä työelämäaineistoa. Tämä on osa normaalia edunvalvontaa ja suositeltavaa jatkossakin.

Suomalainen työ- ja työehtosopimuslainsäädäntö saattaa olla aivan tuntematonta jopa perustoimintaperiaatteiltaan monelle ulkomaalaiselle työntekijälle. Viranomaisvalvonta on myös riittämätöntä edellä mainittujen velvoitteiden osalta käytännössä.

Kaikki ulkomaalaiset työntekijät eivät saa omalla äidinkielellään ymmärrettävää tietoaineistoa työsuhteensa oikeuksista ja velvoitteista viranomaislähteistä. Ulkomaalaisten työntekijöiden yhdenvertaisen aseman ja työelämätietämyksen lisäämiseksi heidän käytettävissään olisi hyvä olla äidinkielinen selostus työlainsäädännön ja työehtosopimusten keskeisestä sisällöstä. Luontevin taho tämän selostuksen toimittajaksi on ulkomaalaisen työntekijän töihin palkkaava työnantaja. Palkatessaan ulkomaalaisen työntekijän ottaa työnantaja samalla informointivastuun työntekijän ymmärtämyksestä suomalaisten työsäädösten ja työehtomääräysten osalta. Työnvoiman käytön pilkkominen lukuisiin alihankintaketjuihin sekä runsas vuokratyövoiman käyttäminen vaikeuttavat edelleen tätä tiedonvälitystä.

Päätös:

SAK vaikuttaa, että viranomaistahot sekä muut ulkomaalaisten työvoiman neuvontaa suorittavat tahot tuottavat erikielistä infomateriaalia työelämän keskeisistä oikeuksista ja velvollisuuksista jatkossakin. Lisäksi SAK, maahanmuuttajien työsuhdeneuvonta sekä liitot jakavat tietoa ulkomaalaisten oikeuksista heidän omalla äidinkielellään resurssiensa puitteissa.

SAK yhdessä liittojen kanssa neuvottelee mm. Elinkeinoelämän keskusliiton kanssa siitä, että työnantajat tarjoaisivat vieraskielisille työntekijöille informaatiota työsuhteen keskeisistä ehdoista heidän äidinkielellään. SAK vaikuttaa työ- ja elinkeinoministeriön työryhmissä ja kuulemisissa niin, että ulkomaalaisten työntekijöiden lähtömaiden edustustoissa jaettaisiin oleskelulupien myöntämisen yhteydessä tietoa Suomen työelämän pelisäännöistä työntekijän äidinkielellä.

SAK vaikuttaa myös siihen, että ulkomaalaislakia muutetaan siten, että oleskelulupasäännöksiin lisätään työnantajille velvoitteet esittää selvitys työsuhteen keskeisistä ehdoista työntekijän omalla äidinkielellä.

7 Lisätyön tarjoaminen osa-aikaisille työntekijöille

Posti- ja logistiikka-alan Unioni PAU

Voimassa olevan työsopimuslain mukaan työantajan on velvollisuus tarjota työtä osa-aikaisille työntekijöille, jos työnantaja tarvitsee lisää työvoimaa osa-aikatyöntekijöille sopiviin tehtäviin.

Työtä ei tarvitse kuitenkaan lain mukaan tarjota osaa-aikaisille, jos työnantaja käyttää työhön vuokratyövoimaa.

Tilanne on kohtuuton osa-aikaisen työntekijän kannalta ja tämä antaa mahdollisuuden työn teettämiseen halvemmilla työehdoilla.

Posti- ja logistiikka-alan Unioni PAU esittää, että SAK ryhtyy toimiin yhteiskuntavaikuttamisessaan, että työlainsäädäntöä muutetaan siten, että se estää työn tarjoamisvelvoitteen osa-aikaisille työntekijöille kiertämisen ja työn teettämisen halvemmilla työehdoilla vuokratyötä hyväksikäyttäen.

SAK:n hallituksen lausunto 2.11.2020

Katso seuraava esitys.

8 Takaisinottovelvollisuuden kierto ja työehtoshoppailu vuokratyön avulla estettävä

Posti- ja logistiikka-alan Unioni PAU

Nykyisen työlainsäädännön mukaan, kun työntekijä on irtisanottu taloudellisista ja tuotannollisista syistä ja työnantaja tarvitsee työvoimaa neljän kuukauden kuluessa työsuhteen päättymisestä samoihin tai samankaltaisin tehtäviin, edellä mainitulle irtisanotulle työntekijälle on tarjottava tätä työtä.

Työntekijän työsuhteen kestettyä vähintään 12 vuotta on vastaava takaisinottovelvoitteen pituus kuusi kuukautta työsuhteen päättämisestä.

Kuvailtu takaisinottovelvollisuus ei kuitenkaan koske sitä, jos työnantaja ottaa vuokratyövoimaa samoihin tehtäviin, kuin irtisanottu on tehnyt.

Vuokratyö antaa tässä tapauksessa työantajalle mahdollisuuden kiertää takaisinottovelvoitetta sekä joissakin tapauksissa siirtää työtä halvemman työehtosopimuksen piiriin. Tällainen kikkailu ja työehtoshoppailu on estettävä.

Posti- ja logistiikka-alan Unioni PAU esittää, että SAK ryhtyy toimiin yhteiskuntavaikuttamisessaan, että työlainsäädäntöä muutetaan siten, että se estää takaisinottovelvoitteen kiertämisen ja työn halpuuttamisen vuokratyötä hyväksikäyttäen.

SAK:n hallituksen lausunto 2.11.2020: Esitykset 7 ja 8

Posti- ja logistiikka-alan Unioni PAU ry toteaa aloitteissaan, että osa-aikaisten työntekijöiden tilanne on tällä hetkellä kohtuuton, koska lisätyötä ei tarjota osa-aikaisille työntekijöille vaan kyseinen työ teetetään halvemmilla työehdoilla vuokratyöntekijöillä. Työsopimuslain mukaan työnantajan tulisi kuitenkin tarjota työtä osa-aikaisille työntekijöille, jos työnantaja tarvitsee lisää työvoimaa osa-aikaisille sopiviin työtehtäviin.

Lisäksi Posti- ja logistiikka-alan Unioni PAU ry:n toteaa, että vuokratyö antaa työnantajalle mahdollisuuden kiertää takaisinottovelvoitetta sekä joissakin tapauksissa siirtää työtä halvemman työehtosopimuksen piiriin. Työsopimuslain mukaan, kun työntekijä on irtisanottu taloudellisista ja tuotannollisista syistä ja työnantaja tarvitsee työvoimaan neljän kuukauden kuluessa työsuhteen päättymisestä samoihin tai samankaltaisiin tehtäviin on edellä mainitulle työntekijälle tarjottava tätä työtä. Työsuhteen kestettyä 12 vuotta on takaisinottoaika kuusi kuukautta työsuhteen päättämisestä. PAU toteaa, että takaisinottovelvollisuus ei kuitenkaan koske tilannetta, jossa työnantaja ottaa vuokratyövoimaan samoihin tehtäviin. Tämä on työehtoshoppailua ja se on estettävä.

Työsopimuslain takaisinottovelvollisuutta koskevia säännöksiä muutettiin edellisen hallituksen aikana lyhentäen takaisinottoaikaa yhdeksästä kuukaudesta neljään kuukauteen. Nykyisen hallituksen hallitusohjelmassa ei ole mainintaa takaisinottovelvollisuuden parantamisesta tai lisätyön tarjoamista koskevien säännösten uudistamisesta. Hallitusohjelma sisältää lähinnä yleisiä kirjauksia heikomman osapuolen eli työntekijän suojelemisesta ja tämän työllistymisen helpottamisesta. Osa-aikatyön osalta hallitusohjelmassa on kirjaus erityisesti pienten lasten vanhempien ja ikääntyvistä vanhemmista huolehtivien osa-aikatyön mahdollisuuksien edistämisestä sekä nollatuntisopimuslaisten aseman vahvistamisesta työajan vakiintumisen osalta. PAU:n esittämän asian sijaan hallitusohjelmassa on näin useita muita työoikeuden uudistamistavoitteita, jotka nekin ovat usealta osin myöhässä.

Takaisinottoajan lyhentäminen on saattanut lisätä vuokratyövoiman käyttöä ja tosiallisesti kiertää velvoitetta palkata työntekijä takaisin entisiin tehtäviinsä. Takaisinottoajan lyhennyttyä yli puolella 9 kuukaudesta 4 kuukauteen on entisestä laittomasta toiminnasta tullut osin laillista. Toisaalta, jos työehtosopimuksessa on sovittu pidemmästä lain tasoa pidemmästä takaisinottoajasta, pätee työntekijän kannalta parempi suoja tältä osin. Vuokratyövoimaa käytetään kuitenkin tämänkin velvoitteen kiertämiseksi käytännössä. Koronatilanteesta johtuen lainsäädännössä on määräaikainen poikkeus takaisinottoajan osalta vanhan lain mukaisesti (9 kuukautta).

Lisätyön tarjoamisen osalta on julkisuudessa käyty keskustelua, tulisiko lainsäädäntöä täsmentää etusijajärjestyksen osalta huomioon työntekijän työsuhteen pituus tai muita seikkoja. Lainsäädäntövalmistelu ei ole tältä osin edennyt. Eräissä alakohtaisissa työehtosopimuksissa on myös tarkentavia käytäntöjä lisätyön tarjoamisen osalta.

Päätös:

SAK vaikuttaa yhdessä liittojen kanssa, että lisätyön tarjoamisvelvoitetta tarkennettaisiin lainsäädännössä. Edelleen SAK vaikuttaa, että vuokratyön käyttäminen entisestään jo heikennetyn takaisinottovelvollisuuden rikkomiseksi ei olisi mahdollista. Käytännössä näiden asioiden edistäminen tarkoittaisi lainsäädäntövalmistelun aloittamista. Myös alakohtaisissa työehtosopimuksissa voidaan edelleen pyrkiä saamaan tarkempia määräyksiä vuokratyön käytön osalta.