Väite pienten työpaikkojen paremmuudesta on toiveajattelua

Blogi 15.10. 13:46 Antila Juha
SAK:n kehiitämispäällikkö Juha Antila

Mediassa on viime aikoina usein toistettu väitettä, että pienet työpaikat ovat työntekijöille parempia työpaikkoja kuin suuremmat. Niiden on sanottu olevan kuin perheitä. Joidenkin mielestä niissä ei tarvita työehtosopimusten tai lainsäädännön ohjausta tai rajoja, koska ne toimivat jo lähtökohtaisesti työntekijöitä kunnioittaen ja heidän hyvinvoinnistaan huolehtien.

Vertauskuvaa perheestä voi toki käyttää. Jokainen tietää, että tälläkin hetkellä on hyvin erilaisia perheitä. On niitä rakastavia, välittäviä ja yhteen hiileen puhaltavia perheitä. Valitettavasti on myös perhehelvettejä, joissa esimerkiksi pelko väkivallasta, mielivallasta ja toimeentulosta on jatkuvaa. Suurin osa on näiden ääripäiden välissä. Sama tilanne on pienten työpaikkojen kohdalla: niissä on hyviä ja huonoja ja suurin osa on niiden välissä.

Väitettä pienten työpaikkojen paremmuudesta on yleensä perusteltu TEM:n työolobarometrilla (Vuoden 2017 ennakkotiedot löytyvät tästä). Sieltä on tarkoitushakuisesti etsimällä etsitty joku yksittäinen asia, joka on pienissä työpaikoissa paremmin kuin suuremmissa ja tämän perusteella on julistettu pienten työpaikkojen ihanuutta. 

Kyseessä on tietoinen harhautus. Vastaavalla tavalla barometristä löytyisi myös asioita, jotka ovat pienissä työpaikoissa huonommin kuin suuremmissa. Yksittäisten asioiden sijaan kannattaa katsoa isompaa kuvaa eli kokonaisuutta, jossa on huomioitu useampia erilaisia mutta hyvinvoinnin kannalta tärkeitä asioita. Vasta silloin voidaan vertailla luotettavasti onko joku toista parempi vai ei. 

SAK:n Hyvän työn mittari toimii juuri niin. Siinä on 10 työelämän osa-aluetta: turvallisuus, työsuhteen varmuus ja sopivuus, tasapuolinen kohtelu, työn terveysvaikutukset, toimeentulo, työyhteisön tuki ja yhteenkuuluvuus, tyytyväisyys vaikutusmahdollisuuksiin, työn mielekkyys ja työn ilo, työnantajan tarjoama tuki, työtahti ja tehokkuusvaatimukset. Sen avulla voidaan luotettavasti mitata työelämän laatua.

SAK:n Hyvän työn mittari kertoo, että mitattaessa työelämän laatua monipuolisesti, hyviä, huonoja ja niiden väliin jääviä työpaikkoja on käytännössä lähes yhtä suuri osuus kaikenkokoisissa työpaikoissa. Työpaikan koolla ei ole merkitystä. Hyvää ja huonoa työelämää löytyy kaiken kokoisista työpaikoista, kaikilta aloilta ja joka puolelta Suomea. Oleellista on kysyä, miten saisimme parannettua työelämää nykyisestä kaikkialla Suomessa.

Lähde: SAK:n Hyvän työn mittari.

Juha Antila,
kehittämispäällikkö