Vuorotyö uhkaa hyvinvointia – työstä johtuvien fyysisten, psyykkisten ja sosiaalisten haittojen pitää näkyä työntekijän palkkapussissa
Vihreiden puoluekokouksessa kaatunut esitys työntekijöiden sunnuntaityökorvauksen uudistamisesta tai jopa poistamisesta on herättänyt keskustelun vuorotyötä tekevien työntekijöiden palkanlisistä ja niiden perusteista. SAK vastustaa kaikkia esityksiä vuorotyötä tekevien taloudellisen aseman heikentämiseksi, koska ne vaikeuttaisivat jo ennestään pienipalkkaisten ihmisten toimeentuloa ja hankaloittaisivat työvoiman saatavuutta esimerkiksi ilta-, yö- ja viikonlopputyöhön.
Vuorotyö rasittaa ihmisiä sekä henkisesti että fyysisesti. Siksi vuorotyöntekijät eivät koe työtään yhtä hyvänä kuin ne, jotka eivät tee vuorotyötä. SAK:n työolobarometrin 2022 ennakkotietojen mukaan työelämän laatu on melko hyvä tai hyvä 36 prosentilla niistä SAK:laisten ammattiliittojen jäsenistä, jotka tekevät säännöllistä työaikaa. Vastaava luku vuorotyöntekijöillä on yli kymmenen prosenttiyksikköä alempi eli 25 prosenttia.
Työterveyslaitoksen mukaan vuorotyö kuormittaa työntekijän terveyttä. TTL:n mukaan erityisesti epäsäännöllisyys uni-valverytmissä kuormittaa elimistöä. Epäsäännöllisiä työaikoja tekevillä on todettu korkeampi riski krooniseen väsymykseen ja mielenterveyden häiriöihin. Myös uniongelmia ja työtapaturmia esiintyy vuorotyöntekijöillä enemmän päivätyöntekijöihin verrattuna. Lisäksi sydän- ja verisuonitaudit, syövät ja diabetessairaudet korostuvat vuorotyöntekijöillä.
Myös SAK:n oma tutkimus tukee Työterveyslaitoksen tietoa, jonka mukaan vuorotyö uhkaa terveyttä. SAK:n työolobarometrin mukaan vuorotyössä olevista 42 prosenttia on huolestunut työn vaikutuksista terveyteen. Vastaava luku säännöllistä työaikaa tekevillä on 34 prosenttia.
Vuorotyölisien poistaminen vaikeuttaisi myös toimeentuloa jo ennestään pienituloisissa kotitalouksissa. Huomattava osa (42 %) SAK:laisten liittojen jäsenistä on vuorotyössä, ja vuorotyöhön kuuluvat palkanlisät ovat tärkeä osa tuloista monessa kotitaloudessa.
Työajan säännöllisyys vaikuttaa myös sosiaaliseen hyvinvointiin. Voimat, jaksaminen ja aika eivät aina riitä ihmissuhteille, harrastuksille ja muulle elämälle, kun työntekijä tekee epätyypillistä työaikaa. Perhe-elämä ja ystävyyssuhteet kärsivät etenkin ilta- ja viikonloppuvuoroista. Vuorotyöntekijöillä elämän suunnittelua vaikeuttaa lisäksi se, että työvuorolistat voivat olla työntekijän tiedossa vain lyhyen aikaa eteenpäin. Nämäkin ovat haittoja, josta kuuluu saada haittaan nähden kohtuullinen korvaus.
Ilta-, yö- ja viikonloppulisien poistamisen sijaan pitäisikin pohtia epätyypillisistä työajoista saatavan palkanlisän kasvattamista. Se olisi oikeudenmukaista, kun otetaan huomioon vuorotyön sosiaaliset ja terveydelliset haitat työntekijöille.
