Työttömyysturvan kehittämistä vai työttömien toimeentulon leikkaamista?

Blogi 09.04. 09:57 Väänänen Pirjo
SAK:n sosiaaliasioiden päällikkö Pirjo Väänänen

Työttömyysturvan kehittämistä on viime vuosina vaivannut jatkuva halu heikentää ansiosidonnaista työttömyysturvaa. Edellinen hallitus toteutti uudistuksia säästösyistä, leikaten muun muassa työttömyyspäivärahan kestoa. Tämä hallitus puolestaan haikailee leikkauksia työllisyyden edistämisen nimissä ja päätti jo poistaa ikääntyvien pitkäaikaistyöttömien työttömyysturvan lisäpäivät. 

Vastaavia leikkausehdotuksia tuntuu edelleen riittävän. Toimeentulon heikentäminen tai työnhaun kiristäminen eivät ole oikeita keinoja työllisyyden edistämiseksi. Työntekijät kamppailevat koronan keskellä työttömyyden kanssa ja ovat aidosti huolissaan tulevaisuudestaan. 

Työttömyyteen liittyy edelleen kummallisia myyttejä. Erityisesti ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha nähdään usein niin anteliaana etuutena, ettei töitä edes kannata hakea. Todellisuudessa ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha on suurimmalla osalla työttömistä alle 1500 euroa kuussa. Kun tästä vähentää verot ja vuokran, käteen jää enää ruhtinaallisesti joitakin satasia. Koronan olisi luullut viimeistään opettavan, että työttömäksi voi jäädä meistä kuka vain. Minä tai sinä. Eikä työttömyys ole oma valinta. Työttömyyden luonne on myös muuttunut, sillä yhä useammalla työntekijällä työttömyys on jatkuvaa, koko- tai osa-aikaista. 

Työttömyysturvan kehittämistä ohjaa vahvasti valtiovarainministeriön kannustinlaskelmat.

Työttömyysturvan tarkoituksena on turvata työttömyyden aikainen toimeentulo ja mahdollistaa työn etsiminen. Työttömyysturvasta on kuitenkin vuosien saatossa tullut hyvin monimutkainen kokonaisuus. Järjestelmää on kehitettävä selkeämmäksi ja sellaiseksi, että se huomioi paremmin työelämän muutokset. 

Työttömyysturvan kehittämistä ohjaa kuitenkin tällä hetkellä vahvasti valtiovarainministeriön kannustinlaskelmat ja niiden mahdolliset työllisyysvaikutukset. Näyttää siltä, että useimmiten työttömyysturvan kehittäminen lisää työllisyyttä vain silloin, jos keskimääräistä turvan tasoa leikataan. Tämä näkyi vahvasti myös vasta työnsä päättäneen työttömyysturvatyöryhmän työssä. Työllisyyden edistäminen tarkoittaa näin käytännössä työttömyyspäivärahan leikkaamista. 

Aktiivimalli luotiin aiemmin vastaavasti edistämään työllisyyttä taloudellisten kannustinlaskelmien pohjalta. Tarkoituksena oli lisätä työttömien työnhakua taloudellisen menetyksen uhalla. Työllisten määrän arvioitiin kasvavan jopa 9 000:lla. Työttömyysturvan leikkaamisen vaikutukset ihmisiin todentuivat kuitenkin karulla tavalla. Aktiivimalli koettiin epäoikeudenmukaisena kyykyttämisenä. Työllisyysvaikutuksia ei juurikaan voitu todentaa, eikä malli itsessään parantanut työttömien töihin pääsyä. 

Työllisyysvaikutusten arviointi ei ole yksiselitteistä. Työllistymiseen liittyy väistämättä myös muita kuin taloudellisia näkökulmia. OECD teki viime vuoden puolella Suomea koskevan tutkimuksen, joka kuvaa syitä työttömyyden pitkittymiselle. Suurimmiksi työllistymisen esteiksi koetaan terveyden ja työnhaun ongelmat, ei taloudelliset esteet. Työttömyysturvan heikentäminen ei näitä esteitä poista. 

Työttömyysturvatyöryhmässä esillä olleet porrastusmallit olisivat lyhentäneet erityisesti nuorten työttömyyspäivärahan enimmäiskestoa jopa sadoilla päivillä.

Ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan porrastamista tason tai keston osalta on esitetty toistuvasti jo pitkään. Työttömyysturvatyöryhmässä esillä olleet porrastusmallit olisivat lyhentäneet erityisesti nuorten työttömyyspäivärahan enimmäiskestoa jopa sadoilla päivillä. Huomionarvoista on, että keston porrastaminen on jo toteutettu.

Edellinen hallitus leikkasi työttömyyspäivärahan kestoa osalta työttömistä sadalla päivällä. Työttömyyspäivärahan enimmäiskesto on näin 300–500 päivää riippuen pääosin työhistoriasta. Porrastusehdotukset eivät ole tästä huolimatta laantuneet.  

Ansioturvan pidempi kesto tukee tutkimusten mukaan omaa osaamista vastaavan työn löytymistä ja johtaa laadukkaampaan sekä kestävämpään työllistymiseen. Työttömyyspäivärahan keston lyhentäminen tai turvan heikentäminen ei automaattisesti tarkoita työttömyysjaksojen lyhentymistä. Pahimmassa tapauksessa seurauksena on vain työmarkkinatuelle putoaminen. Toimeentuloturvan heikentyminen tarkoittaa näin valitettavan usein myös asumis- ja toimeentulotuen tarvetta.