Kielitaito avaa ovia työelämässä – työsuojeluvaltuutettu Antti Lehti käyttää työssään englantia, venäjää ja ”ralliviroa”

Monen SAK:laisella alalla työskentelevän työntekijän asiakkaat tai työtoverit puhuvat jotain muuta kieltä kuin suomea tai ruotsia. Kielitaidosta onkin tämän päivän työelämässä monenlaista hyötyä.
10.11. 09:30 Päivitetty 10.11. 12:24
SAK
Työsuojeluvaltuutettu Antti Lehti on työskennellyt Venäjällä ja myös opiskellut kieltä. Kuva Anu Vallinkoski.

– Englantia, venäjää, viroa – jotain vierasta kieltä puhun töissä päivittäin, kertoo työsuojeluvaltuutettu Antti Lehti rakennusyhtiö SRV:stä.

Lehti työskentelee Helsinki-Vantaan lentokentän terminaali 2:n laajennustyömaalla.

Rakennuksilla kielitaidolle on käyttöä niin ulkomailta tulleita työntekijöitä työturvallisuusasioihin perehdytettäessä kuin lounaspaikkaa neuvoessa. Kun kuulumisia kyselee työkaverin omalla äidinkielellä, saa helposti erilaisen vastauksen kuin englanniksi kysyessä.

– Luottamus rakentuu paremmin, kun puhuu työntekijän omaa kieltä. Vastaus on muutakin kuin yes yes, Lehti sanoo.

Venäjää Lehti puhuu pääasiassa Baltian maista tulleiden varttuneiden työntekijöiden kanssa. Osa puolalaisistakin taitaa venäjää. Nuoren polven virolaiset sen sijaan puhuvat englantia varsin sujuvasti.

SAK:n koulutus- ja työllisyysasioiden päällikön Mikko Heinikosken mukaan SAK:laisilla aloilla on nykyisin kielitaidolle käyttöä.

– Toisilla aloilla enemmän, toisilla vähemmän. Jonkun verran englantia olisi hyvä osata melkein työssä kuin työssä. Jo ihan sen vuoksi, että melkein kaikki ohjelmistot ja laitteiden käyttöohjekirjat ovat englanniksi, hän huomauttaa.

Kielitaidon merkitys on lisääntynyt Suomen kansainvälistyessä. Suomessa toimii yhä enemmän monikansallisia yhtiöitä, joiden hallintokieli on englanti. Toisaalta monilla aloilla työkaverit tai asiakkaat puhuvat äidinkielenään jotain muuta kieltä kuin suomea tai ruotsia.

– Kielitaito myös laajentaa työmahdollisuuksia. Se saattaa avata oven komennustehtäviin ulkomaille tai sellaisiin työtehtäviin kotimaassa, joissa ei ilman kielitaitoa pärjäisi, Heinikoski sanoo.

Monipuolinen kielitaito on valtti työnhaussa

– Monille PAM:laisille vieraan kielen puhuminen on arkipäivää. Hyviä esimerkkejä ovat Lapin safarioppaat, hotellivirkailijat sekä ravintola-alan työntekijät, tiedottaja Marie Sandberg-Chibani Palvelualojen ammattiliitto PAMista listaa.

Palvelualoilla kielitaidon merkitys korostuu etenkin matkailijoiden suosimilla alueilla kuten Lapissa ja Etelä-Suomessa. Itärajan tuntumassa on käyttöä venäjälle.

Viime aikoina julkisessa keskustelussa on valiteltu sitä, miten lukiolaisten ja ammattiin opiskelevien kielivalinnat ovat yksipuolistuneet. Entistä useampi opiskelee vain toista kotimaista kieltä ja englantia.

Sandberg-Chibanin mukaan muillekin kielille olisi palvelualoilla kysyntää.

– Vuonna 2019 Suomeen tuli eniten matkailijoita Venäjältä, Saksasta, Ruotsista, Britanniasta ja Kiinasta. Esimerkiksi kiinan kielen taito voisi olla matkailualalla työskentelevälle valtti työnhaussa, hän sanoo.

Suomalaisittain eksoottisille kielille kuten hindille ja farsille on käyttöä etenkin ilmailualalla. Ennen koronapandemiaa lentomatkustajien joukossa oli enenevässä määrin asiakkaita, jotka eivät osanneet englantia.

– Lentoaseman asiakaspalvelussa tulee päivittäin eteen tilanteita, joissa pitää ratkoa mutkikkaita asioita. Tällaiset tilanteet vaativat hyvää kielitaitoa. Myös ilmailualan monissa muissa tehtävissä ainakin englannin taito on tarpeen. Se on kansainvälisen ilmailun kieli, lentokentän asiakaspalvelupisteiden työntekijöitä edustava pääluottamusmies Sirpa Lahtinen Ilmailualan Unioni IAU:sta sanoo.

Kaupan alalla ja ilmailualalla vieraan kielen taito voi myös näkyä palkkakuitissa kielilisänä.

Työyhteisöt ovat yhä monikulttuurisempia

Entistä tavallisempia ovat myös monikulttuuriset työyhteisöt. Esimerkiksi siivousalalla työkavereiden keskinäinen kieli on monesti englanti. Monikulttuurisia ovat myös rakennustyömaat etenkin Etelä-Suomessa.

– Sinänsä vieraiden kielten osaamisen ei pitäisi olla edellytys rakennusalan töissä, mutta kyllähän siitä hyötyä voi olla. Etenkin alihankintaketjujen päissä on paljon ulkomaalaisia työntekijöitä. Jo ihan työn sujuvuuden ja työturvallisuuden vuoksi pitää pystyä kommunikoimaan, kansainvälisten asioiden asiantuntija Nina Kreutzman Rakennusliitosta sanoo.

Rakennusalan ammattilaiset työskentelevät paljon myös ihmisten kodeissa. Vuotavaa hanaa korjaamaan tulevaa putkiasentajaa saattaa olla vastassa asiakas, joka ei puhu suomea tai ruotsia.

Erityisen tärkeää vieraiden kielten taito olisi Kreutzmanin mukaan luottamushenkilöille ja työsuojeluvaltuutetuille, sillä heidän pitää usein selvitellä työsuhteeseen tai työturvallisuuteen liittyviä mutkikkaita asioita, joiden hoitaminen ei pelkällä turistienglannilla onnistu.

Kielen osaaminen auttaa ymmärtämään myös kulttuuria

Kielitaito on paljon muutakin kuin sanojen merkityksen ymmärtämistä ja kielioppisääntöjä. Se on myös kulttuurin tuntemusta.

– Kommunikaatio työpaikalla on huomattavasti helpompaa, kun tuntee työkavereiden tai asiakkaiden kulttuureja ja toimintamalleja. Parhaimmillaan kulttuurientuntemus hälventää ennakkoluuloja, parantaa ilmapiiriä ja helpottaa maahanmuuttajataustaisten työllistymistä, Mikko Heinikoski sanoo.

Hän tähdentää, että juuri kulttuurientuntemusta pitäisi opettaa nykyistä enemmän ammatillisissa oppilaitoksissa ja lukioissa.

Myös Helsinki-Vantaan lentoaseman terminaali 2:n laajennustyömaalla työskentelevä Antti Lehti on pannut merkille, että toisen kulttuurin ymmärtämisestä on hyötyä.

– Esimerkiksi entisen Neuvostoliiton alueelta tuleville työntekijöille perhe on hyvin tärkeä. Heille työturvallisuusasiat saattavat jäädä paremmin mieleen, kun muistuttaa, että heillä on perhe kotona odottamassa. Siinä jää ehkä joku riski työmaalla ottamatta, Lehti sanoo.

Varsin monen kännykästä löytyy jonkinlainen käännösohjelma. Yksittäisen sanan tai lauseen merkitystä voi koettaa kääntää kielestä toiseen sovelluksen avulla. Antti Lehti käyttää joskus käännösohjelmia ammattitermien kääntämiseen suomesta englanniksi. Yleensä hän turvautuu kuitenkin ammattisanakirjoihin.

– Käännösohjelmat ovat ihan hyviä apuvälineitä, mutta en usko, että ne koskaan tulevat korvaamaan kielitaitoa. Vaikka ohjelmat kehittyisivät, ne eivät pysty korvaamaan kulttuurintuntemusta, Lehti pohtii.

Samalla kannalla ovat myös liittojen asiantuntijat ja SAK:n Heinikoski. 

– Käännösohjelma on vähän kuin taskulaskin. Ei taskulaskimellakaan pysty kauhean mutkikkaita laskutoimituksia tekemään, jos ei ymmärrä matematiikkaa, Heinikoski rinnastaa.

Kielitaitoa voi kehittää aikuisenakin 

Antti Lehti on opiskellut venäjää iltalukiossa ja yksityisopetuksessa. Kielitaito on karttunut myös viiden Venäjällä vietetyn vuoden aikana.

– Jonkinlaista ralliviroa olen oppinut työmailla ihan vain kuuntelemalla ja puhumalla.

Oman kielitaitonsa kehittämisestä kiinnostuneita liittojen asiantuntijat kehottavat tutkailemaan esimerkiksi työväenopistojen tai kansanopistojen kurssitarjontaa. Ammattiliitot järjestävät myös itse kielikursseja etenkin luottamushenkilöille. Esimerkiksi PAM tarjoaa heille englannin tehokursseja Työväen Sivistysliiton avulla.

– Kiinnostusta kieliopinnoille tuntuu olevan. Meiltä on kyselty ammattisanostoon liittyviä englannin kursseja, Rakennusliiton Nina Kreutzman sanoo.

Kieliopinnoista kannattaa kysyä myös työnantajalta. Esimerkiksi jotkut rakennusalan yritykset ovat tarjonneet työntekijöille kielikursseja.

– Luulen, että SAK:laiset työntekijät eivät ole monesti edes tulleet ajatelleeksi, että työnantaja voisi jotenkin tukea kieliopintoja. Kannattaa kysyä, Mikko Heinikoski kannustaa.

Hän visioi myös, miten kielitaitoa voisi kehittää monikansallisten yritysten vaihto-ohjelmien avulla. Työntekijät ja alan opiskelijat voisivat hakeutua töihin ja harjoittelemaan firman toimipisteisiin ulkomaille.

Rakennusliiton Nina Kreutzman puolestaan rohkaisee kielitaitonsa kehittämisestä kiinnostuneita juttelemaan muualta tulleiden työkavereiden kanssa. Kielitaito kohentuu puhumalla ja kuuntelemalla.

– Ei tarvitse osata täydellisesti, hän tähdentää.

Anu Vallinkoski

Päivitetty 10.11 klo 12.24:"Esimerkiksi PAM tarjoaa heille englannin tehokursseja Työväen Sivistysliiton avulla on lisätty Työväen Sivistysliiton avulla ja  lauseesta "Esimerkiksi jotkut rakennusalan yritykset ovat tarjonneet työntekijöille kielikursseja" on poistettu Työväen Sivistysliiton avulla.

Tilaa tuoreimmat uutisemme sähköpostiisi

Tilaa tuoreimmat uutisemme sähköpostiisi

Kieli

Näin tietojasi käytetään

Lähettämällä lomakkeen hyväksyt tietojesi käytön kuvauksen mukaisesti.