Pitääkö oireettomana viruksen kantajana mennä töihin? 

Blogi 25.01. 15:24 Työläjärvi Riitta
Riitta Työläjärvi.

Viime päivinä on levinnyt hämmentäviä uutisia, joiden mukaan työnantaja on kehottanut koronapositiivisia oireettomia työntekijöitään saapumaan normaalisti töihin. 

Koronatilanteet ja eri tahojen toimintaohjeet eri tilanteissa muuttuvat tällä hetkellä vauhdikkaasti. Työpaikkojen ja työntekijöiden on haastavaa pysyä kärryillä ja toimia eri tilanteissa oikein. 

Koronaoireiden rajuus vaihtelee yksilöllisesti ja on varmasti ihmisiä, jotka voivat etätöissä työskennellä lähes täydellä teholla. Lähityössä tilanne on kuitenkin eri, sillä oireetonkin ihminen voi sairastuttaa muita. SAK:laisilla aloilla yli 90 prosenttia työntekijöistä ei pysty tekemään etätöitä edes tilapäisesti. Vaikka nykyinen omikronmuunnos aiheuttaa runsaasti lieväoireisia ja oireettomia tautitapauksia, emme edelleenkään pysty etukäteen tietämään, kuka altistuneista saakin vakavaoireisen, pitkäkestoisen tai jopa kuolemaan johtavan koronataudin. 

WHO ja EU eivät ainakaan toistaiseksi ole löytäneet perusteluja muuttaa koronataudin luokittelua vähemmän haitalliseksi. Ei myöskään ole varmuutta sairastetun omikron-koronataudin tuomasta vastustuskyvystä mahdollisille uusille virusmuodoille – tai edes omikronille itselleen. Perusteita koronataudin vapaalle levittämiselle ei todellakaan ole.

Näissä tilanteissa tarvitaan vastuullisuutta työnantajilta ja työntekijöiltä. Postiviinen antigeenitesti tarkoittaa sitä, että henkilö todennäköisesti on tartuttava ja hänen pitäisi välittömästi eristäytyä kontakteista. 

Terveydenhoidolla on hoidon ja ennaltaehkäisyn ohella tärkeä tehtävä antaa virallinen testitodistus sekä todistus työkyvyttömyydestä sosiaaliturvaetuuksien hakemista ja työnantajaa varten. Jos testiin ei pääse eikä sairautta todeta, on tartuntatautipäivärahan saaminen mahdotonta.

Tartuntatautipäivärahan maksamiseen tai ammattitautiepäilyn tutkimiseen tarvittavat koronatestit ja todistukset on turvattava myös poikkeuksellisissa olosuhteissa. Esimerkiksi Tanskassa on jatkuvasti testattu moninkertainen määrä Suomeen verrattuna, eikä siellä ole tuottanut ongelmia varmistaa riittävää testauskapasiteettia.

Miten toimia positiivisen koronatestin jälkeen?

Lähtökohtana tulee olla, ettei koronapositiivisena välitetä tartuntaa eteenpäin työpaikalla tai muuallakaan.  Työnantajalla on työturvallisuuslakiin perustuen velvoite huolehtia terveellisestä ja turvallisesta työympäristöstä työntekijöilleen. Työnantaja ei voi edellyttää yleisvaarallista tartuntatautia levittävää työntekijää saapumaan työpaikalle. 

Työturvallisuuteen ja työterveyteen liittyvistä pelisäännöistä on työpaikalla neuvoteltava henkilöstön edustajien kanssa. Neuvotteluissa ei voida päätyä ratkaisuihin, jotka ovat ristiriidassa työturvallisuuslainsäädännön, tartuntatautilain tai sairausvakuutuslain kanssa. 

Työntekijällä itsellään on myös ääritilanteessa oikeus pidättäytyä työnteosta silloin, jos työympäristöstä aiheutuu vakavaa vaaraa terveydelle. Tällainen tilanne voisi olla kyseessä, jos häntä kehotettaisiin työskentelemään koronaa tartuttavan työtoverin kanssa. Näin siitä riippumatta kokeeko työtoveri mahdollisesti olevansa vähäoireinen tai jopa täysin oireeton.

PCR-testeihin voi joskus liittyä ”häntä”, jolloin testi näyttää yhä positiivista, vaikka tartuttava vaihe on jo ohitettu. Näitä erityistilanteita kannattaa pohtia tapauskohtaisesti yhdessä työterveyshuollon kanssa.  

Työnantaja voi edistää koronaturvallisuutta myös mm. FFP2-maskien sekä työpaikan hyvän ilmanvaihdon avulla. Siltikään aktiivisessa tartuttavassa vaiheessa olevaa työntekijää ei tule päästää työpaikalle, on hän sitten oireeton, vähäoireinen tai vahvemmin oireileva. 

Tartuntatautipäivärahat saatava maksuun, jotta korona ei pääse leviämään työpaikoilla 

Kela voi maksaa tartuntatautipäivärahaa, jos työntekijä on tartuntataudin leviämisen estämiseksi tartuntatautilääkärin määräyksellä poissa ansiotyöstään, eristettynä tai karanteenissa. Päiväraha voidaan maksaa työnantajalle, jos hän maksaa työntekijälle poissaolon ajalta palkkaa. Tällä hetkellä terveydenhuollon resurssit eivät riitä näiden todistuksien laatimiseen. Ratkaisu ei kuitenkaan ole viruksen leviämisen vapauttaminen, vaan tartuntatautipäivärahan maksamisen helpottaminen.

SAK on mukana vaikuttamassa siihen, että tartuntatautipäivärahan maksamista voitaisiin helpottaa mahdollisimman pian. Tarvittavat todistukset tartuntatautipäivärahojen maksamiseksi koronapositiivisille pitäisi hyväksyä kaikilta lääkäreiltä ja samalla todistukseen liittyisi vahva suositus eristäytymisestä. Odotamme asiasta lisätietoa lähipäivinä. Työntekijöillä ja työnantajilla on velvollisuus rajoittaa pandemian leviämistä ja oikeus saada siihen liittyvä lakisääteinen sosiaaliturvaa erityisesti juuri nyt, kun tarve on suurin. 

Julkisilla toimijoilla on tartuntatautilain perusteella velvoite järjestelmällisesti torjua tartuntatauteja sekä varautua terveydenhuollon häiriötilanteisiin. Testauskapasiteetin osalta tässä ei ikävä kyllä ole onnistuttu.  Työterveyshuoltoa tulisi käyttää nykyistä enemmän, jotta tarvittavat koronatestit saadaan tehtyä. Työnantaja maksaa työterveyshuollossa tehdyn koronatestin, mutta saa siitä korotetun Kela-korvauksen. 

Työelämän näkökulmasta tarve tartuntatautipäivärahaan tai epäily koronasta ammattitautina (työssä saatu tartunta todennäköinen) ovat tilanteita, jolloin laboratorion koronatesti tarvitaan aina ja sen tulee viivytyksettä järjestyä joko julkisena palveluna tai työterveyshuollossa. 

Koronapandemian leviämisen vähentäminen sekä työntekijöiden toimeentulon turvaaminen ovat osa työpaikkojen koronatoimia, joissa tarvitaan yhteiskunnan tukea.