Aikuiskoulutus ei jakaudu tasaisesti: ”Se porukka, joka eniten tarvitsisi osaamisen kehittämistä, jää vähemmälle”
Pelkän peruskoulun varassa on noin 15 prosenttia eli 375 000 työikäistä suomalaista. Heidän asemansa muuttuvilla työmarkkinoilla on hatara, sillä suurimpaan osaan työpaikoista tarvitaan osaamista tai koulutusta.
On myös paljon niitä, jotka ovat aikoinaan hankkineet ammatillisen koulutuksen, mutta taidot eivät enää vastaa nykytyöelämän tarpeisiin.
Eduskuntavaalien lähestyessä Suomessa on käyty keskustelua nuorten ja korkeakouluissa opiskelevien koulutuksesta, mutta työssäkäyvien osaamisen kehittäminen on jäänyt vähemmälle huomiolle.
SAK:n koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija Mikko Laakkonen sanoo, että SAK:lla on useita ideoita aikuisten osaamisen kohentamiseksi. Useat niistä edellyttävät eduskunnalta toimia tulevan vaalikauden aikana.
Ajatuskulttuuri kouluttautumisen esteenä
Suomalainen yhteiskunta mahdollistaa jo nyt opiskelun myös aikuisille. Aikuiskoulutus tahtoo kuitenkin kasaantua niille, joilla on jo ennestään tutkinto(ja) taskussa. Tämä nousi esille myös Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen runsas vuosi sitten julkaistussa tutkimuksessa.
– Se porukka, joka eniten tarvitsisi osaamisen kehittämistä, jää vähemmälle, Mikko Laakkonen kiteyttää.
Tähän on useita syitä. Osa on puhtaan taloudellisia: koska aikuiskoulutustuki on ansiosidonnainen, pienipalkkaiselle etuus ei riitä elämiseen. Myös työnantajat suosivat henkilöstökoulutuksessa toimihenkilöitä työntekijöiden sijaan.
Laakkonen uskoo, että ajatuskulttuurilla ja totutuilla tavoilla on vaikutusta nykytilanteeseen. Korkeakoulutetut ovat kasvaneet elinikäisen oppimisen ajatukseen, kun taas duunariammateissa ei välttämättä ole jatkuvan kouluttautumisen perinnettä.
– Tiedämme myös, että duunariammateissa on enemmän erilaisia oppijoita kuin korkeakoulutetuissa. Ongelmia saattaa olla ihan perustaidoissa, kuten luku- ja kirjoitustaidoissa. Tällöin on varsin ymmärrettävää, että kaikenlaisen jalostuneemman osaamisen kehittäminen on hankalaa, Laakkonen pohtii.
Liikkeelle osaamisen puutteiden selvittämisestä
SAK:ssa uskotaan, että työikäisen väestön osaamisen puutteita voidaan parhaiten tunnistaa ja korjata tiivistämällä te-hallinnon, oppilaitosten ja työpaikkojen yhteistyötä.
– Osaamistarpeiden tunnistaminen työpaikalla ja ohjaus oikeanlaiseen koulutukseen ovat ensimmäinen tarvittava steppi, koska ilman sitä työpaikalla tapahtuva jatkuva oppiminen ei toimi, Mikko Laakkonen sanoo.
Ammatillisessa koulutuksessa tai te-toimistossa työskentelevä uraohjauksen ammattilainen voisi SAK:n mielestä jalkautua työpaikalle selvittämään työyhteisön osaamisvajeita ja ohjata työntekijöitä sopivaan täydennyskoulutukseen. Tähän tarvittaisiin rahoituselementti, josta tulevat kansanedustajat voisivat päättää.
Osaamispuutteiden selvittämisestä olisi Laakkosen mukaan sekin hyöty, että haaviin jäisivät myös opiskelua vaikeuttavat perustaitojen ongelmat. Niiden ratkomisessa esimerkiksi vapaa sivistystyö olisi hyvä yhteistyökumppani.
– SAK on rummuttanut perustaitotakuuta jo aiempienkin vaalien yhteydessä, Laakkonen huomauttaa.
Vähän koulutettuja hyödyttäisi Mikko Laakkosen mukaan myös aikuiskoulutustuen kehittäminen niin, että pienituloisenkin olisi kannattavaa heittäytyä opiskelemaan etuuden varassa. Aikuiskoulutustuesta säädetään laissa, joten toimi edellyttäisi muutoksia lainsäädäntöön.
Aina ei tarvita perustutkintoa
Laakkonen muistuttaa, että osaamisen kehittämiseen ei aina tarvita ammatillista tutkintoa. Työnantajat ja palkansaajapuoli ovat olleet yksimielisiä siitä, että monissa tapauksissa työntekijän ammattitaitoa täydentämään riittäisi pelkkä tutkinnon osa tai jopa vielä lyhyempi opintokokonaisuus.
SAK lisäisi myös ammatti- ja erityisammattitutkintojen rahoitusta, jotta niistä tulisi varteenotettava vaihtoehto ammatillisen tutkinnon suorittamiselle. Tällä hetkellä koulutuksen järjestäjät saavat valtiolta enemmän rahaa perustutkinnoista, joten moni työikäinen päätyy opiskelemaan kokonaan uutta perustutkintoa sen sijaan, että syventäisi jo olemassa olevaa osaamistaan.
– Emme kuitenkaan halua heikentää perustutkintojen rahoitusta vaan nostaa ammatti- ja erityisammattitutkintojen rahoituksen samalle tasolle, SAK:n Mikko Laakkonen tarkentaa.
Porkkanarahalla yhteiskunnallista hyötyä
Aikuisten osaamisen kohentumisesta hyötyisivät Laakkosen mukaan kaikki.
Työnantajat saisivat taitavia tekijöitä ja työntekijät toimeentuloa. Etua koituisi myös yhteiskunnalle, kun vähän koulutettujen työllisyys paranisi.
– Sitten meidän ei tarvitsisi miettiä niin paljon kestävyysvajetta ja verotuloja, Laakkonen summaa.
Valtion on hänen mukaansa tärkeää tarjota työnantajille taloudellisia kannustimia. Jo nyt on voimassa laki, jonka mukaan työnantaja saa lisäverohyötyä koulutuksen tarjoamisesta työntekijöille. Suurimman rahallisen hyödyn saa kohdistamalla koulutuksen niille, joilla on pienin palkka.
– Pointti on se, että myös lainsäädännöllä pystytään tarttumaan osaamisen kehittämisen haasteeseen, Mikko Laakkonen sanoo.
Tutustus tarkemmin SAK:n osaamisen kehittämistä koskeviin tavoitteisiin.
Minna Hotokka
