Onnistumisen kokemukset tukevat halua oppia uutta 

Blogi 14.11. 09:30 Rantila Tuula
Tuula Rantila

Oman osaamisen kehittäminen kiinnostaa suomalaisia. Vuonna 2017 lähes joka toinen työikäinen osallistui Tilastokeskuksen mukaan aikuiskoulutukseen. Aikuiskoulutukseen osallistuminen lisääntyi aina 2000-luvun vaihteeseen asti. Sen jälkeen osallistuminen on kuitenkin hieman hiipunut. 

Miksi koulutukseen osallistutaan aikaisempaa vähemmän? Luulen, että kiireen lisääntyminen työpaikoilla on yksi syy. Monella työpaikalla poislähteneiden tilalle ei palkata uusia työntekijöitä, vaan työt jaetaan jäljelle jäävien kesken. Kun tekijöitä on vähemmän, ei haluta teettää omia hommia työkavereilla, ja siksi ei lähdetä pois työpaikalta oppimaan uusia taitoja.

Aina työmotivaatiokaan ei ole kunnossa. Halu kehittyä ammatissa tai opiskella uuteen ammattiin, ovat oppimisen perusta. Jos olet leipääntynyt ja koet, että et saa työstäsi mitään irti, et ehkä myöskään jaksa innostua uuden oppimisesta. 

Usein koulutus kasaantuu eli henkilöt, joilla jo on hyvä pohjakoulutus kouluttautuvat enemmän kuin ne, jotka koulutusta kipeimmin tarvitsisivat. Toimihenkilöt kouluttautuvat työntekijöitä innokkaammin. 

Haasteena on myös miettiä tapoja, miten työntekijöiden osaamista voidaan tunnistaa ja tunnustaa. Meidän pitää pystyä nykyistä paremmin tunnistamaan ja tunnustamaan työssä hankittu osaaminen ja myös muualta kuin Suomesta hankitut taidot. 

Aikuiskoulutukseen osallistuminen sosioekonomisen aseman mukaan 

Lähde: Tilastokeskus

OECD:n tutkimuksen mukaan joka neljäs työtehtävä muuttuu tulevan 10–20 vuoden aikana. Kun mietin ajassa 20 vuotta taakse päin, niin silloin oli jo kännykät kovassa käytössä, mutta ne olivat soittamista ja jonkun verran muuta viestittämistä varten. Nyt älypuhelimella tehdään paljon kaikkea muutakin. 

Tekniikan kehitys tietenkin jatkuu ja kiihtyy kiihtymistään.  Parikymmentä vuotta sitten käytiin atk-kursseilla kymmenen vuoden välein, nyt ohjelmistot päivittyvät parin vuoden välein. Miten nopeaa kehitys on jatkossa? Uusiutuvatko ohjelmistot puolivuosittain?

Mikä siis avuksi, jos opiskelu ei ole koulussa kiinnostanut ja saa yhä aikuisenakin niskavillat nousemaan? Meidän pitää huomioida nykyistä paremmin käytännön taitojen merkitys, opiskelemaan oppiminen ja siinä avustaminen. Osaamistaan päivittävä tarvitsee apua oman osaamisen kirkastamisessa ja moni aikuinenkin kaipaa apua urasuunnitteluun. On hienoa, että Rakennusliitto on jo tällaiseen toimintaan satsannut. 

Maksuton toinen aste varmasti parantaa nuorten tilannetta tulevaisuudessa. Mutta yhtä tärkeää on ikääntyvän väestön osaamisen päivittäminen. Myös heille pitäisi taata onnistumisen kokemuksia, jotka tukevat itsetuntoa ja tuovat halua opiskella lisää.