Uusi laki rajoittaa kilpailukieltosopimusten käyttöä – myös SAK:laisilta on edellytetty työpaikan vaihtamista vaikeuttavia sopimuksia

Kilpailukieltosopimus määrää, että työntekijä ei saa siirtyä suoraan kilpailevan yrityksen palvelukseen tai tehdä lisätöitä kilpailevalle yritykselle. Ne ovat joissakin tapauksissa koskeneet myös SAK:laisissa ammateissa toimivia.

– Kilpailukieltosopimuksissa on voinut olla kovat sanktiot, ja ne ovat vaikeuttaneet työpaikan vaihtamista ja osa-aikatyöntekijöillä lisätöiden tekemistä samalla alalla toimivalle yritykselle, SAK:n päälakimies Timo Koskinen kertoo. 

Hän on saanut suoraan yhteydenottoja työntekijöiltä, joilta työnantaja on edellyttänyt kilpailukieltosopimuksen allekirjoittamista. Sopimusta on voitu joissakin tapauksissa vaatia muun muassa kaupan kassoilta, asentajilta, joilla on erityspätevyyksiä ja esimerkiksi vartijoilta. 

Työntekijöiden on ollut pakkoa suostua sopimukseen, jos he ovat halunneet työpaikan. Näin siitä huolimatta, että edellytyksiä vaatia kilpailukieltoa ei olisi ollut. Koskisen mukaan moni ei ole sopimusta allekirjoittaessaan tiedostanut, mitä se käytännössä tarkoittaa.

Työnantajat perustelevat kilpailukieltosopimuksia sillä, että työntekijöillä on salassa pidettävää tietoa esimerkiksi yrityksen toimintatavoista, liikesalaisuuksista ja käytössä olevista järjestelmistä. Sopimuksiin on voinut liittyä kymmenientuhansien eurojen sakko, jos sopimusta rikkoo.

– Kilpailukieltosopimukset ovat perusteltuja vain ylimmissä johtotehtävissä ja tehtävissä, jotka liittyvät suoraan yrityssalaisuuksiin ja esimerkiksi innovaatioihin ja yrityksen tulevaisuuden suunnitelmiin. Tavallisilla työntekijöillä ei tällaista salassa pidettävää tietoa ole, Timo Koskinen sanoo.

Työnantajalle velvollisuus maksaa palkkaa sidonnaisuusajalta

Uusi laki rajaa nykyiseen verrattuna kilpailukieltosopimusten käyttämistä eikä niiden solmimista voi enää laveasti vaatia työntekijöiltä. Työnantajan on myös jatkossa maksettava palkkaa siltä ajalta, kun työntekijä ei voi siirtyä uuteen työhön kilpailukieltosopimuksen vuoksi. 

Työnantajan on korvattava sidonnaisuusajalta työntekijälle 40 prosenttia palkasta enintään kuuden kuukauden kilpailukiellosta ja 60 prosenttia tätä pidemmissä kielloissa. Enintään kilpailukieltoa voidaan vaatia vuoden ajanjaksolta työsuhteen päätyttyä.

Timo Koskinen huomauttaa, että esimerkiksi Yhdysvaltojen Piilaaksossa kilpailukieltosopimukset ovat kokonaan kiellettyjä.

– Niiden on katsottu vähentävän innovaatioita ja tervettä yritysten välistä kilpailua sekä hidastavan työntekijöiden liikkumista työstä toiseen. Kilpailukielloilla on myös selkeästi työntekijöiden palkkakehitystä hidastava vaikutus. 

Kilpailukieltojen mitätöinti helpottuu

Mitä pitää tehdä, jos työnantaja uuden lain voimaantultuakin ehdottaa kilpailukieltosopimuksen solmimista?

– Kannattaa ottaa yhteys työpaikan luottamusmieheen tai omaan ammattiliittoon. Jos menee vahingossa allekirjoittamaan sopimuksen, se on aikaisempaa helpompi mitätöidä. 

Kilpailukieltosopimuksien tiukempi sääntely on kirjattu hallitusohjelmaan. Laki tulee voimaan ensi vuoden alussa ja siinä on vuoden siirtymäaika. Sinä aikana kilpailukieltosopimukset pitää käydä yrityksissä läpi ja purkaa sellaiset, jotka eivät ole uuden lain mukaisia.