SAK:n terveiset budjettiriiheen: Inflaatioon reagoitava täsmätoimilla ja sosiaaliturvaleikkaukset peruttava
– Hallitus ei voi omilla toimillaan poistaa inflaatiopiikkiä, mutta se voi helpottaa niiden ahdinkoa, joihin hintojen nousu osuu pahiten. Julkisen talouden kannalta on parempi keskittyä täsmätoimiin kuin kalliisiin veronkevennyksiin, SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta huomauttaa.
Matkakuluvähennyksen tilapäisen korotuksen jatkaminen ja sähkön tarjonnan lisääminen esimerkiksi tehoreserviä hyödyntämällä lieventäisivät hintapiikin haittoja. Varhaiskasvatusmaksujen alentaminen olisi työllisyydenkin näkökulmasta hyvä tapa tukea palkansaajia taloudellisesti.
Isot veronkevennykset heikentäisivät julkista taloutta entisestään. Kasvavat alijäämät lisäisivät painetta tehdä myöhemmin leikkauksia hyvinvointivaltion palveluihin tai sosiaaliturvaan. Jo nyt hallitus suunnittelee osana työllisyystoimiaan työttömyysturvan työssäoloehdon euroistamisen toteuttamista tavalla, joka johtaa sosiaaliturvan leikkauksiin.
– Pienituloisten ja pätkätyöläisten sosiaaliturvasta leikkaaminen on aina kohtuutonta. Varsinkin nyt, kun hinnat nousevat ja ihmisten elämässä on muutenkin epävarmuutta, hallituksen pitäisi perua suunnittelemansa leikkaukset, Eloranta sanoo.
SAK on aiemmin esittänyt korjauspakettia, joka poistaisi työssäoloehdon euroistamiseen liittyvät epäkohdat.
Korkea inflaatio lisää syksyn ja talven työehtoneuvotteluiden vaikeuskerrointa entisestään. Sen takia SAK on esittänyt ostovoimasopimusta, jossa työehtosopimusten syntymistä helpotettaisiin veronkevennysten sijaan siirtämällä sivukuluja palkansaajilta työnantajille.
– Kilpailukykysopimuksessa sosiaaliturvamaksuja siirrettiin työnantajilta palkansaajille. Siirrettyjen maksujen palauttaminen takaisin työnantajille tukisi palkansaajien ostovoimaa ja helpottaisi työehdoista sopimista, Jarkko Eloranta perustelee.
***
SAK:n näkemyksiä hallituksen vuoden 2023 talousarvioneuvotteluihin
Epävarmassa taloustilanteessa ja inflaation kiihtyessä tarvitaan vakautta ja malttia talouspolitiikkaan. Nyt ei ole oikea aika isoille veronkorotuksille, mutta ei myöskään tarvetta inflaatiota kiihdyttävälle elvytykselle. Veronkevennykset pahentaisivat jo valmiiksi isoa julkisen talouden alijäämää ja siten kasvattaisivat painetta tehdä leikkauksia hyvinvointivaltion palveluihin tai sosiaaliturvaan tulevaisuudessa.
Ostovoimasopimus tukemaan työmarkkinaratkaisua
Kilpailukykysopimuksessa siirrettyjen sosiaaliturvamaksujen siirtäminen takaisin työnantajille tukisi palkansaajien ostovoimaa ja vähentäisi palkankorotuspaineita.
Inflaatioon tarvitaan täsmätoimia
Matkakuluvähennyksen tilapäisen korotuksen jatkaminen ja sähkön tarjonnan lisääminen esimerkiksi tehoreserviä hyödyntämällä lieventäisivät hintapiikin haittoja. Varhaiskasvatusmaksujen alentaminen olisi työllisyydenkin näkökulmasta hyvä tapa tukea palkansaajia taloudellisesti.
Taloudellista ahdinkoa ei pidä syventää sosiaaliturvaleikkauksilla
Työttömyysturvan työssäoloehdon euroistaminen pitää korjata SAK:n esittämällä tavalla, jotta se ei heikentäisi pienituloisten työntekijöiden asemaa.
Terveydenhuollon toimivuus pitää turvata
Terveydenhuollon ammattiryhmien työnjaon täsmentäminen, riittävän rahoituksen turvaaminen ja Kela-korvauksiin suunniteltujen leikkausten peruminen tai lykkääminen helpottaisivat terveydenhuollon akuuttia kriisiä ja työvoimapulaa.
Ammatillisen koulutuksen tulevaisuusinvestoinnit pysyviksi
Hallitus muutti keväällä osan ammatillisen koulutuksen määräaikaisista määrärahalisäyksistä pysyviksi, mutta loputkin pitää vakinaistaa, jotta turvataan koulutuksen laatu ja osaavan työvoiman saatavuus.
Perusteettomien palkkaerojen korjaaminen edellyttää palkka-avoimuutta
Palkka-avoimuutta edistävä lakihanke on toteutettava, jotta hallitusohjelman sitoumus perusteettomien palkkaerojen ja palkkasyrjinnän poistamisesta etenee.
Työelämän pelisääntöjen noudattaminen edellyttää valvonnan riittävää resurssointia
Työsuojeluvalvonnalle on ohjattava lisäresursseja hallitusohjelman mukaisesti tulevien uusien valvontatehtävien hoitamiseksi. Työsuojeluviranomaisen tehtävät laajenevat petos- ja kiskontarikoksiin, sisäilmaongelmiin ja alipalkkauksen valvontaan liittyen.
Laadukas sisäilma on osa työhyvinvointia
Päivitetään standardit laadukkaasta sisäilmasta julkisissa tiloissa ja työpaikoilla sekä viestitään niistä. Varataan määräraha ilmanvaihdon ja suodatuksen parantamiseksi julkisissa tiloissa.
Kestävän kehityksen sihteeristön resursseja vahvistettava
Kestävän kehityksen sihteeristön resurssien palauttaminen vuoden 2021 tasolle tukisi Agenda2030-tiekartan ja -strategian toimeenpanoa sekä laadukkaan kestävän kehityksen tutkimuksen saatavuutta.
