Työn ja teknologian murros on kohdattava ihmisten ehdoilla

Blogi 06.05. 08:45 Antila Juha
SAK:n kehiitämispäällikkö Juha Antila

Suuri enemmistö suomalaisista käyttää työssään modernia tietotekniikkaa ja uuden teknologian merkitys työelämässä kasvaa koko ajan. Uusimmankaan teknologian käyttöönotto ei kuitenkaan sellaisenaan riitä tuomaan kasvua ja työllisyyttä. Tähän viittasi äskettäin Suomen tekoälyohjelman johtaja Pekka Ala-Pietilä. Hänen mukaansa jopa kaksi kolmasosaa talouskasvusta Suomen kaltaisissa maissa tulee uuden teknologian soveltamisesta – ainakin jos uskomme Nobel-palkittua taloustieteilijää Robert Solowia.

Teknologisten uudistusten rinnalle tarvitaan liiketoiminnan ja työn tekemisen tapojen uudistamista. Niiden merkitys tuottavuuskasvulle on jopa suurempi kuin varsinaisten teknologisten innovaatioiden. Huomionarvoista on, että liiketoiminnan ja työn tekemisen tapojen kehittämistä voidaan edistää laajaan yhteistyöhön perustuvilla työelämän kehittämisohjelmilla, jollaisista Suomessa on hyviä kokemuksia aina 1990-luvulta asti.

Teknologia on neutraalia, ihmisen toiminta on ratkaisevaa

Työyhteisöt eroavat toisistaan merkittävästi siinä, miten ne osaavat hyödyntää uuden teknologian kuten tekoälyn, älykkään robotiikan tai digitaalisten alustojen mahdollisuuksia. Menestyvissä työyhteisöissä asiakkaat ja henkilöstö ovat keskiössä. Niissä työntekijät osallistuvat suunnitteluun ja erilaisten vaihtoehtojen pohdintaan jo siinä vaiheessa, kun uutta teknologiaa ja sen monipuolista hyödyntämistä vasta harkitaan. Työntekijöiden osallistaminen toiminnan kehittämiseen parantaa ratkaisujen laatua ja lisää muutokseen liittyvää hallinnan ja turvallisuuden tunnetta.

Vain yhdessä toimien ja kehittäen on mahdollista lunastaa uuden teknologian lupaukset: mielenkiintoisemmat ja merkityksellisemmät työtehtävät, korkeampi tuottavuus, asiakkaan näkökulmasta laadukkaammat palvelut ja turvallisempi työympäristö. Ne ovat tavoittelemisen arvoisia.

Niihin ei kuitenkaan vielä päästä kaikilla työpaikoilla. Esimerkiksi yli kolmannes SAK:laisista palkansaajista kokee nykyisin olevansa työssään enemmän tai vähemmän teknologian armoilla. Heidän – kuten monen muunkin – kohdalla henkinen paine, epävarmuuden ja ehkä häpeänkin tunne ovat osa työn arkea. Kysymys ei ole pelkästään työstä vaan koko ammatillisesta identiteetistä ja itsekunnioituksesta. Osallistavasti toimimalla tältä kokemukselta voidaan välttyä. Se mahdollistaa myös työllisyysasteen nousun ja työurien pidentymisen.

Tapoja organisoida työtä tulisikin ajatella työpaikoilla rohkeasti uudelleen. Työtä tulisi kehittää tavalla, jossa hyödynnetään optimaalisella tavalla ihmisen ja kehittyvän teknologian parhaat ominaisuudet. Laitteiden ja ohjelmistojen osalta näitä ovat väsymättömyys, toistokyky ja laskentateho, ihmisen osalta taas esimerkiksi luovuus ja sosiaalinen älykkyys. Näin aukeaa mahdollisuuksia uudistaa töiden sisältöä ja toimintatapoja fiksumpaan suuntaan.

Samalla on hyväksyttävä se, että osa työtehtävistä ja ammateista katoaa tai siirtyy muulla tavoin hoidettavaksi teknologisen murroksen myötä. Tällaisia ovat erityisesti ammatit ja tehtävät, jotka koostuvat pääosin datan keräämisestä ja käsittelystä tai fyysisestä toistotyöstä. Uusia ja osaamisprofiililtaan uudenlaisia ammatteja ja työtehtäviä syntyy tilalle.

Teknologian murroksen vaikutuksia voidaan parhaiten pehmentää suojelemalla murroksen kohteena olevia työntekijöitä, ei vanhentuneita ammatteja ja työtehtäviä. Työpaikoilla parhaimpia keinoja siihen ovat toiminnan uudistaminen, yhdessä kehittäminen ja tarvittavan osaamisen ylläpito.

Työn ja teknologian murroksessa tarvitaan kansallista työn kehittämisohjelmaa

Työterveyslaitoksen esitti ensimmäisenä tammikuussa 2019, että meneillään olevassa teknologisessa murroksessa tarvitaan työelämän kokonaisvaltaista kehittämistä ja yhdessä työpaikkojen ja työmarkkinajärjestöjen kanssa toteutettavia kehittämisohjelmia.

Työ on meneillään olevassa teknologisessa murroksessa rakennettava kestävälle pohjalle: luottamukselle, osaamiselle ja yhteistyölle. Siksi myös työmarkkinakeskusjärjestöt yhdessä esittivät 2.4.2019 laajapohjaisen työelämän kehittämisohjelman käynnistämistä seuraavalla hallituskaudella.

Työn ja teknologian murroksessa tarvitaan tulevan hallituksen toimia. Tarvitaan pitkäjänteinen suomalaisen työn kehittämisohjelma, jolla tuetaan eri toimialojen työpaikkojen uudistumista ja vauhditetaan uuden teknologian hyödyntämistä sekä siinä tarvittavan osaamisen kehittämistä.

Juha Antila, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
Tuomo Alasoini, Työterveyslaitos
Niilo Hakonen, KT Kuntatyönantajat

Kirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran Kauppalehdessä 6. toukokuuta 2019.