Työn tuunauksella parannusta pysähtyneeseen työelämään

Työntekijän vaikutusmahdollisuuksien näkökulmasta suomalainen työelämä näyttää syrjäisen maalaispitäjän kylänraitilta. Vuodet vaihtuvat vuosikymmeniksi, mutta maisema pysyy samana. 

Teknologisesti näkökulmasta työelämä on tehnyt valtavan loikan viimeisen 30 vuoden aikana. Mahdollisuudet vaikuttaa työn sisältöön ovat pysyneet Tilastokeskuksen mukaan tasaisesti noin 40 prosentissa. Myöskään työntekijän vaikutusmahdollisuuksissa työtahtiin, aikatauluihin, työnjakoon tai työmäärään ei ole tapahtunut selkeää muutosta suuntaan tai toiseen viimeisten vuosikymmenten aikana. Vaikutusmahdollisuuksien puute korostuu vuokratyössä olevilla ja osa-aikaisilla, vaikka se ei rajoitu vain näihin työntekijäryhmiin. 

Samaan aikaan tutkimustulokset todistavat, että työntekijän vaikutusmahdollisuuksilla on positiivinen yhteys hyvinvointiin ja työn merkitykselliseksi kokemiseen sekä tuottavuuteen. 

Mikä siis avuksi työntekijöiden vaikuttamismahdollisuuksien lisäämisessä? Miten lisätä työn imua omaa työtään kehittämällä?  

Muutoksen on lähdettävä alhaalta ylöspäin, sillä laaja-alaista ja pysyvää muutosta harvoin tapahtuu norsunluutorneista käsin. Jos työyhteisössä on riittävästi luottamusta, työntekijät voivat kysyä itseltään, miten tekisin työstäni aiempaa mielekkäämpää tai miten viihtyvyyteni lisääntyisi. Kun työntekijä voi vaikuttaa työnsä sisältöön, se tarkoittaa yleensä myös, että motivaatio kasvaa ja tuottavuus parantuu. Saattaa syntyä myös parempia toimintatapoja ja työpaikka kehittyy paremmaksi. 

Alla muutama Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Jari Hakasen luennon innoittama esimerkki. Ne eivät sovellu kaikkiin töihin, mutta ne saattavat inspiroida työn tuunaamiseen osassa työpaikkoja. Tärkeintä on, että ne tuovat itselle iloa ja kasvattavat työn imua. 

Esimerkiksi kokeneet työntekijät voivat ryhtyä vapaaehtoisesti mentoroimaan alalle tulevia nuoria työyhteisössä. Joku voi tuunata työtään itselleen sopivalla tavalla ryhtymällä työpaikan ”kuuntelevaksi korvaksi”. Eli henkilöksi, jolle jokainen voi kertoa iloistaan ja suruistaan. 

Toiselle työn merkityksellisyyden lisääminen voi tarkoittaa myös vastuunkantoa työpaikan yhteisistä asioista esimerkiksi hakeutumalla työpaikan luottamusmieheksi tai työsuojeluvaltuutetuksi. 

Palvelutyössä esimerkiksi linja-auton kuljettaja voi päättää tervehtiä ja toivottaa hyvää päivää matkustajille, jotka todennäköisesti yllättyvät etenkin ruuhka-aikaan. Kieltenopettaja voi viedä oppilaansa kielikylpymatkoille ja näin löytää lisää merkitystä työhön. Muusikko voi lisätä asiakaskuntaansa sairaaloihin, lasten- ja vanhainkoteihin tai vankiloihin. Rakennuksilla ja varastoissa työntekijä voi kiinnittää erityistä huomiota työmaan siisteyteen ja parantaa näin koko työpaikan turvallisuutta. 

Esimies voi antaa luvan työn aktiiviselle kehittämiselle, esimerkiksi yksi tunti viikossa muutokseen halukkaille työntekijöille. Tätä voi tehdä myös porukalla. Esimiehet voivat myös kiinnittää huomiota työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksiin esimerkiksi työvuoroihin ja loma-aikoihin. Korona-aika on osoittanut, että työtehtävästä riippuen työntekijän vaikutusmahdollisuuksien lisääminen työnteon ajan ja paikan suhteen voi myös tehdä työntekemisestä aiempaa mielekkäämpää ja samalla tuottavampaa. 

Esimerkit osoittavat, että työn tuunaaminen on mahdollista yhtä lailla niin työntekijä- kuin toimihenkilöammateissa. Vanha viisaus, jonka mukaan työntekijät tietävät miten työ kannattaa tehdä, ei ole vanhentunut päivääkään. Keskeisintä on keskinäinen luottamus työpaikalla ja työntekijän itsestä lähtevä halu tehdä muutoksia omaan työhönsä. Muutos ei kuitenkaan tapahdu yksin työntekijöiden aloitteesta, vaan työnjohdon tärkeänä tehtävänä on kannustavan työilmapiirin rakentaminen ja tuen antaminen työn omaehtoiseen kehittämiseen.