Porsaanreikä mahdollistaa työehdoilla kikkailun

Blogi 13.11. 09:00 Huovila Karoliina
SAK:n työehtoasiantuntija Karoliina Huovila. Kuva: Mika Pakarinen

Työehtosopimukset kattavat yleissitovuuden vuoksi noin 90 prosenttia suomalaisista työntekijöistä. Tämä siis tarkoittaa, että niin monella useat itsestäänselviltä tuntuvat asiat ovat ammattiliiton työehtosopimuksella neuvottelemia. Työehtosopimuksista tulee usein palkat, lisät, osa vapaista ja esimerkiksi oikeus hoitaa sairasta lasta kotona täydellä palkalla.  

Osa tietää, että edellä mainitut edut ovat neuvottelupöydällä säännöllisin väliajoin. Sen sijaan harva on huomannut, että työnantajajärjestöt ovat aiheuttaneet tilanteen, jossa sopimus voi periaatteessa katketa kesken kauden pelkästään työnantajan päätöksellä.  

Yleissitovuus tarkoittaa, että samoja ehtoja pitää noudattaa kaikkien sen alan työntekijöiden työehdoissa. Yleissitova työehtosopimus syntyy, kun työnantajat kuuluvat kattavasti työnantajaliittoon, sillä työnantajaliittoihin kuuluvien työnantajien palveluksessa pitää olla noin puolet alan kaikista työntekijöistä. Kyse on siis työnantajien, ei työntekijöiden järjestäytymisestä.  

Yleissitovuudesta päätetään yleissitovuuden vahvistamislautakunnassa, kun työehtosopimus sisältöineen on neuvoteltu. Jos yrityksiä myöhemmin eroaa työnantajaliitosta, voidaan yleissitovuus kyseenalaistaa ja arvioida uudelleen myös kesken sopimuskauden. Näin ollen voi syntyä tilanne, jossa yhdessä neuvoteltu sopimus on sen allekirjoittamishetkellä yleissitova, mutta yleissitovuus poistuu sopimuksen voimassaoloaikana. 

Myös yleissitovuuden arviointikriteerit pitää muuttaa oikeudenmukaisemmiksi.

Me SAK:ssa olemme huolissamme tästä porsaanreiästä, joka mahdollistaa, että työnantaja voi irtaantumalla työnantajajärjestöstä vaikuttaa jo sovitun sopimuksen keskeiseen elementtiin, yleissitovuuteen. Ennakoitavuus katoaa ja sopimisen kulttuuri ottaa jälleen yhden askeleen taaksepäin. Tämä on korjattava ja kirjattava, että yleissitovuus kestää aina koko sopimuskauden.  

Myös yleissitovuuden arviointikriteerit pitää muuttaa oikeudenmukaisemmiksi. Prosentuaalinen työnantajapuolen järjestäytymisasteeseen perustuva tarkastelu ei enää toimi. Työehtosopimus on yleissitova, kun se on edustavana pidettävä. Edustavuutta arvioidaan tilastotietojen avulla ja arvioitavaksi tulee se, kuinka suuri osa alan työntekijöistä työskentelee järjestäytyneiden eli työnantajaliittoon kuuluvien työnantajien palveluksessa. Jos tähän lukuun kuuluu yli puolet alan työntekijöistä, on työehtosopimusta pidettävä edustavana. 

Yleissitovaksi pitäisi katsoa alalla edustavana pidettävä työehtosopimus, ilman prosentuaalista tarkastelua. Prosentuaalinen tarkastelu johtaa siihen, että työnantajapuoli voi vaikuttaa työehtojen määräytymiseen oman järjestäytymisensä perusteella epäoikeudenmukaisella tavalla. 

Mitä yleissitovuuden poistuminen tarkoittaa työntekijälle? Jos yleissitovuus katoaa, osalla ihmisistä tutut edut raukeavat ja työnantajan tarjouksesta tulee työsopimuksen pohja. Itse voi yrittää neuvotella toki paremmin. Pelkäänpä, että jos neuvottelutoiminta ei ole oma päätyötä tai osaaminen korvaamaton, ehdot heikkenevät. Ei ehkä juuri huomenna, mutta pallo on siirretty työnantajalle pelattavaksi.