Oppisopimuksesta vauhtia nuorten työllistymiseen

Blogi 08.04. 09:57 Rasinaho Kirsi
SAK:n koulutus- jatyövoimapoliittinen asiantuntija Kirsi Rasinaho

Nuorten työuran aloittaminen poikkeustoimien alla on osoittautunut varsin kivikkoiseksi. Kuluneen koronavuoden aikana nuorisotyöttömyys on kääntynyt jyrkkään nousuun. Samaan aikaan etäopiskelu, työssäoppimis- ja harjoittelupaikkojen puute ja valmistumisen hidastuminen ovat lisänneet epävarmuutta ja vaikuttavat nuorten hyvinvointiin. 

Oppisopimuskoulutus on tehokas tapa työllistää ja työllistyä. Sen osumaprosentti on koulutusjärjestelmämme ehdotonta kärkeä. OKM:n alainen oppisopimuskoulutuksen kehittämistä valmistellut työryhmä  sai työnsä päätökseen viime vuoden lopulla. Sen toimeksianto tähtäsi työllisyyden, erityisesti nuorten työllisyyden parantamiseen.

Loppuraportissaan työryhmä esitti toimia, joilla oppisopimuksen tunnettuutta, työpaikkojen tukea sekä sujuvia siirtymiä oppisopimuskoulutuksen ja koulutussopimuksen välillä voidaan edistää. Jatkotoimena työryhmä esitti myös, että oppisopimuksen kehittämiseen käynnistetään kokeiluja. 

Tähän tarjoukseen SAK haluaa tarttua. Esitämme käynnistettäväksi kokeilua, jossa nuorten oppisopimuskoulutuksen vetovoimaa lisätään työnantajille maksettavalla koulutuskorvauksella. 

Nuoret käyttävät oppisopimusta verrattain vähän. Oppisopimuspaikkoja on ollut vaikea saada nuorille: perusopetuksesta siirtyvien nuorten tiedot ja taidot eivät vielä riitä työelämän tehtäviin, nuorten työntekijöiden suojaamiseksi on omat säännöksensä, järjestelmä koetaan byrokraattiseksi tai rekrytoinnille ei ole tarvetta. 

Oppisopimusopiskelijoille maksettavat korvaukset, siis palkka, mainitaan myös jarruna. Tähän todettakoon, että SAK:laisilla sopimusaloilla 78 työehtosopimuksessa on erikseen sovittu nuorten työntekijöiden, harjoittelijoiden tai oppisopimusopiskelijoiden palkoista. Heidän palkkatasonsa asettuu keskimäärin 80 prosenttiin alan alimmasta palkkaluokasta.

Nuoria itseään oppisopimus kiinnostaa. Viimeisten viiden vuoden aikana yhteishaussa oppisopimuksesta on ollut kiinnostunut yli 20 prosenttia nuorista. Vuoden 2020 yhteishaussa oppisopimuksesta oli kiinnostunut liki 10 000 16-vuotiasta. Ammatillisen koulutuksen arkea on myös oppisopimuksen ja koulutussopimuksen yhdistelmät. Kuitenkin vuonna 2020 oppisopimuksessa oli opintojensa aikana ollut 15–19-vuotiaista 12 prosenttia ja 20–24-vuotiaistakin vain 10 prosenttia. Nuorten toiveiden ja toteuman välillä on merkittävä ero. Työvaltaiselle koulutukselle on toteutunutta enemmän kysyntää.

Määräaikaisessa kokeilussa työnantajalle voitaisiin maksaa kriisituen omaisesti koulutuskorvauksena puolet palkkakuluista silloin, kun tämä ottaa oppisopimukseen vailla tutkintoa olevan nuoren.

Ehdotamme, että vallitsevissa poikkeusoloissa voitaisiin määräaikaisesti pilotoida motivoisiko koulutuskorvauksen käytänteiden yhdenmukaistaminen, yksinkertaistaminen ja kiinteä korvaussumma työnantajia ja yrityksiä palkkaamaan nuoria oppisopimuksella.

Määräaikaisessa kokeilussa työnantajalle voitaisiin maksaa kriisituen omaisesti koulutuskorvauksena puolet palkkakuluista silloin, kun tämä ottaa oppisopimukseen vailla tutkintoa olevan nuoren.

Vastineena työnantajien on sitouduttava nykyistä voimakkaammin työpaikkaohjauksen laatuun ja työpaikkaohjaajien asemaan työpaikoilla. Kehittämiskohteena on myös henkilöstön edustajan tiedonsaantioikeus työpaikalle tulevista opiskelijoista. Tällöin ohjaajien työajan käyttö ja opiskelijan henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman (HOKS) mukainen opintojen suunnittelu, toteutus ja ohjauksen tarve voidaan työpaikoilla huomioida nykyistä sujuvammin ja tarkoituksenmukaisemmin esimerkiksi vuoro- tai sesonkiluontoisessa työssä. 

Jotta kokeilu ei ole koulutusleikkaus ammatillisesta koulutuksesta, on se toteutettava siihen varatulla erillisrahoituksella. Korona-arjessa tarvitaan kohdennettuja toimia ja korvamerkittyä rahoitusta, jolla helpotetaan nuorten siirtymistä työelämään, vältetään kriisin pitkäaikaisvaikutukset ja ehkäistään nuorten syrjäytymistä. Korotettujen koulutuskorvausten mallia on jo aiemmin kokeiltu muun muassa suoraan peruskoulusta tulevien nuorten kohdalla. 

Maan hallitus on lanseerannut erillisen nuorisopaketin, jonka toimeenpanolla on jo kova kiire. Kehysriiheen ja kuntavaaleihin valmistauduttaessa nuorten asia on otettava vakavasti ja jo tehdyt kirjaukset vietävä mitä pikimmin käytännön toimiin ja nuorten arkeen. Parhaimmillaan oppisopimussuhde on nuorelle silta opiskelusta työelämään myös poikkeusolosuhteissa.

SAK:n kehysriihitavoite: Oppisopimuskoulutuksen houkuttelevuutta lisättävä

Koronakriisi on heikentänyt nuorten työmarkkina-asemaa merkittävästi. Nuorten työllisyys-, opiskelu- ja hyvinvoinnin paleluihin on kiinnitettävä erityistä huomiota. Tilanteen helpottamiseksi SAK esittää, että käynnistetään kokeilu, jossa nuorten oppisopimuskoulutuksen vetovoimaa edistetään työnantajalle maksettavan koulutuskorvauksen avulla. Oppisopimuskoulutuksen pilotointiin on kevään 2020 budjettiriihessä varattu määräraha, joka tulee ottaa viipymättä käyttöön.

SAK:n kehysriihitavoitteet