Palveluiden ja toimeentulon yhteyttä pitää parantaa sosiaaliturvaa uudistettaessa
Sosiaaliturvan uudistamisesta on tulossa eduskuntavaalien tärkeimpiä keskusteluteemoja. Uudistuksen käynnistämisestä päätetään todennäköisesti hallitusohjelmaneuvotteluissa. Luvassa lienee vilkasta keskustelua, sillä jokaisella puolueella ja monella muulla toimijalla on oma uudistusmallinsa. Lisäksi hallituksen ns. Toimi-hankkeessa on valmisteltu yhteistä tietoperustaa ja tarkasteltu erilaisia malleja ja niiden mahdollisia vaikutuksia.
Koko sosiaaliturvajärjestelmäämme ei tarvitse romuttaa, sillä se on perustaltaan hyvä. Sosiaaliturvaa tuleekin uudistaa sen nykyiset vahvuudet ja hyvin toimivat perusperiaatteet säilyttäen. Näitä periaatteita ovat turvan universaalius, tasa-arvoisuus, yksilöllisyys ja ansio- ja syyperusteisuus. Kun kaikki ovat saman järjestelmän piirissä, tarve ottaa yksityinen vakuutus lisäturvaksi vähenee.
Syyperusteisuus tarkoittaa, että sosiaaliturvaa saa, jos on jostain syystä estynyt työn tekemisestä esimerkiksi sairauden, työttömyyden tai perhevapaan takia. Syyperusteinen laaja turvaverkko on ihmisen etu, koska se huomioi yksilöllisen elämäntilanteen. Sen sijaan hakijalle ei ole tärkeää tuntea jokaista sosiaaliturvan yksityiskohtaa. Hakeminen voidaan digitaalisten palvelujen avulla tehdä helpoksi, vaikka sosiaaliturva onkin syyperusteista.
Työtuloon perustuvat etuudet ovat suurempia kuin perusturva ja ansiosidonnainen sosiaaliturva tulee apuun, kun työnteko jostain syystä estyy. Ansioturvalla on ollut suuri merkitys köyhyyden vähentämisessä ja muun muassa eläkeaikaisessa toimeentulossa. Pohjoismaisessa hyvinvointimallissa sosiaalipolitiikan ja talouspolitiikan yhteys on vahva.
Ansio- ja perusturva: keskeiset etuusjärjestelmät
Kuva SAK
Perustulotyyppinen malli jättää sosiaaliturvan melko matalalle tasolle eikä kannusta riittävästi palvelujen järjestämiseen ja niihin osallistumiseen. Paljon puhutut kannustinloukut eivät ole julkisuudessa esitetyn suuruinen ongelma. Sen sijaan byrokratialoukut ovat tosiasia ja niitä pitää purkaa. SAK on tehnyt ehdotuksen kannustavasta työllistymisturvasta, jossa yksinkertaistetaan työttömyysturvaa ja lisätään voimavaroja työvoimapalveluihin.
Sosiaaliturvauudistuksen tärkeimpiä kysymyksiä on, kuinka palveluiden ja toimeentuloturvan yhteys saadaan paremmaksi. Tässä Suomella on paljon oppimista muilta Pohjoismailta. Syrjäytymistä torjutaan parhaiten palveluiden ja toimeentuloturvan tiiviillä yhteydellä ja panostamalla ihmisten osaamiseen koko työuran ajan. Vaikka digitaalisuus tulevaisuudessa lisääntyy, henkilökohtainen palvelu on digimaailmassakin tärkeää.
Aito uudistus vaatii resursseja, se ei saa olla valtiontalouden säästöohjelma. Toisaalta palvelujen riittävällä resurssoinnilla voidaan aikaansaada lyhyempiä etuusjaksoja.
Kun uudistustyöhön käydään, on hyvä pitää mielessä kaksi asiaa: Sosiaaliturvan uudistaminen ei ratko kaikkia yhteiskunnallisia ongelmia ja uudistaminen on jatkuva prosessi, joka kannattaa pilkkoa pienempiin paloihin.
Kirjoittaja on SAK:n sosiaaliasioiden päällikkö, joka oli mukana Toimi-hankkeen seurantaryhmässä.
