Reiluja keinoja maahanmuuttajien työllistämiseen

Blogi 15.01.2016 13:18 Kyntäjä Eve
SAK:n maahanmuuttopolitiikan asiantuntija Eve Kyntäjä

Maahanmuuttajien halpatyömarkkinoita peräänkuuluttavat äänet ovat huolestuttavasti voimistuneet turvapaikanhakijoiden määrän kasvaessa. Kansanedustaja Juhana Vartiainen (kok.) ehdotti Savon Sanomissa (4.1.2016) maahanmuuttajille niin sanottua koulutustyösuhdetta, jossa työnantajavelvoitteet olisivat lepsumpia kuin oppisopimuksessa ja töitä tehtäisiin halvemmalla osana ammattikoulutusta.

Myös Helsingin Sanomien pääkirjoituksessa (20.12.2015) halutaan maahanmuuttajat halvemmalla töihin. Kirjoituksessa väitetään yleissitovan palkkajärjestelmän nostavan maahanmuuttajien työllistämiskynnystä: työnantajat laskevat, ettei tulijan tuottavuus vastaa tehtävästä maksettavaa palkkaa.

Artikkeleista saa ikävän vaikutelman, että maahanmuuttajista halutaan luoda täysin uusi työntekijäkasti. Vartiaisen peräämä koulutustyösuhde loisi työsuhteeseen verrattavan ”koulutusmuodon”, jonka kautta työstä päästäisiin maksamaan työehtosopimuksen alittavaa palkkaa. Jää epäselväksi, mikä tässä uudessa ”suhteessa” olisi koulutusta, kun keskeiset esitykset käsittelevät työsuhteen ehtoja: alempaa palkkaa ja riisuttuja työnantajavelvoitteita.

Turvapaikanhakijoiden joukossa on myös paljon koulutettuja ammattilaisia. Merkitseekö ihmisen status tai etninen alkuperä automaattisesti sitä, että hänen työnsä ei ole tuottavaa ja hänelle voidaan lähtökohtaisesti maksaa pienempää palkkaa kuin kantasuomalaiselle? Samat tahot, jotka haluavat lisää joustavuutta ja yksilöllisyyttä työmarkkinoilla, ovat valmiita ratkaisemaan maahanmuuttajien työllistymisongelmat kovin mekanistisesti.

Nykytilanne vaatii uudenlaista panostamista maahanmuuttajien työllistämiseen ja kotouttamiskoulutukseen. Maahanmuuttajista ei kuitenkaan pidä tehdä halvennetun työn tekijöitä.

Aikuisten kotouttamiskoulutuksen yhteyksiä työelämään ja yhteiskunnan toimintaan tulee tiivistää. Kotouttamiskoulutusta on tarjottava aiempaa räätälöidymmin, myös osa-aikaisesti ja iltaisin. Tämä mahdollistaisi koulutuksen jatkamisen myös työllistymisen jälkeen.

Kielikoulutus olisi kytkettävä selkeämmin osaksi maahanmuuttajille tarjottavaa ammatillista koulutusta, mikä antaisi paremmat eväät työmarkkinoille siirtymiseen. Ammatillisen koulutuksen uudistus antaa hyvät mahdollisuudet uudistaa oppisopimuskoulutusta ja työssä oppimista siten, että luodaan kestäviä polkuja koulutuksesta työelämään myös oleskeluluvan saaneille.

Työ- ja elinkeinoministeriön pari kuukautta sitten käynnistämä maahanmuuttajien työllistämishanke on lupaava askel parempaan suuntaan. Hankkeessa tähdätään tehokkaaseen maahanmuuttajien osaamisen kartoitukseen ja tunnistamiseen sekä sitä seuraavaan työelämälähtöiseen kotoutumiskoulutukseen.

Tätä lähestymistapaa SAK kannattaa ja haluaa edistää. Maahanmuuttajien aiempi työkokemus ja koulutus tulee tunnistaa entistä paremmin, jottei tarjota moninaiselle joukolle ratkaisuksi yhden koon saappaita.

SAK:n maahanmuuttoasioiden asiantuntija Eve Kyntäjä

SAK:n koulutuspäällikkö Mikko Koskinen

Kirjoitus on julkaistu Savon Sanomissa 15. tammikuuta 2016.