Työtaistelulla on lain suoma suoja ja paikka demokratiassa

Blogi 03.02.2022 15:51 Huovila Karoliina
SAK:n työehtoasiantuntija Karoliina Huovila. Kuva: Mika Pakarinen

Meneillään oleva työmarkkinakierros käydään haastavissa oloissa. Tätä on toki osattu odottaakin metsä- ja teknologiasektorin työnantajajärjestöjen irtauduttua sopimustoiminnasta.  Ei ole mikään salaisuus, että hanakimmin pesäeroa yhteiseen sopimiseen haki UPM. Nyt tämä yhden yrityksen sotaretki ay-liikettä vastaan on jumittunut työtaistelutilaan.   

Julkisen keskustelun keskellä on hyvä muistaa, että työntekijöillä on oikeus vaatia työnantajaa neuvottelemaan työehdoista kollektiivisesti. Työnantaja ei voi määritellä yksin, millä tasolla ja kenen kanssa mitäkin sovitaan. Kyse ei ole vain totutusta toimintatavasta, vaan työntekijöiden neuvotteluoikeus nauttii voimakasta perustuslaillista sekä kansainvälisoikeudellista suojaa. Oikeus neuvotella työehtosopimuksia liittyy oikeuteen järjestäytyä. Tämä on taattu ILO:n yleissopimuksella, jonka Suomi on ratifioinut. Oikeus työehtosopimusneuvotteluihin on myös osa Euroopan ihmisoikeussopimuksen turvaamaa yhdistymisvapautta. Järjestäytymisvapaus sekä kollektiivinen neuvotteluoikeus on lisäksi suojattu Euroopan sosiaalisessa peruskirjassa. 

Työehdoista on perinteisesti sovittu niin, että neuvottelun osapuolilla on ollut omat tavoitteet ja he ovat löytäneet neuvotellen yhteisen kompromissin, jonka molemmat osapuolet ovat voineet hyväksyä. Kompromisseja ei synny, ellei kummallakin osapuolella ole aidosti myös keinoja tukea vaatimuksiaan. Tämä tarkoittaa työtaistelua eli mahdollisuutta säädellä tilapäisesti työnantajan käytössä olevaa työvoimaa. Oikeus neuvotella työehdoista kollektiivina ja tämän oikeuden toteutumisen varmistaminen työtaistelutoimin takaavat siis, että neuvottelujen lopputulos on mahdollisimman oikeudenmukainen. 

Kyse ei ole vain totutusta toimintatavasta, vaan työntekijöiden neuvotteluoikeus nauttii voimakasta perustuslaillista sekä kansainvälisoikeudellista suojaa.

Neuvotteluoikeutta yritetään kiertää monella tavalla. Esimerkiksi työntekijöille luvataan, etteivät työehdot huonone, vaan voivat jopa parantua, jos työehtosopimusta ei tehdä. Yksipuolinen lupaus ilman, että työsuhteen ehdoista tehdään juridisesti kumpaakin osapuolta sitova sopimus, on selkeä heikennys. Minkä työnantaja yksipuolisesti lupaa, sen hän voi myös yksipuolisesti ottaa pois.  

Myös yrityskohtainen sopiminen on askel pois joukkovoimalla saatavasta neuvotteluedusta. Tällöin sopijana työntekijöiden puolella on edelleen ammattiliitto, mutta valitettavasti se ei kuitenkaan takaa, että kaikkiin saman alan yrityksiin saadaan samat työehdot.  Siellä, missä järjestyminen on korkealla, eli mahdollisimman moni työntekijä kuuluu liittoon, neuvotteluvoima on parempi kuin siellä, missä järjestäytyminen on huonompaa. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että ulkomaalaista työvoimaa käyttävien yritysten työntekijöillä on tulevaisuudessa heikommat työolot. 

Onneksi työntekijöiden ei tarvitse suostua sellaisiin vaatimuksiin, joilla yhteistä sopimista halutaan heikentää ja työntekijöillä on lain suoma oikeus vaatia parempia työehtoja ja palkankorotuksia. Toinen vahva suoja tulee ammattiliittoon kuulumisesta: et ole yksin, vaan sinulla on käytössä kaikki liiton neuvotteluosaaminen.