Vuosilomalaki muuttuu – palkansaajille kertyy jatkossa lomapäiviä myös sairausajalta

Vuosilomalaki muuttuu niin, että palkansaajille kertyy sairausajalta ja lääkinnällisen kuntouksen ajalta lomapäiviä. SAK pitää muutoksia tervetulleina. Ne eivät kuitenkaan täytä EU:n työaikadirektiivin määräyksiä.
01.04. 09:00
SAK
Työntekijä saa jatkossa lisävapaapäiviä tilanteissa, joissa hän ei sairaudesta tai lääkinnällisestä kuntoutuksesta johtuvan poissaolon vuoksi ole ansainnut vähintään 24 vuosilomapäivää. Kuva Marjaana Malkamäki.

Vuosilomalakiin tehdyillä muutoksilla turvataan työntekijälle EU-lainsäädännössä edellytetty oikeus neljän viikon palkalliseen lomaan, vaikka hän olisi joutunut olemaan poissa työstä sairauden tai lääkinnällisen kuntoutuksen vuoksi. Lisäksi pidennetään aikaa, jonka kuluessa työntekijä voi pitää työkyvyttömyyden vuoksi siirretyn lomansa.

– Vihdoinkin Suomessa tunnustetaan Euroopan unionin tuomioistuimen ratkaisut, joiden mukaan sairausajalta samoin kuin lääkinnällisen kuntoutuksen ajalta kertyy vuosilomaa useammalta kuin 75 kalenteripäivältä, sanoo SAK:n lakimies Anu-Tuija Lehto.

Anu-Tuija Lehto

Vuosilomalain uusia säännöksiä sovelletaan ensimmäisen kerran 1. huhtikuuta 2019 alkavalta lomanmääräytymisvuodelta ansaittaviin lomiin.

Vuosilomalakiin on lisätty säännökset työntekijän oikeudesta vuosilomaa täydentäviin lisävapaapäiviin. Työntekijä saa jatkossa lisävapaapäiviä tilanteissa, joissa hän ei sairaudesta tai lääkinnällisestä kuntoutuksesta johtuvan poissaolon vuoksi ole ansainnut vähintään 24 vuosilomapäivää. Lisävapaapäivistä maksetaan sama palkka kuin vuosiloman ajalta. Erona on kuitenkin se, että lisäpäivät eivät kerrytä uutta lomaa.

– Meidän mielestämme lisävapaapäivät eivät ole työaikadirektiivin mukaisia. Direktiivissä todetaan yksiselitteisesti, että työntekijä ansaitsee vuosilomaa. Lisäksi lisävapaapäivät sekavoittavat jo entisestään vaikeatajuista vuosilomalakia.

Anu-Tuija Lehto pitää huonona myös sitä, että lomaa kertyy vain neljä viikkoa.

– Tämä rapauttaa Suomen järjestelmää, sillä meillä turvataan oikeus viiden viikon lomaan, kun työsuhde on kestänyt yli vuoden. 

Sipilän hallituksen tavoitteena oli alun perin uudistaa vuosilomalaki kokonaisuudessaan. Tämä kuitenkin kariutui työnantajien vastustukseen. 

SAK esitti lain kokonaisuudistusta pohtineessa työryhmässä muun muassa, että kaikille palkansaajille kertyisi lomaa 2,5 päivää kuukaudessa ja ansaittua lomaa voisi nykyistä helpommin siirtää määräaikaisesta työsuhteesta seuraavaan työsuhteeseen.

Tilaa tuoreimmat uutisemme sähköpostiisi

Tilaa tuoreimmat uutisemme sähköpostiisi

Kieli

Näin tietojasi käytetään

Lähettämällä lomakkeen hyväksyt tietojesi käytön kuvauksen mukaisesti.