Erilaisiin perhetilanteisiin kohdistuvan syrjinnän tunnistamiseen ja siihen puuttumiseen tarvitaan lisää työkaluja
Monimuotoiset perhetilanteet ovat yhä yleisempiä, esimerkiksi lapsiperheistä joka kymmenes on uusperhe. Työntekijän perhetilanne heijastuu työelämään monin tavoin myös esimerkiksi adoptioperheissä, yhden vanhemman perheissä, kahden kulttuurin perheissä tai sateenkaariperheissä.
Kun työelämässä esiintyy syrjintää, aina ei ole selvää minkä viranomaisen puoleen syrjityn pitäisi kääntyä. Tasa-arvovaltuutettu valvoo sukupuoleen, vanhemmuuteen ja perheenhuoltovelvollisuuteen liittyvää syrjintää. Työsuojelu valvoo ikään, perhesuhteisiin ja muuhun henkilökohtaisiin ominaisuuksiin kohdistuvaa syrjintää työpaikalla. Valvonnan lisäksi tarvitaan tehostamista keinoihin puuttua työelämässä esiintyvään syrjintään:
– Eduskunnan käsiteltävänä on tällä hetkellä esitys, jonka mukaan yhdenvertaisuusvaltuutetun toimivaltaa laajennettaisiin työelämään. Tämä on hyvä suunta, mutta tarvitsemme myös halvempia ja nopeampia keinoja kalliin käräjöinnin tilalle. Tasa-arvo ja yhdenvertaisuuslautakunnan toimivaltaa tulee laajentaa niin, että se voi tutkia työelämän syrjintätapauksia ja tarvittaessa määrätä hyvitystä, SAK:n lakimies Anu-Tuija Lehto toteaa.
Monimuotoiset perheet -verkoston kyselyistä ammattiliittojen luottamushenkilöille käy ilmi työelämään liittyvä tarve uudelle syrjintää ehkäisevälle lainsäädännölle. Kyselyt kartoittivat työn ja eri perhetilanteiden yhteensovittamista. Noin 1400 vastaajasta 57% oli SAK:n jäsenjärjestöistä.
SAK ja Monimuotoiset perheet -verkosto pitävät tärkeänä, että tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslakeja tarkasteltaisiin yhdessä niin, ettei mikään syrjintäperuste jää ohittamatta. Sekä tasa-arvolaissa että työsopimuslaissa esimerkiksi adoptioprosessi ja lapsettomuushoidot on rinnastettava raskauteen, ja molempia on koskettava samanlainen syrjinnän kieltävä lainsäädäntö kuin raskautta.
Moniperusteinen syrjintä haasteena
Monimuotoisin perheisiin kohdistuva syrjintä on yleensä moniperusteista syrjintää, joka haastaa nykyistä työlainsäädäntöä. Se tarkoittaa, että syrjintä voi johtua paitsi sukupuolesta ja perheellistymisestä myös siitä, että perhemuoto poikkeaa ydinperhenormista. Moniperustainen syrjintä voi olla myös rakenteellista.
– Syrjivää tai epäasiallista käytöstä työelämässä kohtaavat myös esimerkiksi yhden vanhemman perheiden huoltajat, etävanhemmat, sateenkaariperheelliset, erityistarpeisen lapsen huoltajat ja lapsen kuoleman kokeneet, Monimuotoiset perheet –verkoston työelämän erityisasiantuntija Tiina-Emilia Kaunisto kertoo.
Esimerkiksi hedelmöityshoidoissa käyvän urakehitys voi hidastua, määräaikaista työtä ei muuteta toistaiseksi voimassa olevaksi tai hän tulee irtisanotuksi.
Jos lasta toivova odottaa adoptiolasta, saattaa irtisanominen tai lomauttaminen keskeyttää adoptioprosessin. Työnantaja ei ole aina joustava, kun vanhempi saa tiedon adoptoitavasta lapsesta, vaikka tilanne on rinnastettavissa synnytyksen alkamiseen.
Monimuotoisiin perheisiin kohdistuvaa syrjintää käsitellään tänään Helsingin Sanomissa julkaistussa Vieraskynä-kirjoituksessa Nykyinen tasa-arvolaki suosii heteroiden ydinperheitä.
Monimuotoisten perhetilanteiden huomiointiin työelämässä löytyy tietoa ja käytänteitä verkoston kokoamasta oppaasta: Opas perheystävällisyyteen johtajille, henkilöstöhallinnolle ja luottamushenkilöille.
