Työntekijät ja työnantajat liputtavat työterveyshuollon puolesta

Blogi 27.06. 18:18 Työläjärvi Riitta
Riitta Työläjärvi.

Suomessa työterveyshuollossa on lähes kaksi miljoonaa työikäistä. Näistä 1,83 miljoonalla työterveyden sopimukseen kuuluu myös sairaanhoitoa. Työterveyshuollon moniammatillinen toiminta – mm. työpsykologit, työfysioterapeutit, työterveyslääkärit, työterveyshoitajat yhdessä toimien – luo perustan työkyvyn tukemiselle, joka on työterveyshuollon ydintehtävää. Työterveyshuolto on oma erikoisala, eivätkä sen tehtävät ja tavoitteet ole identtiset perusterveydenhuollon kanssa.

Työterveyshuollon rahoituksesta vastaavat pääosin työnantajat yhdessä palkansaajien kanssa. Verorahoitusta palkansaajien työterveyshuoltoon ei kohdennu. Työterveyshuollon kustantaa pääosin työnantajat (n. 80%) yhdessä palkansaajien (n. 20%) kanssa.

Työterveyshuolto on ainutlaatuisessa asemassa Suomen terveydenhuoltojärjestelmässä, koska sillä on yhteys työpaikkoihin ja niiden työolosuhteisiin sekä työntekijöiden tehtävän sisältöihin. Työterveysyhteistyössä työnantajan kanssa pidetään työkykyneuvotteluita ja mm. erilaisilla työjärjestelyillä ja työn muokkauksella tuetaan työntekijän työssä pysymistä. Mielenterveyspulmat ja koronaepidemian hallinta työpaikoilla ovat esimerkkejä ajankohtaisista haasteista, joissa tarvitaan ennaltaehkäisevien toimien ja sairaanhoidon yhteistyötä työterveyshuollossa.

Poissaolot työelämästä ovat yhteiskunnallinen ongelma

Vuonna 2020 Kelan korvattujen sairauspäivärahapäivien määrä oli noin 14,5 miljoonaa päivää ja ne aiheuttivat kuluja noin 819 miljoonaa euroa. Osasairauspäivärahaa korvattiin lisäksi 1,46 miljoonaa päivää, mikä aiheutti kuluja noin 50 miljoonaa euroa.

Vuonna 2021 työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi 187 000 henkilöä, joista lähes joka kolmas työkyvyttömyyseläke myönnettiin osaeläkkeenä. Työkyvyttömyyseläkkeiden aiheuttamat kustannukset yhteiskunnalle vuodessa olivat noin 6 miljardia euroa.

Miten näihin merkittäviin kustannuksiin voitaisiin vaikuttaa? Työterveyshuollon ja julkisen terveydenhuollon nykyistä parempi yhteistyö olisi tärkeä toimi. Esimerkiksi viime vuonna aloitettu ns. Työote on hanke, jossa julkisen terveydenhuollon ja työterveyden yhteistyössä tuetaan työntekijän työhön paluuta erilaisin tukikeinoin. Alustavien tulosten osalta yli 80 prosentilla lonkkaleikatuilla potilailla sairaspoissaolo oli alle 3 kuukautta, joka aiemmin oli vähimmäisaika.

Uusia työkaluja pyritään löytämään myös mielenterveysongelmiin. Esimerkkinä malli, jossa ollaan luomassa ennaltaehkäisyn ja varhaisen vaiheen tuen tehostamiseen työterveyshuollon mielenterveyspalveluissa.

Koronaepidemian hallinta työelämässä

Reilun kahden vuoden koronaepidemian aikana työpaikat ovat kokonaisuudessaan selvinneet hyvin. Työperäisiä tartuntoja on vähän suhteessa epidemian laajuuteen Suomessa ja globaalisti. Yhteistyö työpaikoilla työsuojelutoimijoiden ja työterveyden kanssa on ollut välttämätöntä. Ennakointi, varautuminen eri skenaarioihin, terveysturvallisen työskentely-ympäristön luominen on vaatinut saumatonta yhteistyötä eri yritysten välillä ja jatkuvaa säännöllistä viestintää työyhteisölle. THL:stä on saatu ohjausta viruksen torjuntaan ja suojautumiseen yksilötasolla, mutta työpaikat ovat tarvinneet tietoa myös työturvallisuusnäkökulmasta.

Yritysten johto vastaa työturvallisuudesta ja on tarvinnut vastausta kysymykseen ”miten muut yritykset ovat toimineet?” Tässä tilanteessa työterveyshuoltojen ylilääkärit ovat yhdessä pohtineet parhaita toimintatapoja eikä epidemia ole vielä ohi. Oma roolinsa työpaikkojen epidemiahallinnassa on ollut myös työterveyshuollosta saatavalla testaamisella, sairaanhoidolla ja joustavilla todistuskäytännöillä. Työterveyshuollon merkityksen koronaepidemian hallinnassa on hienosti kiteyttänyt erään yrityksen työturvallisuusjohtaja sanoin ”olette pitäneet meidät hengissä”.

asiantuntijalääkäri Riitta Työläjärvi, SAK
asiantuntijalääkäri Auli Rytivaara, EK

Kirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran Kauppalehdessä 27.6.2022.