Stressi voi viedä käden

Blogi 28.04. 09:00 Mironen Anne
SAK:n työympäristö- ja tasa-arvoasioiden asiantuntija Anne Mironen

Kiireessä sattuu ja tapahtuu. Väsymys altistaa virheille. Seuraukset voivat olla kohtalokkaita. 

Työturvallisuuslainsäädäntö säätelee hyvinkin tarkasti erilaisia työssä esiintyviä fyysisiä ja fysikaalisia riskejä. Työpaikkojen tapaturmien määrää seurataan ja vastuullinen työnantaja korjaa olosuhteita turvallisemmaksi jo silloin kun vahinko melkein tapahtui. Sen sijaan henkiseen terveyteen liittyvää tarkempaa säätelyä ei juurikaan ole. Sen kehittämistä tarvitaan. 

Kauhein tragedia, joka työssä voi tapahtua, on kuolemaan johtava työtapaturma. Niitä Suomessa tapahtuu vuosittain useita. Myös työssä saatu pysyvä vamma muuttaa ihmisen elämän peruuttamattomasti.  

Tilastokeskuksen mukaan niin toimihenkilöistä kuin työntekijäasemassa olevista noin viidennes (18—21 %) kokee vakavan työuupumuksen uhan selvänä vaarana työssään. Työntekijöistä ja toimihenkilöistä noin puolet (48—51 %) ajattelee silloin tällöin, että vakava työuupumus on vaaratekijä työssä. Stressi, paine ja uupuminen aiheuttavat jatkuvasta vaaratilanteita, jotka näkyvät työtapaturmina. Kauhein tragedia, joka työssä voi tapahtua, on kuolemaan johtava työtapaturma. Niitä Suomessa tapahtuu vuosittain useita. Myös työssä saatu pysyvä vamma muuttaa ihmisen elämän peruuttamattomasti.  

Fyysinen työsuojelu Suomessa osataan melko hyvin. Periaatteessa kaikilla on tiedossa tai saatavilla tieto, miten toimia erilaisten fyysisten turvallisuus- ja terveysriskien hallitsemiseksi. Mutta millaiset asiat ja ilmiöt työssä ja työolosuhteissa aiheuttavat kuormitusta henkiselle terveydelle – sitä ei työpaikoilla vielä niinkään osata selvittää ja arvioida. Tutkimus- ja teoriatietoa asiasta on, mutta työpaikkatason työsuojelutoiminnassa otetaan vasta alkuaskeleita.  

Ensimmäinen askel on lähteä rakentamaan työpaikkaa, jossa työntekijöillä on mahdollisuus olla turvassa myös henkisesti. Suurin muutos on ajattelumallin muuttaminen niin, että yhteys henkisen hyvinvoinnin ja työtapaturmien välissä nähdään ja myönnetään. Fyysinen ja henkinen työsuojelu kulkevat tiiviisti käsi kädessä toisiinsa vaikuttaen.

Toinen askel on viedä asia käytäntöön ja selvittää myös ihmisten jaksamiseen, stressitilanteisiin, mielen kuormittumiseen ja uupumiseen liittyvät tilanteet osana riskien arviointia ja työturvallisuussuunnitelmaa. Selvitystyössä tulee kuulla työntekijöitä ja ottaa heidät mukaan tekemiseen. Työn henkisen kuormittavuuden selvittämiseen ja kehittämiseen saa tukea. Arvioinnissa voi käyttää apuna esimerkiksi työsuojeluhallinnon selvitysmallia.

Kolmannessa vaiheessa lähdetään tekemään muutoksia. Pienilläkin arkisilla teoilla voi olla suuri merkitys. Työturvallisuuskeskus sekä Työterveyslaitos ovat laatineet työpaikkojen avuksi monenlaisia työkaluja. Myös mielenterveyden työkalupakista saa tukea ennaltaehkäisevästi.   
 
28.4.2022 vietetään ILO:n kansainvälistä työturvallisuus- ja työterveyspäivää. Päivä kunnioittaa myös työssään tapaturmaisesti kuolleiden muistoa.