Oppimisvaikeudesta kärsivä leimautuu työpaikalla helposti laiskaksi ja tyhmäksi – avoin keskustelu ehkäisee väärinkäsityksiä
Mistä oppimisvaikeuden tunnistaa?
– Sitä ei ole aina helppo tunnistaa. Jos työnantaja havaitsee, että työt eivät suju, asia kannattaa ottaa avoimesti puheeksi. Kunnioittava ja toista arvostava puhetyyli ja sen läpikäyminen aluksi, mitkä ovat työntekijän vahvuudet, on hyvä tapa lähteä liikkeelle.
– On tärkeää käydä työntekijän työt ja niiden eri vaiheet huolellisesti läpi, jotta päästään kiinni siihen, mikä tuottaa hankaluuksia. Aina työntekijä itsekään ei tiedosta, missä ongelma piilee.
– Suosittelemme työpaikoille henkilöstökyselyä tai osaamiskartoitusta, joka tehdään kaikille työntekijöille. Näin saadaan esiin koko työyhteisön tarpeet ja esimerkiksi se, millaista koulutusta tarvitaan. Työn selkeyttämisestä hyötyvät kaikki, eikä yksittäisiä työntekijöitä tarvitse osoittavasti nostaa esiin.
Miksi oppimisvaikeuksien puheeksi ottaminen on tärkeää?
– Oppimisvaikeuksista kärsivät ovat vaarassa syrjäytyä työelämästä ja pahimmillaan yhteiskunnasta laajemminkin. Oppimisvaikeudet esimerkiksi voivat olla merkittävä syy koulupudokkuuden taustalla, jos oppilas ei ole saanut tukea ja hänellä on vaikeuksia tunnistaa omaa potentiaaliaan.
– Kun työt eivät suju, se aiheuttaa äärimmillään häpeän tunnetta ja vie työntekijältä valtavasti energiaa, kun hän yrittää peitellä työssä ilmeneviä pulmiaan. Työnantaja ja työkaverit voivat leimata oppisvaikeuksista kärsivän tyhmäksi ja laiskaksi, kun eivät tiedä, mistä on kyse.
– Työn tuottavuus tietenkin myös kärsii, jos työt eivät suju parhaalla mahdollisella tavalla.
Mistä puhumme, kun puhumme oppimisvaikeuksista?
– Oppimisvaikeus on oppimiseen liittyvä erityispiirre eikä se liity älykkyyteen. Oppimisvaikeus voi olla hidaste, mutta se ei ole este oppia. Oppimisvaikeuksien vaivaama pää vain oppii eri tavalla. Oppimiseen liittyvät tavat ja ympäristöt ovat valitettavasti usein kovin yksipuolisia. Kun sopivat tavat oppia löytyvät, voi oppiminen olla tehokasta.
– Oppimisvaikeudet saattavat olla yhteydessä heikkoihin perustaitoihin. Perustaidoilla tarkoitetaan luku-, numero- ja digitaitoja. Myös kyky ymmärtää ja hyödyntää lukemaansa on osa lukutaitoa. Kyse voi olla myös harjaantumattomuudesta tai kielitaidon puutteista.
– Nykyisessä nopeasti muuttuvassa työelämässä, jossa omaa osaamista on päivitettävä jatkuvasti, oppimisen taidot ovat tarpeen.
Miten vaikeudet oppimisessa ilmenevät?
– Oppimisvaikeudet aiheuttavat herkästi alisuoriutumista, osallistumattomuutta ja omien taitojen tai tilanteiden vähättelyä. Pahimmillaan oppimisvaikeudet voivat muuttua elämänhallintaan liittyviksi vaikeuksiksi. Siksi niiden tunnistaminen ja oppimisen tukeminen on tärkeää.
– Oppimisvaikeus voi ilmetä hyvin eri tavoin. Esimerkiksi lukeminen on hidasta, ajan hahmottamisessa on vaikeuksia, numeroiden hahmottaminen takkuilee, on vaikea keskittyä yhteen asiaan tai pitkäksi aikaa kerrallaan tai on vaikea seurata tai tulkita ohjeita.
– Työntekijä voi myös karttaa koulutuksia, koska hän kokee, että opiskelu ei suju.
Millä keinoilla oppimisvaikeuksista kärsivää voidaan auttaa?
– Pulmien tunnistaminen ja niiden puheeksi ottaminen esimiehen kanssa on ensimmäinen askel. Työpaikoilla on hyvä tarkistaa, miten työohjeita, tiedon kulkua, perehdytystä ja ohjausta työtehtävissä voidaan selkeyttää esimerkiksi kuvien ja videoiden avulla. Älylaitteet tarjoavat sovelluksia, joilla voi esimerkiksi sanella tekstin ja kuunnella tekstin puhuttuna. Ratkaisuja kannattaa miettiä aina työpaikka- ja tehtäväkohtaisesti.
– Työnantajan ja työntekijän kannattaa yhdessä pohtia, miten työtä voi räätälöidä niin, että se sujuu paremmin ja minkälaisia ohjeita ja apuvälineitä mahdollisesti tarvitaan. Usein jo pienet muutokset helpottavat työn tekemistä.
Muista nämä kolme asiaa
Työpaikalla kannattaa suosia selkeää viestintää, jossa hyödynnetään erilaisia viestintäkanavia ja kohdennetaan viestejä vain niille, joita kyseinen viesti koskee.
Hyvä ja laadukas perehdytys on henkilöstön osaamisen perusta ja osa ennakoivaa työsuojelua.
Ongelmien puheeksi ottaminen edellyttää luottamusta ja turvallista ilmapiiriä – toisaalta puheeksi ottaminen edistää luottamuksen syntyä ja avointa vuorovaikutusta.
