Pidetään myös kriisissä yllä lasten ja nuorten hyvinvointia ja uskoa tulevaisuuteen

Blogi 01.06. 14:30 Rasinaho Kirsi
SAK:n koulutus- jatyövoimapoliittinen asiantuntija Kirsi Rasinaho

Päättynyt lukukausi on ollut poikkeuksellinen. Koronakeväänä moni nuori valmistuu epävarmoin tunnelmin: Vaikuttiko etäopiskelu arvosanoihin, miten pyrin jatko-opintoihin, saanko opiskelupaikan, löydänkö töitä. 

Juuri nyt moni asia näyttää epävarmalta. Koronarajoituksilla on jo ollut alle 25-vuotiaisiin nuoriin suurempi vaikutus kuin muihin. Yli kolmannes opiskelijoista on menettänyt luvatun kesätyön ja 12 prosenttia joutuu siirtämään valmistumista. Usko oman työpaikan ja toimeentulotason säilymiseen kriisin keskellä on nuorilla selvästi alhaisempi koko väestöön verrattuna. Edellä mainittu ilmenee DigiConsumers-tutkimushankkeesta.

Nuorilta kuulee myös vastakkaista viestiä. Nuorisobarometri 2019 mukaan liki 90 prosenttia alle 30-vuotiaista vastaajista odottaa innolla työelämään siirtymistä. Nuoret ovat edelleen sitoutuneita työhön ja työ on heille aiempaa tärkeämpi elämänalue. Barometri kertoo myös, että nuorten suhde työhön on erilainen kuin aiemmin. Työn toivotaan vastaavan omia arvoja ja olevan merkityksellistä. Juuri koronakriisin edellä julkaistun selvityksen valossa nuorten oma usko tulevaisuuteen näyttää pysyneen vahvana. 

Nuorten ahdistuneisuus ja mielenterveyden ongelmat ovat yleistyneet jo ennen koronakevättä

Koronan vaikutusten arviointi on vielä kesken. Menneestä tiedämme sen, että lama-ajat ja kriisit ovat vaikuttaneet nuoriin monin ei-toivotuin tavoin. Tutkimuksissa 1990-luvun laman vaikutuksista nuorten myöhempään elämään on havaittu, että näille ns. laman lapsille muodostui erilainen suhde työntekoon ja huonompi itsetunto kuin aiemmille sukupolville. 

Perheiden toimeentulovaikeudet, pitkittynyt nuorisotyöttömyys ja pätkätöiden yleistyminen vaikuttivat paitsi nuorten toimeentuloon myös heidän tulevaisuususkoonsa, perheenperustamisintoonsa ja yleiseen terveyteen. Nuorten ahdistuneisuus ja mielenterveyden ongelmat ovat yleistyneet jo ennen koronakevättä. 

 Työelämätaitoja edistämällä nuori saa itsevarmuutta, apua omien vahvuuksien löytämisessä ja oman opinto- ja urapolun hahmottamisessa.

Jotta koronan ja taantuman vaikutukset nuoriin eivät toistaisi aiempaa kriisikaavaa, kahteen asiaan tulee erityisesti kiinnittää huomio: Nuorilla pitää olla mahdollisuus opiskella ja tehdä töitä. Nuorten polkuja työelämään tulee vahvistaa. 

Juuri nyt ajankohtaisten kesätöiden ohella Työelämään tutustumis- eli TET-paikkoja, harjoittelupaikkoja ja oman alan työpaikkoja on tarjottava myös poikkeusoloissa. Erilaiset työllistymistuet ja -toimet, kuten Tutustu työelämään ja tienaa -malli ja kaupunkien tarjoamat kesätyösetelit, auttavat myös aivan nuorimpia työn saamisessa.

Työkokemuksen merkitys nuorille on valtava. Työelämätaitoja edistämällä nuori saa itsevarmuutta, apua omien vahvuuksien löytämisessä ja oman opinto- ja urapolun hahmottamisessa. Samalla kirjapöly pyyhkiytyy monen oppiaineen päältä, kun niitä pääsee soveltamaan käytännössä: Kieliä asiakaspalvelussa, prosenttilaskua kassalla. 

Myös poikkeusoloissa lapsilla ja nuorilla on oikeus hyvinvointiin, haaveisiin, kasvuun ja itsensä toteuttamiseen.

Suomessa yhä edelleen vanhempien koulutustausta ja varallisuus vaikuttavat lasten ja nuorten oppimistuloksiin ja opintopolun pituuteen. Liian usein perheen tulotaso estää nuoren opintoihin hakeutumisen tai niiden läpiviemisen. Kuitenkin ne nuoret, jotka eivät saavuta perusasteen jälkeistä tutkintoa, ovat kaikkein haavoittuvimmassa asemassa ja riskiryhmässä syrjäytyä. Jos nuori jää ilman koulutusta ja syrjäytyy, yhteiskunnalle koituvat kustannukset ovat suuret. 

Myös poikkeusoloissa lapsilla ja nuorilla on oikeus hyvinvointiin, haaveisiin, kasvuun ja itsensä toteuttamiseen. Epävarmuutta ei pidä ruokkia. Parempi on vaalia uskoa tulevaan. Toivotan paljon onnea kaikille tänä keväänä valmistuneille! 

Kirjoitus on julkaistu lyhyempänä versiona Helsingin Sanomissa 30.5.2020