Työnantajat haastoivat ILOn sopimusten noudattamisen valvontajärjestelmän

Blogi 05.07. 08:25 Ilveskivi Paula
Paula Ilveskivi

Työnantajat kyseenalaistivat Kansainvälisen työjärjestön ILOn työkonferenssissa kesäkuussa ennenkuulumattomalla tavalla järjestön sopimusten valvontakäytännön haastamalla ILO:n hallintoneuvoston asettaman asiantuntijakomitean CEARC:n toimivallan ja tulkintakäytännön. Asiantuntijakomitean tehtävä on tutkia ILOn sopimusten ja suositusten kansallista soveltamista sekä lain että käytännön tasolla. CEARC laatii selvityksistään raportin, joka toimii pohjana ILOn työkonferenssin pysyvän kolmikantaisen valvontaelimen eli niin kutsutun applikaatiokomitean (CAS-komitea) työskentelylle.

Jo aikaisemmin työnantajat ovat kiistäneet ILOn yleissopimuksen numero 87 sisältämän lakko-oikeuden. Nyt työnantajat kyseenalaistivat myös saman yleissopimuksen vakiintuneeseen tulkintakäytäntöön nojaavan kollektiivisen neuvotteluoikeuden oikeudellisen sitovuuden. Työnantajapuolen mukaan yleissopimus numero 87 ei määrittele esimerkiksi sitä, millä tasolla kollektiivisia työehtosopimuksia tehdään eikä siten myöskään sopimusosapuolia, mikä on vastoin vakiintunutta tulkintakäytäntöä. Näyttää siltä, että työnantajapuolen käsitykset ja tavoitteet ovat yhdensuuntaisia niin kansainvälisellä kuin kansallisellakin tasolla.

Uutena ideana työnantajat esittivät kestävän yrityksen käsitteen (sustainable enterprises) huomioon ottamista ILOn sopimusten valvontakäytännössä. Applikaatiokomitean työntekijäryhmän puheenjohtaja Marc Leemansia lainaten voi todeta, että kyseinen käsite ei kuulu sopimusten vakiintuneisiin tulkintaperiaatteisiin. Ilmeistä on, että tästä kestävän yrityksen käsitteestä ei ole ylipäätään yhtenäistä tulkintaa työnantaja- ja työntekijäpuolella.

Kirjaukset kollektiivisesta neuvotteluoikeudesta tuottivat applikaatiokomitean lisäksi vaikeuksia myös muissa ILOn työkonferenssin komiteoissa. ILOn jäsenvaltioiden hallitukset kuitenkin pääsääntöisesti pysyivät ryhdikkäästi vakiintuneen oikeustilan kannalla.

Työkonferenssissa keskusteltiin myös alustavälitteisen työn ja muiden uusien työnteon muotojen lisääntymisestä. Työnantajat haluavat työn tekemisen muotoihin joustavuutta. Yksi työnantajien edustajista totesi täysi-istunnossa pitämässään puheenvuorossaan, että työsuhdetta koskevassa suosituksessa numero 198 (2006) on aivan liian kapea näkemys työn tekemistä koskevista sopimuksista ja se rajoittaa kohtuuttomasti vapautta sopia työn tekemisen muodoista. Kovin kuulostavat tutuilta nämä valinnanvapausargumentit kansallisessakin kontekstissa.

Valko-Venäjä ja Hongkong kyseenalaistivat työntekijöiden edustajien oikeuden osallistua applikaatiokomitean työhön

ILOn työkonferenssin kolmikantainen applikaatiokomitea käsittelee erityisesti räikeimpiä työelämän oikeuksien loukkauksia eri maissa. SAK:sta applikaatiokomitean työhön osallistui lakimies Samuli Hiilesniemi.

Useiden maiden hallitusten edustajat eivät komiteassa tyytyneet käsittelemään – tai välttämättä käsitelleet puheenvuoroissaan lainkaan – itse käsiteltävänä ollutta tapausta, vaan ennemminkin hyökkäsivät suoraan applikaatiokomiteaa tai riippumatonta asiantuntijakomitea CEARC:tä vastaan.
       
Työnantajapuolen ja valtioiden edustajat keskeyttivät applikaatiokomiteassa työntekijöiden edustajien puheenvuoroja useasti. Keskeytysten tarkoitus ja perustelut vaihtelivat, mutta valitettavan suurta osaa voisi luonnehtia ainoastaan tarpeettomiksi ja epäasiallisiksi. Esimerkiksi CEACR:n selvitykset kuitattiin lyhyesti paikkansa pitämättömiksi ja tapausten merkitystä vähäteltiin suuresti. Lisäksi vaadittiin yksittäisten lauseiden poistamista työntekijöiden edustajien puheenvuoroista, vaikka applikaatiokomitean puheenjohtaja teki erikseen selväksi, ettei näitä poisteta.

On tiedossa, että Valko-Venäjän tapauksen käsittelyn jälkeen maan hallituksen edustajat olivat esittäneet itsenäisten ammattiliittojen osallistumisoikeuden eväämistä ILO:n ja applikaatiokomitean työhön. Myös suoria uhkauksia ammattiliittojen edustajille esitettiin  .

Honkgongin hallitus ei puolestaan rekisteröinyt ILO:n komiteoihin yhtäkään henkilöä Hongkongin vapaiden ammattiliittojen keskusjärjestöstä HKCTU:sta. Muut Hongkongin sosiaalisen vuoropuhelun edustajat oli kuitenkin rekisteröity.

Yleisenä huomiona voi vielä mainita, että applikaatiokomiteassa edustettuina olevien ammattiliittojen kansainvälisten järjestöjen puheoikeudet vahvistettiin erittäin myöhään. Lisäksi arabimaiden osallistuminen komiteassa oli erittäin heikkoa tai jopa näkymätöntä.

Koronapandemian vaikutukset ja siitä toipuminen olivat työkonferenssin keskiössä

Koronapandemian vaikutukset työelämään ja pandemian aiheuttamista vaurioista toipuminen nousivat keskeisesti esille ILOn työkonferenssissa. Työkonferenssi hyväksyi hallitusten, ammattiliittojen ja työnantajien edustajien yksimielisellä tuella päätöslauselman, jossa kehotetaan toimimaan maailmanlaajuisesti inhimillisen, osallistavan, kestävän ja joustavan toipumisen edistämiseksi koronakriisin jälkeen.

Päätöslauselma vastaa työntekijöiden vaatimuksiin työpaikkojen luomisesta ja erityisesti ympäristönsuojelun, työntekijöiden oikeuksien, yleisen sosiaalisen suojelun, tasa-arvon ja osallisuuden edistämisestä. Päätöslauselmassa kehotetaan toteuttamaan sellaista vero-, raha-, kauppa- ja sijoituspolitiikkaa, joka toimii ihmisten hyväksi. Tämä on ratkaisevan tärkeää, kun otetaan huomioon, miten kuluneen vuosikymmenen säästötoimet ovat epäonnistuneet maailmanlaajuisen finanssikriisin selättämisessä. Lisäksi päätöslauselmassa käsitellään monikansallisten yritysten toimitusketjuvastuuta.

Päätöslauselmassa vaaditaan myös vahvaa sitoutumista rokotteiden, koronatestien ja hoitojen yleiseen saatavuuteen.

Universaalin sosiaalisen suojelun periaatetta vahvistettiin

ILOn sosiaalisesti oikeudenmukaista globalisaatiota koskevan julistuksen (2008) seurantaan liittyvä yleiskeskustelu päätyi sosiaalisen suojelun strategisen tavoitteen osalta sosiaaliturvaa koskevaan päätöslauselmaan, jossa vahvistettiin universaalin sosiaalisen suojelun periaatetta.

Päätöslauselman keskeisiä elementtejä ovat

  1. universaali sosiaalinen suojelu kriittisenä tekijänä myös tulevista kriiseistä toipumiselle ja kestokyvylle kriisejä vastaan,
  2. turvan kattavuus siten, että kaikki virallisen ja epävirallisen talouden työntekijät tulevat sosiaalisen suojelun piiriin.
  3. toimien lisääminen epävirallisen talouden ja työn virallistamiseksi,
  4. ILOn johtavan aseman korostaminen sosiaalisen suojelun kansainvälisessä järjestelmässä,
  5. kansainvälisen solidaarisuuden lisääminen sosiaalisen suojelun rahoittamisessa sekä
  6. ILOn sitoutuminen ja aloitteellisuus maailmanlaajuisen sosiaalisen suojelun rahaston perustamiseen.

ILO osoitti kykynsä toimia myös poikkeuksellisissa olosuhteissa

Vaikka maailmanlaajuinen koronapandemia vaikeuttaa kansainvälistä yhteistyötä, ILOn 109. kansainvälisen työkonferenssin ensimmäinen osuus saatiin onnistuneesti päätökseen 19. kesäkuuta – ja ensimmäistä kertaa virtuaalisesti järjestettynä. Konferenssi jaettiin poikkeuksellisesti kahteen osaan siten, että teknisistä komiteoista kaksi järjestetään marras- ja joulukuussa 2021. Tuolloin yleiskeskustelun aiheita ovat eriarvoisuus ja työn maailma sekä taidot ja elinikäinen oppiminen.

Monissa työkonferenssin puheenvuoroissa korostettiin ILO:n merkitystä erityisesti näinä vaikeina aikoina, kun maailma pyrkii saamaan koronapandemian hallintaan ja ryhtyy korjaamaan sen aiheuttamia vaurioita. Lyhytnäköisten pikavoittojen ja työntekijöiden aseman heikennyspyrkimysten sijaan nyt tarvittaisiin aitoa kaksi- ja kolmikantaista yhteistyötä kansallisella ja kansainvälisellä tasolla siten, että sen saavutuksista pääsisivät osallisiksi myös työntekijät.

Vuonna 1946 ILOn perussopimukseen liitetyn Philadelphian julistuksen sanat ovat edelleen ajankohtaisia: ”maailmanlaajuinen ja pysyvä rauha edellyttää yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta”.

Kirjoittajat ovat SAK:n lakimiehiä. Paula Ilveskivi osallistui ILOn työkonferenssiin valtioneuvoston nimittämän kolmikantaisen valtuuskunnan työntekijävaltuutettuna ja Samuli Hiilesniemi osallistui applikaatiokomitean työhön.